Valtio ja Länsiradan osakaskunnat ovat päässeet historialliseen yhteisymmärrykseen, mikä sinetöi osakassopimuksen sisällön. Sopimuksen myötä merkittävä kasvuhanke etenee kuntien valtuustoihin hyväksyttäväksi, ja katseet kääntyvät kohti raiteiden rakentamista. Neuvottelut saatiin päätökseen 31. lokakuuta 2025, mikä on merkittävä virstanpylväs koko hankkeen pitkässä ja vaiheikkaassa historiassa. Tavoitteena on aloittaa ensimmäisten osahankkeiden rakentaminen aikaisintaan vuoden 2027 loppupuolella.

Kokoomuksen Varsinais-Suomen kansanedustajat Saara-Sofia Sirén, Pauli Aalto-Setälä, Ville Valkonen ja Milla Lahdenperä riemuitsevat ratkaisusta. Edustajat korostavat, että Länsirata ei ole vain alueellinen hanke, vaan se on koko Suomen kilpailukykyä ja talouskasvua vahvistava strateginen investointi. Länsiradan myötä uusi, osin kaksiraiteinen yhteys Turun ja Helsingin välille rakentuu hallitusohjelman mukaisesti.

Länsirata yhdistää ihmiset, alueet ja elinkeinoelämän, jolloin kyse ei ole ainoastaan raideyhteydestä kahden kaupungin välillä, vaan kasvun kanava koko Länsi-Suomelle, kansanedustajat painottavat lausunnossaan.

Uusi raideyhteys on kytketty osaksi Euroopan unionin laajuista Skandinavia–Välimeri-ydinverkkokäytävää. Tämä kansainvälisesti merkittävä liitos vahvistaa Suomen logistista asemaa koko Euroopassa. Siksi Länsirata-hankkeella on paljon suurempi painoarvo kuin pelkällä kotimaisella infrainvestoinnilla.

Talousveturi luo työpaikkoja ja kasvattaa bruttokansantuotetta

Länsiradan positiivinen vaikutus Suomen bruttokansantuotteeseen on arvioitu nousevan peräti 5–6 miljardiin euroon seuraavan kolmenkymmenen vuoden aikana. Tämä mittava talousvaikutus osoittaa, että hanke on pitkällä aikavälillä itsensä rahoittava. Hankkeen rakentamisaikana syntyy lisäksi lähes 15 000 henkilötyövuotta, mikä tarkoittaa noin 700 miljoonaa euroa palkkatuloja ja yli 260 miljoonaa euroa verotuloja valtiolle ja kunnille.

Kansanedustaja Saara-Sofia Sirén korostaa Länsiradan merkitystä vastuullisena ja tulevaisuuteen katsovana politiikkana. Hän toteaa, että hanke ei ainoastaan luo työtä ja vauhdita investointeja, vaan se myös vahvistaa koko Suomen taloutta. Kansanedustajat Ville Valkonen ja Pauli Aalto-Setälä ovat tyytyväisiä siihen, että hankkeessa on päästy jälleen askel eteenpäin.

Länsirata on koko eteläistä Suomea hyödyttävä strateginen hanke, ja on hienoa, että nyt päästiin taas askel eteenpäin, Ville Valkonen sanoo, toivoen kuntien valtuustojen käsittelevän sopimuksen mahdollisimman pikaisesti.

Pauli Aalto-Setälä kiteyttää hankkeen taloudelliset hyödyt suorasukaisesti, viitaten 15 000 henkilötyövuoteen, satoihin miljooniin palkkatuloihin ja verotuloihin, lopettaen huudahdukseen: ”Kiitos kyllä!”

Länsiradan kokonaiskustannusarvio nykyisessä hinta- ja kustannustasossa on noin 1,32 miljardia euroa, mutta Valtioneuvoston mukaan kustannuskehitystä seurataan aktiivisesti. Hankkeen rahoituksesta vastaavat valtio ja Länsirata Oy:n osakkaana olevat kunnat Turku, Espoo, Salo, Lohja, Vihti ja Kirkkonummi. Kuntien rahoitusosuus on arviolta 30,7 prosenttia. Osakassopimuksen yksityiskohdat julkaistaan, kun se etenee ensimmäisten kuntien hallitusten käsittelyyn marraskuun 2025 aikana.

Lähiliikenneverkosto laajenee: paremmat edellytykset arjelle

Länsirata tuo mukanaan uuden ulottuvuuden lähiliikenteeseen sekä Varsinais-Suomessa että Länsi-Uudellamaalla. Turun ja Salon välillä on mahdollista lisätä lähijunaliikennettä 30–60 minuutin vuoroväleillä, mikä parantaa merkittävästi liikkumisen sujuvuutta. Lisäksi uusi yhteys tuo raiteet ensimmäistä kertaa Espoon Histaan, Kirkkonummen Veikkolaan, Vihtiin ja Lohjalle.

Uudet raideyhteydet laajentavat työmarkkina- ja työssäkäyntialueita, mikä puolestaan tukee asumisen kohtuuhintaisuutta. Kun työn perässä liikkuminen helpottuu, ihmisillä on paremmat mahdollisuudet toteuttaa omia unelmiaan. Uuden Espoo-Salo-oikoradan varrella sijaitsevat asemat, kuten Hista, Veikkola, Vihti-Nummela ja Lohjansolmu, kytkevät puoli miljoonaa uutta suomalaista raideverkoston piiriin. Oikoradan suunnittelu mahdollistaa junien nopeudeksi jopa 300 km/h, mikä lyhentää matka-aikaa Helsingin ja Turun välillä.

Kansanedustaja Milla Lahdenperä tiivistää hankkeen vaikutukset aluekehitykseen: ”Kun liikenneyhteydet paranevat, koko Suomi hyötyy. Työpaikat ja koulutusmahdollisuudet tulevat lähemmäs ihmisiä, ja elinkeinoelämä saa paremmat edellytykset kasvaa. Tämä on aluekehitystä parhaimmillaan.”

Länsiradan vaikutusalueella asuu kaikkiaan noin 1,7 miljoonaa ihmistä, joten hankkeen hyödyt ovat todella mittavat. Se luo paremmat edellytykset yritysten liiketoiminta-alueiden laajentamiseen, matkailun tukemiseen sekä alueiden yleiseen vetovoimaan ja kilpailukykyyn.

Länsiradan keskeisimmät hyödyt:

• Talouskasvu: 5–6 miljardin euron positiivinen BKT-vaikutus 30 vuoden aikana.
• Työllisyys: Lähes 15 000 henkilötyövuotta rakentamisen aikana.
• Verotulot: Yli 260 miljoonaa euroa verotuloja valtiolle ja kunnille.
• Aluekehitys: Laajentaa työmarkkina-alueita ja tukee asumisen kohtuuhintaisuutta.
• Logistiikka: Vahvistaa Suomen asemaa osana EU:n Skandinavia–Välimeri-ydinverkkokäytävää.
• Lähiliikenne: Mahdollistaa uuden lähiliikenteen ja kytkee uusia alueita raideverkkoon.
• Matka-aika: Lyhentää matka-aikaa Helsingin ja Turun välillä.

Länsirata on kokonaisuutena kasvun moottori, joka tarjoaa konkreettisia etuja alueiden asukkaille ja koko Suomen kansantaloudelle. Hankkeen eteneminen onkin iloinen uutinen, joka lupaa valoisampaa tulevaisuutta Länsi-Suomeen ja koko maahan. Nyt jännityksellä seurataan, kuinka kuntien valtuustot suhtautuvat osakassopimukseen.