Razmyar vaatii kokoomusta avaamaan yhdeksän miljardin leikkauslistan matematiikan

SDP:n varapuheenjohtaja Nasima Razmyar vaatii kokoomusta avaamaan yksityiskohtaisesti, miten puolueen esittämä yhdeksän miljardin euron leikkauskokonaisuus toteutettaisiin. Hänen mukaansa etenkin eläkejärjestelmään ja sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdistuvat miljardiluokan tavoitteet jäävät ilman riittäviä vastauksia siitä, millä keinoilla säästöt syntyisivät ja miten ne vahvistaisivat valtiontaloutta.

Razmyar arvostelee kokoomuksen talouslinjaa SDP:n 3. lokakuuta 2026 julkaisemassa tiedotteessa. Kritiikin taustalla on kokoomuksen esittelemä kokonaisuus, jossa julkista taloutta pyrittäisiin vahvistamaan yhteensä yhdeksällä miljardilla eurolla. Tiedotteen perusteella kaksi miljardia tavoiteltaisiin eläkejärjestelmästä ja toiset kaksi miljardia sosiaali- ja terveyspalveluista.

Razmyarin keskeinen väite on, että suuret tavoiteluvut eivät vielä muodosta toteuttamiskelpoista suunnitelmaa. Hänen mukaansa kokoomus on nostanut julkisuudessa esiin myös pienempiä säästökohteita, vaikka kokonaisuuden suurimpien osien käytännön vaikutukset kansalaisille, hyvinvointialueille ja eläkejärjestelmälle ovat jääneet epäselviksi.

Eläkesäästöjen toteutustapa joutui arvostelun kohteeksi

Razmyar kiinnittää erityistä huomiota eläkejärjestelmään kohdistuvaan kahden miljardin euron tavoitteeseen. Hänen mukaansa kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo on vakuuttanut, ettei jo maksussa olevia eläkkeitä leikattaisi. Samalla ratkaisujen etsiminen olisi tarkoitus jättää työmarkkinajärjestöjen ja muiden kolmikannan osapuolten tehtäväksi.

SDP:n varapuheenjohtajan mukaan asetelmaan liittyy kaksi erillistä kysymystä. Ensimmäinen koskee sitä, mistä kahden miljardin euron säästö käytännössä syntyisi, jos nykyisiin eläkkeisiin ei puututa. Toinen kysymys on, millä tavalla eläkejärjestelmässä mahdollisesti saavutettava säästö siirtyisi valtiontalouden vahvistukseksi.

Razmyarin argumentin ydin on, ettei eläkejärjestelmän sisällä syntyvä säästö hänen mukaansa automaattisesti kasvata valtion käytettävissä olevia varoja. Siksi kokoomuksen pitäisi hänen mielestään kuvata erikseen mekanismi, jolla tavoiteltu summa vaikuttaisi valtion tuloihin, menoihin tai velanottoon. Ilman tällaista kuvausta kahden miljardin euron tavoitteen yhteys valtiontalouden tasapainottamiseen jää Razmyarin mukaan avoimeksi.

Tiedotteessa ei yksilöidä, millaisia eläkejärjestelmän muutoksia kokoomus on tarkalleen arvioinut tai millaisella aikataululla vaikutusten olisi tarkoitus toteutua. Siinä ei myöskään ole kokoomuksen vastausta Razmyarin esittämiin kysymyksiin. Näin ollen tiedote kertoo ennen kaikkea SDP:n tulkinnan ja poliittisen kritiikin leikkauslistasta.

Kahden miljardin sote-tavoite kaipaa Razmyarin mukaan sisältöä

Toinen keskeinen kiistakysymys liittyy sosiaali- ja terveyspalveluihin. Razmyarin mukaan kokoomuksen listalla on kahden miljardin euron sote-säästö, mutta vastuu konkreettisten ratkaisujen löytämisestä näyttää jäävän hyvinvointialueille.

Razmyar katsoo, ettei valtakunnallinen säästötavoite muutu toteuttamiskelpoiseksi suunnitelmaksi vain sillä, että käytännön toimeenpano siirretään alueiden vastuulle. Hänen mukaansa kokoomuksen olisi kerrottava, kohdistuisivatko muutokset esimerkiksi palveluverkkoon, henkilöstöön, palvelujen saatavuuteen, hallintoon vai joihinkin muihin menoihin.

Kritiikin kannalta olennaista on myös se, puhutaanko suorista rahoitusleikkauksista, menojen kasvun hillitsemisestä vai toiminnan tehostamisesta. Näillä vaihtoehdoilla voisi olla hyvin erilaisia vaikutuksia sekä hyvinvointialueiden talouteen että ihmisten käyttämiin palveluihin. SDP:n tiedotteen mukaan näitä vaikutuksia ei ole avattu riittävän tarkasti.

Razmyar vaatii kokoomusta kertomaan, keihin mahdolliset sote-ratkaisut kohdistuisivat ja millä aikavälillä säästöjen olisi määrä toteutua. Pelkkä euromäärä ei hänen mukaansa riitä päätöksenteon tai julkisen keskustelun perustaksi.

Kiista ulottuu velkajarrun uskottavuuteen

Razmyar liittää leikkauslistaa koskevan arvostelunsa laajempaan keskusteluun velkajarrusta. Hänen mukaansa kokoomus pyrkii profiloitumaan tiukan velkakurin puolueena, vaikka hallituksen harjoittama talouspolitiikka ei SDP:n näkemyksen mukaan ole vastannut parlamentaarisen velkajarrusopimuksen tarkoitusta.

Velkajarrukeskustelussa puolueet kiistelevät sekä sopeutuksen mittaluokasta että keinoista. Kokoomus on painottanut julkisten menojen hillitsemistä ja vaatinut myös oppositiolta vaihtoehtoja velkaantumisen pysäyttämiseksi. Kokoomuksen näkökulmaa aiheeseen on käsitelty aiemmin jutussa Valkonen puolustaa kokoomuksen velkajarrua ja haastaa opposition esittämään omat keinonsa.

Razmyarin mukaan velkajarruun vetoaminen ei kuitenkaan vapauta kokoomusta velvollisuudesta esitellä omien ehdotustensa vaikutukset. Hän katsoo, että mitä suuremmasta sopeutuksesta puhutaan, sitä tarkemmin puolueen pitäisi kuvata ratkaisujen kohdentuminen ja niiden vaikutus julkisen talouden tasapainoon.

Työmarkkinajärjestöjen rooli herättää SDP:ssä närää

Razmyar arvostelee myös sitä, millaiseen asemaan palkansaajajärjestöt hänen mukaansa asetetaan. Hän pitää ristiriitaisena sitä, että hallituskauden aikana järjestöihin on kohdistunut voimakasta poliittista painetta ja työelämää koskevia muutoksia, mutta eläkesäästöjen käytännön ratkaisua odotetaan nyt kolmikannalta.

Razmyarin tulkinnan mukaan kokoomus määrittelee ensin kahden miljardin euron tavoitteen ja jättää keinot muiden osapuolten löydettäviksi. Hänen mielestään menettely siirtää poliittista vastuuta pois tavoitteen asettaneelta puolueelta.

Kolmikantainen valmistelu on keskeinen osa suomalaista työeläke- ja työmarkkinajärjestelmää, mutta SDP:n kritiikki kohdistuu tässä tapauksessa ennen kaikkea toimeksiannon mittaluokkaan ja lähtökohtiin. Razmyar kysyy, millainen neuvotteluvara työmarkkinaosapuolille jäisi, jos säästettävä summa olisi jo etukäteen poliittisesti lukittu.

Työttömyys ja julkinen talous kiristävät vastakkainasettelua

Razmyar nostaa tiedotteessaan esiin myös työttömyyden ja julkisen talouden tilanteen. Hänen mukaansa kansalaisten huoli ei liity vain tuleviin säästöihin, vaan myös hallituksen tähänastisen politiikan tuloksiin. Hän syyttää kokoomusta siitä, että puolue vastaa vaikeaan taloustilanteeseen uudella miljardiluokan listalla, jonka toteutuksesta ei ole annettu riittävästi tietoa.

SDP:n varapuheenjohtaja torjuu ajatuksen, että säästöjen löytymiseen voitaisiin luottaa ilman yksityiskohtaista vaikutusarviota. Hänen mukaansa myönteinen arvio talouden tulevasta kehityksestä ei ratkaise sitä, miten yhdeksän miljardin euron kokonaisuus muodostuu tai miten yksittäiset toimet näkyvät valtion budjetissa.

Razmyarin vaatimus voidaan tiivistää kysymyksiin, joihin hän odottaa kokoomukselta julkisia vastauksia:

• Mistä yhdeksän miljardin euron kokonaisuus muodostuu toimenpidekohtaisesti?
• Miten kahden miljardin euron eläkesäästö toteutetaan ilman maksussa olevien eläkkeiden leikkaamista?
• Millä mekanismilla eläkejärjestelmän säästö vahvistaisi valtiontaloutta?
• Mihin palveluihin tai menoihin kahden miljardin euron sote-tavoite kohdistuisi?
• Keihin leikkausten vaikutukset osuisivat ja millä aikataululla ne toteutettaisiin?

Leikkauslistasta odotetaan yksityiskohtaisempaa keskustelua

Razmyarin ulostulo jatkaa hallituksen ja opposition välistä kiistaa siitä, kuinka nopeasti julkista taloutta pitäisi sopeuttaa ja millä keinoin. SDP:n viesti on, ettei euromääräisiä tavoitteita voida arvioida luotettavasti ennen kuin niiden sisältö, aikataulu ja vaikutukset on tuotu julkisuuteen.

Kokoomuksen kannalta keskeinen kysymys puolestaan on se, miten puolue perustelee säästöjen mittaluokan ja osoittaa niiden olevan toteutettavissa. Jos osa ratkaisuista edellyttää hyvinvointialueiden, työmarkkinajärjestöjen tai muiden toimijoiden päätöksiä, puolueelta voidaan odottaa arviota myös siitä, millä edellytyksillä nämä päätökset syntyisivät.

SDP:n tiedote ei sisällä kokoomuksen kommenttia eikä yksityiskohtaista esitystä puolueen leikkauslistasta. Razmyarin puheenvuoroa on siksi luettava opposition poliittisena kannanottona, ei riippumattomana laskelmana ehdotusten vaikutuksista. Se nostaa kuitenkin esiin kysymyksen, joka on julkisen talouden keskustelun kannalta olennainen: miljarditavoitteiden uskottavuus riippuu viime kädessä siitä, pystytäänkö niiden taustalla olevat päätökset, kohderyhmät ja budjettivaikutukset osoittamaan.

Razmyarin mukaan todistustaakka on nyt kokoomuksella. Hänen viestinsä on, ettei optimismi talouden kehityksestä korvaa yksityiskohtaisia laskelmia eikä vastausta siihen, mistä rahat tosiasiassa saadaan.

Lähteet

SDP:n tiedote 3.10.2026: SDP:n varapuheenjohtaja Nasima Razmyar: Mikään määrä Orpon optimismia ei muuta matematiikkaa.