Kansanedustajat Jarno Limnell ja Noora Fagerström (kok.) ovat nostaneet Suomen kasvuyrityskentän keskiöön todeten startupien olevan avainasemassa maan talouskasvun ja innovaatiokyvyn kannalta. Heidän mukaansa suomalainen startup-ekosysteemi on jo nyt täynnä sellaista globaalisti vertailukelpoista huippuosaamista, jolla on potentiaali nostaa Suomi maailman edelläkävijöiden joukkoon. Maailmanluokan tapahtumat, kuten juuri järjestetty Slush, toimivat täydellisenä muistutuksena siitä valtavasta potentiaalista ja kunnianhimosta, joka nuorissa kasvuyrityksissä piilee. Startup-yhteisön toivon ja rohkeuden viesti onkin täysin välttämätön, kun Suomi etsii kestäviä ratkaisujaan taloutensa haasteisiin.
Limnell ja Fagerström muistuttavat päättäväisesti, että startup-yrityksiä ei saa tarkastella vain kapeasti teknologian tai rahoituksen näkökulmasta. Ne muodostavat elintärkeän moottorin, joka tuottaa kasvua, luo työtä ja rakentaa pohjaa koko hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudelle. Kyseessä onkin kansallinen investointi, jota tulee vaalia ja tukea kaikilla poliittisilla päätöksillä. Suomen tulee tunnustaa yrittäjyyden arvo ja varmistaa, että ideat pääsevät muuttumaan menestyviksi vientituotteiksi.
Teknologian eturintama määrittää uuden nousun
Suomen startup-kentän erityinen vahvuus näkyy juuri niillä syväteknologian aloilla, jotka tulevat muovaamaan koko maailmantaloutta tulevina vuosikymmeninä. Tekoäly, kvanttilaskenta, avaruusteknologia sekä kaksikäyttöteknologiat edustavat aloja, joilla suomalainen tieteellinen osaaminen ja tutkimuslaitosten korkea taso luovat ainutlaatuisen kilpailuedun. Esimerkiksi tekoälyllä on McKinsey & Companyn arvion mukaan jopa 13 miljardin euron potentiaali lisätä Suomen bruttokansantuotetta vuoteen 2045 mennessä, mikä korostaa teknologisen edelläkävijyyden taloudellista merkitystä. Suomen korkea digitaalinen kypsyys ja koulutettu väestö asettavat maan erinomaisiin asemiin tämän potentiaalin hyödyntämiseksi.
Myös avaruusteknologia on noussut Suomessa vauhdikkaasti, ja esimerkiksi ICEYE:n kaltaiset yritykset ovat nousseet maailman johtaviksi toimijoiksi kaupallisessa satelliittikuvantamisessa. Tämä kehitys osoittaa Suomen olevan kykenevä luomaan globaaleja menestystarinoita aloilla, jotka ovat perinteisesti olleet suurvaltojen hallinnassa. Kaksikäyttöteknologioiden merkitys korostuu puolestaan geopoliittisen epävarmuuden kasvaessa, sillä ne tarjoavat ratkaisuja sekä siviili- että sotilassektoreille esimerkiksi kyberturvallisuuden ja kriittisen infran saralla. Hallituksen tulee tukea erityisesti näiden alojen kasvua, sillä ne paitsi luovat talouskasvua, myös vahvistavat maan huoltovarmuutta ja kansallista turvallisuutta.
Rahoitusvajeena kotimaisen pääoman puute
Suomalaisten startup-yritysten keräämä pääomarahoitus on ollut viime vuosina vahvassa kasvussa, saavuttaen 1,4 miljardia euroa vuonna 2024 Pääomasijoittajat ry:n tilastojen mukaan. Kasvuvauhti on ollut jopa Euroopan keskitasoa nopeampaa, mikä on osoitus suomalaisen innovaatiokentän elinvoimaisuudesta ja kansainvälisestä kiinnostuksesta. Erityisen huolestuttavaa kuitenkin on, että tästä summasta jopa lähes 70 prosenttia on tullut ulkomaisilta sijoittajilta. Vaikka ulkomainen raha on elintärkeää, se paljastaa samalla kotimaisen sijoittajakunnan merkittävän vajauksen erityisesti suurissa kasvuvaiheen rahoituskierroksissa.
Kansanedustaja Fagerström painottaa, että seuraava askel ekosysteemin kehittämisessä onkin juuri kotimaisen sijoittajakunnan vahvistaminen ja kasvuyritysten rahoituskanavien parantaminen. Suomesta puuttuvat riittävän suuret, kasvuvaiheeseen erikoistuneet kotimaiset rahastot, mikä voi pahimmillaan johtaa siihen, että menestysvalmiit yritykset joutuvat luopumaan omistuksestaan ulkomaisten toimijoiden käsiin. Omistajuuden laajentaminen suomalaisille sijoittajille on ratkaisevaa, jotta tulevaisuuden menestyksen taloudelliset hyödyt jäävät mahdollisimman suurelta osin Suomeen. Kotimaisen pääoman sitoutuminen vahvistaa koko innovaatioekosysteemin resilienssiä ja pitkäjänteisyyttä.
Hallituksen toimet ja olosuhteiden luominen
Hallituksella on keskeinen rooli kasvuyritysten toimintaedellytysten parantamisessa, jotta Suomesta tulee maailman houkuttelevin paikka perustaa ja kasvattaa startup-yrityksiä. Kansanedustajat Limnell ja Fagerström muistuttavat, että hallitus tekee parhaillaan pitkäjänteistä työtä usealla rintamalla. Tavoitteena on muun muassa hallinnollisen taakan keventäminen, joka on usein nuorille yrityksille suuri hidaste. Byrokratian vähentäminen mahdollistaa sen, että yrittäjät voivat keskittyä ydinliiketoimintaansa ja innovaatioiden kehittämiseen.
Tutkimus- ja kehitystoiminnan (T&K) rahoituksen vahvistaminen on myös hallitusohjelman keskiössä, tähtäimenä nostaa T&K-menot 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta parlamentaarisen työryhmän mukaisesti. Tämä rahoitus on elintärkeää, sillä suuri osa lupaavimmista startupeista syntyy nimenomaan tieteellisen ja teknologisen tutkimuksen pohjalta, esimerkkinä VTT:n spin-offien keräämä merkittävä rahoitusosuus vuonna 2024. Suomen tulee panostaa erityisesti yritysvetoiseen tutkimukseen ja korkeakoulutuksen aloituspaikkojen lisäämiseen teknologia-aloilla. Innovaatiorahoituksella on ratkaiseva merkitys uusien yritysten syntymisessä ja niiden kaupallistamisessa.
Slushin ikkuna kunnianhimoon ja osaamiseen
Slush-tapahtuma on vuosittain toimiva voimanponnistus, joka alleviivaa suomalaisen startup-yhteisön energiaa ja kansainvälistä vetovoimaa. Tapahtuma kokoaa yhteen tuhansia sijoittajia, yrittäjiä ja mediaa ympäri maailmaa, mikä luo suomalaisille yrityksille ainutlaatuisen alustan verkostoitumiseen ja uusien rahoituskierrosten varmistamiseen. Kansanedustajien mukaan Slushin kaltaiset tapahtumat muistuttavat suomalaisia itseäänkin siitä, että maassa on runsaasti osaamista ja kunnianhimoa usein enemmän kuin kansakunta itse huomaa. Tästä potentiaalista tulee olla rohkeasti ylpeitä.
Suomen on jatkettava määrätietoista työtä ekosysteeminsä kehittämiseksi, jotta se säilyy kilpailukykyisenä globaalilla tasolla. Kilpailu osaajista, sijoituksista ja perustajista on erittäin kovaa, mikä tarkoittaa, että Suomen ei riitä olla vain hyvä, vaan sen täytyy tavoitella maailman parhaan startup-ekosysteemin asemaa. Tulevaisuuden menestys ei ole sattumaa, vaan se rakentuu johdonmukaisesta politiikasta, joka arvostaa yrittäjyyttä ja mahdollistaa teknologisen innovoinnin.
Hallituksen keskeiset toimet Startup-kasvun vauhdittamiseksi
- Riskipääoman kasvattaminen: Erityisesti kotimaisten kasvuvaiheen rahastojen perustamisen ja yksityissijoittamisen edistäminen.
- T&K-rahoituksen lisääminen: Tavoitteena 4 % BKT:sta ja kohdistaminen yritysvetoisen tutkimuksen tukemiseen.
- Hallinnollisen taakan keventäminen: Byrokratian vähentäminen yritysten perustamisessa ja päivittäisessä toiminnassa.
- Osaajien houkuttelu: Kansainvälisten asiantuntijoiden ja osaajien maahantulon helpottaminen lainsäädännöllä ja verokannustimilla.
- Uusien teknologioiden tukeminen: Kvanttilaskennan, tekoälyn ja avaruusteknologian kaltaisten syväteknologioiden kehittämiseen kannustaminen.
Innovaatioiden perustusmaa ja hyvinvoinnin turva
Suomi voi vakiinnuttaa asemansa innovaatioiden perustusmaana, mikäli se onnistuu kanavoimaan tieteellisen osaamisensa tehokkaasti kaupalliseksi menestykseksi. Kansanedustajien viesti on selvä: startup-yritykset eivät ole ainoastaan talouden kasvainstrumentti, vaan ne ovat välttämätön edellytys sille, että Suomen hyvinvointiyhteiskunta voi säilyä tulevaisuudessa. Vientitulojen ja uusien työpaikkojen luominen on ainoa kestävä tapa rahoittaa julkisia palveluita. Siksi yrittäjien tukeminen ja kasvuyritysten ympäristön jatkuva parantaminen on koko kansakunnan etu. Suomi tarvitsee nyt rohkeutta ja kunnianhimoa tarttua teknologisen murroksen tarjoamiin mahdollisuuksiin.
Talouskasvun tulevaisuus lepää yhä enemmän pienten ja ketterien yritysten harteilla, jotka pystyvät reagoimaan globaaleihin markkinoiden muutoksiin nopeasti. Valtion rooli on luoda parhaat mahdolliset olosuhteet, joissa nämä siemenet voivat itää ja kasvaa kansainvälisiksi jättiläisiksi. Tämän pitkäjänteisen työn tulokset näkyvät vasta vuosien kuluttua, mutta nyt tehdyt päätökset määrittävät sen, millaisessa Suomessa me ja seuraavat sukupolvet elämme.
