Tämä alkuvuosi 2020 on ollut niin Suomelle kuin koko maailmalle melkoinen koettelemus. Samalla se on kuitenkin ollut myös näyte siitä, kuinka sopeutuvainen ihminen ja sen toiminnot ovat uusien haasteiden edessä. Saamme kuitenkin lukea useista eri lähteistä, että tämä ei vielä ollut tässä vaan koettelemukset ovat vasta edessä, kun liiketoiminnat yrittävät löytää uusia toimintamalleja nykytilanteessa.
Mitä liikemaailmassa tapahtuu
Yksi liiketoimintamuoto, joka on ollut Suomessa hiljaa, mutta Euroopassa tuulee, on nettikasino, ja niihin liittyvä toiminta. Samalla kun realiteetti säilyy, että Suomi on yhä EU:n ainoa monopolivaltio, niin lisenssisäädökset ja muut ohjeistukset ovat muuttuneet jopa rajusti. Ruotsissa ennen rahapeleihin suopeasti suhtautunut ministeri veti jarrukahvaa ja nyt näyttää jopa siltä, että valmiiksi maksaneetkin lisenssin haltijat jättäisivät uppoavan laivan. Siinä missä suurimmat Euroopan alueen nettikasinoita operoivat yritykset ovat yhteisesti sopineet pelisäännöistä millä lisätään vastuullisuutta, vähennetään mainontaan ja tuputtamista ja yleensäkin pyritään takaamaan kaikille viihteellinen pelielämys, niin Ruotsin valtio laittoi liian tiukat säännöt.
Monissa maissa on tehty kuten Englannissa ja Espanjassa, eli kaikki rahapelimainonta radiossa ja televisiossa on siirtynyt yöaikaan ja muutenkin mainostaminen on selkeästi vähentynyt ja muuttunut enemmän kouluttavaksi kuin tuputtavaksi. Yhä useampi operaattori on myös ottanut käyttöön Veikkauksenkin käyttämät tappiorajat, sillä ajatuksena on, että tyytyväinen pelaaja on huomattavasti parempaa markkinointia kuin kaikki säästönsä peleissä hävinnyt peliongelmainen. Itseasiassa Suomen THL juuri julkaisu tutkimuksen, jonka mukaan riskipelaamisen määrä on Suomessa vähentynyt vaikkei itse pelaaminen sinällään olekaan vähentynyt. Tähän liittyvät myös ne toimet, jotka ovat tulleet useille nettikasinoille, eli pelaajien pitää itse rajoittaa omaa pelaamistaan sekä rahan että ajan suhteen. Nämä rajoitukset ovatkin hyödyllisiä, sillä nythän kukaan ei voi käytännössä tietää minkälaisessa mielentilassa etäpelaaja pelaa ja onko hän jopa alkoholin vaikutuksen alaisena. Nopeatempoiset automaattipelit ovat kuitenkin niin helppoja pelata ja niissä voisi nopeasti hävitä tai toisaalta voittaa paljon – ennalta asetetut pelirahat siis toimivat nimenomaan pelaajan turvaksi.
Rahapelit ja niihin liittyvät ongelmat ja koko peliteollisuus on toistaiseksi jäänyt muiden isompien aiheiden ohittamiksi, mutta se tee niitä vielä ratkaistuiksi. Onko Suomen tie edelleen jatkaa monopolina muiden viitoittaman tien vastaisesti, vai päättääkö Suomi jo 2020-luvulla siirtyä muiden Euroopan maiden tapaan järjestelmään, missä valtio valvoo, lisenssoi, verottaa ja laskuttaa – eikä vain keksi syitä jatkaa nykytoimintamallilla eteenpäin.
Rahapelaaminen on muutenkin koko Euroopan mittakaavassa tavallaan kasvamassa, mutta se johtuu osittain myös siitä, että kaiken ikäiset täysikäiset pelaavat, ja nykyään myös naiset. Vaikka yksittäiset pelaajat saattaisivat pelata vähemmän kuin ennen, niin pelaajien yhteismäärä kasvaa yhä.
Entä ravintolat, mitä niille kuuluu?
Ravintolat ovat sen sijaan kärsineet koko maailmassa, eivät ainoastaan Suomessa. Ongelmaksi tulee vain se, että median sivuilta saamme kyllä lukea miten minkäkin maan viranomaiset ovat tukeneet ongelmissa olevia ravintoloita, emme saa lukea samaa Suomessa?
Ravintoloita on Suomessa reilut 10 000 kappaletta ja määrä on ollut kohtuullisen tasainen viimeiset seitsemän vuotta. Työntekijöitä Suomessa on ravintola-alla vajaat 90 000 henkilöä ja tasaisen kasvun taulukolla työpaikkoja olisi syntynyt lisää niin, että vuonna 2023 alalla olisi ollut 100 000 työpaikkaa. Nyt vuosi 2020 saattaa tehdä pahan loven kehitykselle.
Ravintolat menettivät ison osan tuloistaan alkuvuonna ja kaikki iltaravintolat ovat sulkeneet toistaiseksi kokonaan ovensa. Ruokaravintolat ovat muuttuneet noutoruokapaikoiksi ja kuljetusyrityksiksi, mutta myynti on kuitenkin useilla pudonnut sen 40 %, toisilla jopa 80 %. Ala on oikeasti vaikeuksissa, kun ihmiset eivät liiku niin aktiivisesti. Kuinka sitten alaa voitaisiin valtion puolelta auttaa? Varmasti kaikille yrittäjille raha kelpaa, mutta osa ravintoloitsijoista on vain laittanut lipun luukulle, kun toiset ovat aktiivisesti lähteneet kehittämään omaa liiketoimintaa pitääkseen yrityksensä pinnalla – miksi sitten molempia pitäisi tasapuolisesti tukea?
Ravintola-alalla on lisäksi todella suuri määrä ulkomaalaistaustaisia yrityksiä, niistä suurin osa tulee turkkilaisten yrittäjien pitämistä yli 600 ravintolasta, mutta Suomessa on myös yli 100 kiinalaista, irakilaista, vietnamilaista, iranilaista ja entisen Jugoslavian alueelta tullutta ravintoloitsijaa, miten nämä osaavat toimia monimutkaisessa tukiviidakossa? Mistä huonosti suomea kirjallisesti osaava ravintoloitsija osaa hakea tukirahoja tai kirjoittaa sellaista kieltä, millä tukia olisi saatavilla?
Ravit alkavat toukokuussa – ravintolat avataan kesäkuussa, vai?
Kuten alussa todettiin, tämä alkuvuosi on ollut ruotsalaisille todella erilainen kuin suomalaisille. Ruotsalaiset ovat käyneet ravintoloissa ja raveissa ja eläneet varsin tavallista arkea kuten ennenkin. Suomessa ravintolasalit ovat kiinni ja ravurit talleissa vielä hetken – päästäkseen ensi viikolla ravaamaan ilman katsojia!
Nyt ollaan jo menossa toukokuun puolessa välissä, mutta ravintolat eivät vieläkään tiedä, miten voidaan kesäkuussa olla avoimena. Eikä se, että saadaanko avata, vaan vielä enemmänkin se, että millä reunaehdoilla ja lisäsäädöksillä päästään avaamaan, vai onko niin että sääntöjen noudattaminen maksaisi ravintoloille liikaa ja on helpompi pitää ovet kiinni myös jatkossa.
Hallitusta ei tunnu kiinnostavan se tosiasia, että se ei vielä riitä, että hallitus tekee jonkin päätöksen. Sen jälkeen alkaa ravintoloiden markkinointityö kertoa asiakkaille uusista mahdollisuuksista tulla ravintolaan syömään, mikäli se sitten tulee mahdolliseksi nyt kesäkuusta alkaen. Eikä ongelma rajoitu näihinkään, sillä siinä missä Saksassa aloitettiin jo Bundesliiga ja Suomessa aloitetaan futisliigat, niin kysymys kuuluu, kuinka monta ihmistä saa olla katsomoissa ja kuinka monta toimitsijaa tarvitaan, miten hoidetaan järjestelyt yms. Tämä kesä tulee olemaan vielä täynnä haasteita useilla eri toimialoilla.
Valtion rahoitustoimet saattavat saada jatkoa kesällä, tai hallitus voi tulla toisinlaisiin päätöksiin yritysten auttamisessa. Ovatko ne verohelpotuksia, eläkemaksuja vai mitä, sitä odottavat sadat tuhannet yrittäjät.