Sarkomaa vaatii kunnille vapautta kohdentaa säästöt – koulutus halutaan suojata

Sarkomaa vaatii kunnille vapautta kohdentaa säästöt – koulutus halutaan suojata

Sarkomaa vaatii kunnille vapautta kohdentaa säästöt – koulutus halutaan suojata

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa puolustaa kuntien oikeutta päättää itse, mihin ne kohdentavat rahansa julkisen talouden sopeutuksessa. Valtiovarainvaliokuntaan kuuluva Sarkomaa katsoo, ettei kuntien valtionosuuksien mahdollinen pienentäminen tarkoita automaattisesti sitä, että säästöt olisi otettava opetuksesta, opettajista tai lasten koulupäivistä.

Sarkomaan mukaan kuntien on osallistuttava julkisen talouden tasapainottamiseen muiden hallinnon tasojen tavoin. Samalla kuntien pitäisi hänen mielestään asettaa menonsa tärkeysjärjestykseen ja suojata etenkin varhaiskasvatusta, perusopetusta sekä lasten ja nuorten tulevaisuuden mahdollisuuksia.

Hän esitti näkemyksensä kokoomuksen eduskuntaryhmän 3. lokakuuta 2026 julkaisemassa tiedotteessa. Puheenvuoro liittyy keskusteluun kuntien rahoituksesta, valtionosuuksista ja siitä, miten julkisen talouden säästöpaineet jakautuvat valtion ja paikallishallinnon kesken.

Sopeuttaminen merkitsee Sarkomaan mukaan valintoja

Sarkomaan keskeinen viesti on, ettei mitään hallinnon tasoa voida kokonaan rajata julkisen talouden sopeutuksen ulkopuolelle. Tämä koskee hänen mukaansa myös kuntia, vaikka niiden taloudellinen tilanne, väestörakenne ja palvelutarpeet vaihtelevat huomattavasti eri puolilla Suomea.

Sopeuttaminen ei hänen mukaansa kuitenkaan saa olla mekaanista menojen vähentämistä. Kyse on poliittisista ja paikallisista arvovalinnoista: siitä, mitä palveluja suojataan ja mistä toiminnasta voidaan tinkiä. Kokoomuksen painopisteeksi Sarkomaa nimeää koulutuksen, osaamisen ja nuorten mahdollisuudet rakentaa tulevaisuuttaan.

Tiedotteessa ei yksilöidä, kuinka suuri kuntien valtionosuuksiin kohdistuva säästö voisi olla, millä aikataululla se toteutettaisiin tai miten vaikutukset jakautuisivat kuntien kesken. Sarkomaan kannanotto käsittelee ennen kaikkea periaatetta, jonka mukaan kunnat päättäisivät itse mahdollisten säästöjen käytännön toteutuksesta.

Yleiskatteinen rahoitus jättää päätösvallan kunnille

Kuntien valtionosuudet ovat yleiskatteista rahoitusta. Valtio määrittelee rahoituksen kokonaisuutta ja laskentaperusteita, mutta kunnilla on lähtökohtaisesti oikeus päättää, miten rahat käytetään paikallisten tehtävien hoitamiseen. Rahoitusta ei siis tavallisesti sidota yksittäiseen opettajaan, koulurakennukseen tai tiettyyn palveluun.

Sarkomaa nojaa puheenvuorossaan juuri tähän kuntien päätösvaltaan. Hänen mukaansa valtionosuuksien tarkistamisesta ei seuraa suoraan päätöstä vähentää opetushenkilöstöä tai heikentää koulupäivän sisältöä. Vastuu konkreettisista ratkaisuista säilyy kunnilla, joiden valtuustot päättävät talousarvioista ja palvelujen järjestämisestä.

Vaikka päätösvalta on paikallinen, valtionrahoituksen väheneminen voi käytännössä kiristää kuntien taloutta ja lisätä painetta etsiä säästöjä. Se, kuinka paljon liikkumavaraa kunnalla on, riippuu muun muassa sen verotuloista, väestökehityksestä, investoinneista, velkaantumisesta ja palveluverkon kustannuksista. Sarkomaan linjauksessa lähtökohtana on, että koulutusta voidaan suojata, jos kunta karsii muita menoja ja uudistaa toimintaansa.

Hänen mukaansa laadukkaan perusopetuksen turvaamisen pitäisi olla keskeinen tavoite myös vaikeassa taloustilanteessa. Sarkomaa nostaa esiin hallituskaudella perusopetukseen osoitetun 200 miljoonan euron lisäpanostuksen osoituksena siitä, että kokoomus haluaa yhdistää talouden sopeuttamisen ja koulutuksen vahvistamisen.

Vahvemmat kunnat ja kevyempi hallinto tavoitteena

Sarkomaa perustelee kuntien liikkumavaran lisäämistä myös kuntarakenteella ja tehtävien mitoituksella. Kokoomus tavoittelee hänen mukaansa kuntia, joiden vastuut vastaisivat nykyistä paremmin niiden taloudellista ja toiminnallista kantokykyä. Tiedotteessa ei kuitenkaan esitellä yksityiskohtaisia keinoja kuntarakenteen muuttamiseen.

Toinen esiin nostettu keino on kuntien toimintaa ohjaavien normien ja hallinnollisten velvoitteiden vähentäminen. Ajatuksena on, että velvoitteiden purkaminen vapauttaisi työaikaa ja rahaa kuntalaisten kannalta tärkeimpiin palveluihin. Sarkomaan mukaan kaikkia nykyisiä hallinnollisia rakenteita ei pitäisi ylläpitää muuttumattomina, jos niitä voidaan järjestää kevyemmin.

Normien purkamiseen liittyy samalla kysymys palvelujen yhdenvertaisuudesta. Valtakunnallisilla velvoitteilla pyritään usein varmistamaan, että ihmiset saavat asuinpaikastaan riippumatta tietyn tasoisia palveluja. Tiedotteessa ei eritellä, mitä normeja kokoomus haluaisi poistaa tai miten palvelujen vähimmäistaso turvattaisiin muutosten jälkeen.

Varhaiskasvatus ja peruskoulu säästöpaineiden keskellä

Sarkomaa asettaa kuntien tärkeimpien tehtävien joukkoon laadukkaan varhaiskasvatuksen ja opetuksen. Hänen mukaansa lasten olisi saatava vahva alku oppimiseen, ja peruskoulun pitäisi antaa jokaiselle riittävät tiedot ja taidot myöhempiin opintoihin sekä työelämään.

Linjaus korostaa kuntien omaa vastuuta: jos valtionrahoitus vähenee, paikallisten päättäjien pitäisi Sarkomaan mukaan etsiä säästöjä ensisijaisesti muualta kuin lasten ja nuorten palveluista. Käytännössä kuntien mahdollisuudet tähän ovat erilaisia. Joissakin kunnissa hallinnon keventäminen tai kiinteistöistä luopuminen voi tuoda säästöjä, kun taas toisissa suuret menoerät liittyvät juuri lakisääteisiin peruspalveluihin.

Sarkomaan puheenvuoro ei sisällä kuntakohtaisia laskelmia mahdollisten valtionosuusmuutosten vaikutuksista. Siinä ei myöskään arvioida, kuinka nopeasti normien purkamisesta saatavat säästöt voisivat toteutua. Kannanotto on siten ennen kaikkea poliittinen linjaus siitä, millä periaatteilla kuntien pitäisi sopeutustilanteessa toimia.

Koulutus nähdään myös talous- ja kasvupolitiikkana

Sarkomaa ulottaa koulutuspoliittisen tavoitteensa perusopetuksesta korkeakouluihin. Hänen mukaansa koulutus ja osaaminen ovat paitsi hyvinvointipolitiikkaa myös talouskasvun edellytyksiä. Osaamistason nostamisen, tutkimuksen vahvistamisen ja innovaatioiden tukemisen on tarkoitus parantaa Suomen pitkän aikavälin kilpailukykyä.

Kokoomuksen tavoitteena on Sarkomaan mukaan säilyttää mahdollisuus maksuttomaan koulutukseen aina tohtorintutkintoon asti. Lisäksi puolueen Jarrua velalle -ohjelmassa esitetään korkeakoulujen pääomittamista viidellä miljardilla eurolla. Pääomittamisen tavoitteena olisi vahvistaa korkeakoulujen taloudellista perustaa ja niiden edellytyksiä panostaa opetukseen, tutkimukseen ja innovaatioihin.

Tiedotteessa ei tarkenneta viiden miljardin euron pääomittamisen aikataulua, rahoitusmallia tai vaikutusta valtiontalouteen. Pääomittaminen poikkeaa luonteeltaan vuosittaisesta toimintamenosta, mutta sen toteutus edellyttäisi silti erillisiä rahoitus- ja budjettiratkaisuja.

Sarkomaan mukaan vastuullinen taloudenpito ja koulutuspanostukset eivät sulje toisiaan pois. Kokoomuksen ajattelussa menoja voidaan vähentää samaan aikaan, kun rajattuja voimavaroja kohdennetaan koulutukseen, tutkimukseen ja nuorten mahdollisuuksiin.

Keskeiset kysymykset ratkaistaan jatkovalmistelussa

Sarkomaan kannanotto korostaa kuntien itsehallintoa, mutta useat käytännön kysymykset jäävät vielä avoimiksi. Ratkaisevaa on, kuinka suuria valtionosuuksiin kohdistuvat muutokset olisivat, millä perusteilla ne jaettaisiin ja saisivatko kunnat samalla aidosti uusia mahdollisuuksia vähentää hallinnollisia kustannuksia.

Keskustelussa limittyvät kuntatalouden tasapaino, paikallinen päätösvalta ja peruspalvelujen yhdenvertaisuus. Jos valtionrahoitusta tarkistetaan alaspäin, kuntien on löydettävä vastaava sopeutus verotuloista, palveluverkosta, henkilöstömenoista, investoinneista tai muista toimintakuluista. Sarkomaan ratkaisu on antaa kunnille mahdollisimman paljon vapautta päättää, mistä säästetään.

Tiedotteen keskeiset linjaukset voidaan tiivistää seuraavasti:

  • Myös kuntien on Sarkomaan mukaan osallistuttava julkisen talouden sopeuttamiseen.
  • Mahdolliset valtionosuusmuutokset eivät suoraan määrää, mistä kunnan on säästettävä.
  • Varhaiskasvatus, perusopetus ja nuorten tulevaisuuden mahdollisuudet pitäisi asettaa etusijalle.
  • Kunnille halutaan lisää liikkumavaraa normeja ja hallinnollisia velvoitteita purkamalla.
  • Koulutusta, tutkimusta ja osaamista pidetään pitkän aikavälin kasvun perustana.
  • Kokoomuksen ohjelmaan sisältyy ehdotus korkeakoulujen viiden miljardin euron pääomittamisesta.

Jatkokeskustelussa huomio kohdistunee siihen, riittävätkö kuntien omat priorisoinnit ja hallinnon keventäminen suojaamaan opetusta tilanteessa, jossa rahoitus vähenee. Sarkomaan mukaan tavoite on mahdollinen, jos kunnat saavat nykyistä enemmän vapautta käyttää voimavaransa paikallisesti tärkeimmiksi arvioituihin palveluihin.

Lähteet

Kokoomuksen eduskuntaryhmän tiedote: Kokoomuksen Sarkomaa: Kunnilla on oltava vapaus käyttää rahansa siihen, mikä on ihmisille tärkeintä, 3.10.2026.

Jätä kommentti