Sarkomaa vaatii pysyvää laaturekisteriä syöpähoidon alue-erojen paljastamiseksi

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa vaatii syöpätautien kansallisen laaturekisteritoiminnan vakinaistamista. Hänen mukaansa nykyinen tietopohja ei riitä osoittamaan kattavasti, saavatko syöpäpotilaat yhtä laadukasta ja vaikuttavaa hoitoa kaikkialla Suomessa.

Sarkomaa katsoo 31. elokuuta 2026 julkaistussa tiedotteessaan, että vertailukelpoista tietoa tarvitaan etenkin alueellisten erojen ja hoitoketjujen puutteiden tunnistamiseen. Tavoitteena olisi, ettei potilaan asuinpaikka vaikuttaisi tarpeettomasti tutkimusten, diagnoosin tai hoidon laatuun.

Laaturekisterit kokoavat tietoa hoidosta ja sen tuloksista tavalla, joka mahdollistaa toimintatapojen vertailun. Sarkomaan mukaan tietoa ei pidä kerätä vain tilastointia varten, vaan sen avulla on pystyttävä osoittamaan, missä syövänhoito toimii hyvin ja missä tarvitaan korjaavia toimia.

Alueelliset erot halutaan näkyviksi

Sarkomaan keskeinen viesti on, ettei laadukas syövänhoito saa olla riippuvainen postinumerosta. Suomessa on hänen mukaansa edelleen liian vähän valtakunnallisesti vertailtavaa tietoa siitä, millaista hoitoa eri alueilla annetaan ja millaisiin tuloksiin sillä päästään.

Ilman yhteismitallista tietoa ongelmien laajuutta voi olla vaikea arvioida. Samalla jää epäselväksi, liittyvätkö erot esimerkiksi diagnostiikkaan, hoidon toteutukseen, tietojen kirjaamiseen vai johonkin muuhun hoitopolun vaiheeseen. Rekisteritieto voisi tarjota päätöksentekijöille ja terveydenhuollon ammattilaisille nykyistä tarkemman kuvan tilanteesta.

Sarkomaan mukaan puutteita ei pystytä korjaamaan tehokkaasti, jos niitä ei ensin paikanneta. Vertailutiedon avulla voimavaroja ja kehittämistoimia voitaisiin suunnata sinne, missä niiden tarve on suurin. Samalla hyvin toimivia käytäntöjä voitaisiin tunnistaa ja hyödyntää nykyistä laajemmin.

Kyse on myös potilaiden yhdenvertaisuudesta. Sarkomaa painottaa, että syöpään sairastuneen pitäisi voida luottaa hoidon laatuun riippumatta siitä, missä päin Suomea hän asuu. Keskimäärin hyvä kansallinen tulos ei hänen mukaansa yksin riitä, jos hoidon saatavuudessa, laadussa tai vaikuttavuudessa on merkittäviä alueellisia eroja.

Eduskunta osoitti kehittämiseen 400 000 euroa

Eduskunta lisäsi vuoden 2026 talousarvioon 400 000 euroa kansallisen laaturekisteritoiminnan kehittämistä varten. Lisäys tehtiin valtiovarainvaliokunnan esityksen perusteella. Sarkomaan tiedotteen mukaan rahoitus on mahdollistanut Suomen Syöpäyhdistyksen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä kansallisen syöpäkeskuksen FICANin yhteisen hankkeen etenemisen.

Hankkeessa laaturekisterityötä on tehty muun muassa keuhkosyövän ja myelooman osalta. Kyse on vielä kehitettävästä kokonaisuudesta, mutta Sarkomaan mukaan ensimmäiset tulokset osoittavat jo, miksi yhteistä tietopohjaa tarvitaan.

Keuhkosyövän diagnostiikassa on tiedotteen mukaan havaittu alueellista vaihtelua. Lisäksi itse tietopohjasta on löydetty puutteita. Havainnot eivät sellaisinaan vielä kerro kaikkien erojen syitä, mutta ne nostavat esiin kysymyksiä, joita voidaan selvittää tarkemmin vain riittävän kattavan ja vertailukelpoisen aineiston avulla.

Sarkomaa korostaa, että rekisterin arvo syntyy tiedon käytöstä. Jos havainnot jäävät vain raporteiksi, niiden vaikutus potilaiden hoitoon jää vähäiseksi. Tietoa pitäisi hänen mukaansa hyödyntää hoitokäytäntöjen kehittämisessä, laadun seurannassa ja toiminnan vaikuttavuuden arvioinnissa.

Kansallinen syöpästrategia siirtyy toimeenpanovaiheeseen

Syöpätautien laaturekisteri liittyy laajempaan kansalliseen syöpäpolitiikkaan. Suomessa valmistui vuonna 2025 kansallinen syöpästrategia, jonka toimeenpanoa varten on laadittu tiekartta. Sarkomaan mukaan seuraava ratkaiseva vaihe on varmistaa, että strategian tavoitteet muuttuvat käytännön toimiksi.

Laaturekisteri olisi yksi strategian toimeenpanon välineistä. Sen avulla voitaisiin seurata, toteutuuko hoito yhdenvertaisesti ja paranevatko tulokset suunnitellulla tavalla. Rekisteri voisi myös tuoda esiin sellaisia ongelmia, jotka eivät näy pelkistä valtakunnallisista keskiarvoista.

Sarkomaa pitää tärkeänä, että Suomi pyrkii kansainvälisesti johtavaksi maaksi syövän ehkäisemisessä, varhaisessa tunnistamisessa ja vaikuttavassa hoidossa. Tavoite edellyttää hänen mukaansa korkeatasoisen hoidon ja tutkimuksen lisäksi luotettavaa tietoa siitä, mitkä toimintatavat tuottavat parhaan tuloksen.

Muiden Pohjoismaiden hän arvioi olevan Suomea edellä vertailukelpoisen rekisteritiedon pitkäjänteisessä hyödyntämisessä. Suomessa syövänhoito on monelta osin laadukasta, mutta järjestelmällistä vertailua ja tiedon käyttöä olisi hänen mukaansa vahvistettava.

Väliaikaisesta hankkeesta pysyväksi toiminnaksi

Sarkomaan vaatimus kohdistuu nyt toiminnan jatkuvuuteen. Määräaikainen hankerahoitus voi auttaa rakentamaan menetelmiä ja tuottamaan ensimmäisiä tuloksia, mutta valtakunnallinen laadunseuranta edellyttää hänen mukaansa pysyvää rakennetta.

Vakinaistaminen tarkoittaisi käytännössä sitä, että tiedon keräämiselle, ylläpidolle, analysoinnille ja hyödyntämiselle olisi turvattu jatkuvuus. Samalla olisi huolehdittava siitä, että rekisteristä saatavat havainnot välittyvät terveydenhuollon toimijoille ja johtavat tarvittaessa muutoksiin.

Pysyvä toiminta mahdollistaisi myös kehityksen seuraamisen useiden vuosien aikana. Syövänhoidon tuloksia ei voida kaikissa tilanteissa arvioida lyhyellä aikavälillä, joten yhdenmukaisen tiedon kertyminen on tärkeää. Jatkuva seuranta voisi osoittaa, kaventuvatko alueelliset erot ja paranevatko hoitopolut tehtyjen muutosten jälkeen.

Vakinaistamisesta päättäminen edellyttää kuitenkin poliittisia ratkaisuja rahoituksesta ja toiminnan asemasta. Sarkomaan tiedotteessa ei esitetä tarkkaa pysyvän rahoituksen määrää tai aikataulua, mutta hän pitää jatkuvuuden varmistamista seuraavana olennaisena askeleena.

Rekisteritieto voi tukea sekä hoitoa että johtamista

Laaturekisterin käyttäjiä eivät olisi vain valtakunnalliset päätöksentekijät. Vertailukelpoinen tieto voisi tukea myös terveydenhuollon organisaatioiden johtamista ja ammattilaisten tekemää kehittämistyötä. Alue voisi verrata omia tuloksiaan valtakunnalliseen tilanteeseen ja arvioida, missä kohtaa hoitopolkua on parannettavaa.

Potilaan näkökulmasta olennaista on, näkyvätkö tiedon pohjalta tehdyt ratkaisut sujuvampana diagnostiikkana, yhdenmukaisempina hoitokäytäntöinä ja parempina hoitotuloksina. Sarkomaan mukaan rekisterin tarkoitus on juuri käytännön parannusten mahdollistaminen, ei tiedon kerääminen itseisarvona.

Vertailu edellyttää samalla sitä, että tiedot ovat riittävän kattavia ja yhdenmukaisia. Keuhkosyöpää koskeneessa työssä havaitut tietopuutteet osoittavat Sarkomaan mukaan, että rekisterin kehittämisessä on kiinnitettävä huomiota myös aineiston laatuun. Puutteellinen tieto voi vaikeuttaa johtopäätösten tekemistä ja alueiden oikeudenmukaista vertailua.

Jatkuvuus ratkaistaan tulevissa päätöksissä

Syöpärekisterityön jatko kytkeytyy tuleviin talousarvio- ja terveyspoliittisiin ratkaisuihin. Vuodelle 2026 myönnetty 400 000 euron lisärahoitus on vienyt hanketta eteenpäin, mutta Sarkomaan mukaan tavoitteen on oltava pysyvä kansallinen toimintamalli.

Laaturekisterin vakinaistamisessa keskeisiksi kysymyksiksi nousevat tiedotteen perusteella ainakin seuraavat asiat:

• toiminnan pitkäjänteisen rahoituksen varmistaminen
• kattavan ja vertailukelpoisen syöpätiedon tuottaminen
• alueellisten hoitoerojen ja tietopuutteiden tunnistaminen
• rekisterihavaintojen vieminen osaksi hoidon kehittämistä
• kansallisen syöpästrategian tavoitteiden seuranta

Sarkomaan mukaan onnistumista ei pidä arvioida vain sen perusteella, syntyykö Suomeen uusi rekisteri. Ratkaisevaa on, pystytäänkö sen avulla parantamaan hoidon laatua, yhdenvertaisuutta ja vaikuttavuutta kaikkialla maassa.

Kansanedustaja on nostanut julkisuuteen myös muita sosiaali- ja terveyspolitiikan kysymyksiä. Aiemmin hän on esimerkiksi vaatinut toimia ikääntyneiden arjen tukemiseksi: Sarkomaa kiirehtii ikäihmisten korotettua kotitalousvähennystä.

Syöpätautien laaturekisteriä koskevat tiedot hankkeen rahoituksesta, ensimmäisistä havainnoista ja Sarkomaan vaatimuksista perustuvat Kokoomuksen eduskuntaryhmän julkaisemaan tiedotteeseen. Mahdollisesta vakinaistamisesta tai sen rahoituksesta ei tiedotteen mukaan ole vielä tehty lopullista päätöstä.

Lähteet

Kokoomuksen eduskuntaryhmän tiedote: Laadukas syövänhoito ei saa riippua postinumerosta, 31.8.2026.