SDP vaatii budjettiriiheltä helpotuksia asiakasmaksuihin ja nopeita työllisyystoimia
SDP:n eduskuntaryhmä vaatii hallitukselta syksyn budjettiriiheen ratkaisuja, joilla hillittäisiin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja, helpotettaisiin järjestöjen taloudellista asemaa ja torjuttaisiin nopeasti kasvanutta työttömyyttä. Puolueen eduskuntaryhmän mukaan erityistä huomiota pitäisi kiinnittää pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyyteen.
SDP esitti vaatimuksensa 27. elokuuta julkaistussa tiedotteessa eduskuntaryhmän kesäkokouksen yhteydessä Oulussa. Ryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen sekä varapuheenjohtajat Piritta Rantanen ja Seppo Eskelinen arvostelivat hallituksen talouspolitiikkaa. Julkista taloutta koskevia näkemyksiä esitti myös kansanedustaja Joona Räsänen, joka toimii valtiovarainvaliokunnan SDP-vastaavana.
Oppositioryhmän viesti on, ettei mahdollinen talouden piristyminen vielä yksin paranna työllisyyttä tai ratkaise julkisen talouden ongelmia. SDP:n mukaan hallituksen olisi yhdistettävä välittömät työllisyystoimet sosiaali- ja terveyspalvelujen maksurasituksen keventämiseen. Tiedotteessa ei esitetty hallituksen vastausta puolueen vaatimuksiin.
Asiakasmaksujen nousu huolestuttaa oppositioryhmää
SDP:n keskeinen vaatimus koskee sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja. Tuppuraisen mukaan maksujen huomattavat korotukset voivat johtaa tilanteeseen, jossa vakavasti sairastuneen henkilön maksettavaksi kertyy lyhyessä ajassa satoja euroja. Tällainen lasku voi olla kohtuuton etenkin pienituloisille, pitkäaikaissairaille ja paljon palveluja käyttäville.
Tuppurainen nosti esiin myös riskin siitä, että ihmiset lykkäävät lääkärissä käymistä kustannusten vuoksi. Jos hoitoon hakeutuminen viivästyy, seurauksena voi olla terveydellisten ongelmien vaikeutuminen ja myöhemmin tarvittavien palvelujen lisääntyminen. SDP:n mukaan maksupolitiikkaa pitäisi siksi tarkastella sekä kotitalouksien toimeentulon että palvelujärjestelmän toimivuuden kannalta.
Eduskuntaryhmän puheenjohtaja arvosteli samassa yhteydessä hallituksen terveyspolitiikan painotuksia. Hänen mukaansa perusterveydenhuoltoon kohdistuu säästöjä samalla, kun julkisia varoja suunnataan yksityisten palvelujen käytön tukemiseen. SDP pitää yhdistelmää ongelmallisena tilanteessa, jossa kaikilla kansalaisilla ei ole mahdollisuutta maksaa yksityisestä hoidosta.
Tiedotteessa ei yksilöity, millä euromäärällä tai millä tarkalla mallilla asiakasmaksuja pitäisi alentaa. Poliittinen vaatimus kohdistuu kuitenkin budjettiriihen kokonaisuuteen: hallituksen pitäisi SDP:n mielestä perua tai vähintään kohtuullistaa korotuksia ja ehkäistä sitä, että maksamattomia terveydenhuollon laskuja päätyy perintään ja ulosottoon.
SDP esittää useita keinoja työllisyyden vahvistamiseen
Toinen vaatimusten painopiste on työllisyydessä. SDP katsoo, että hallituksen on ryhdyttävä nopeisiin toimiin erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden katkaisemiseksi. Puolue viittaa aiemmin Kouvolassa esittelemiinsä ehdotuksiin, joihin kuuluvat kotitalousvähennyksen muuttaminen, ensimmäisen työntekijän palkkaamisen tukeminen sekä arvonlisäverovelvollisuuden alarajan nostaminen.
Lisäksi SDP haluaa palauttaa työttömyysturvan ja asumistuen suojaosat. Suojaosalla tarkoitetaan tulorajaa, jonka puitteissa työtön voi ansaita jonkin verran ilman, että etuus pienenee heti ensimmäisestä ansaitusta eurosta lähtien. Opposition mukaan suojaosat voivat tehdä lyhyiden työjaksojen ja osa-aikatyön vastaanottamisesta taloudellisesti nykyistä kannattavampaa.
Samaa kysymystä on nostettu esiin myös muualla oppositiossa. Keskustan puheenjohtajan linjauksia käsittelevässä artikkelissa Kaikkonen vaatii työttömyysturvan suojaosan palauttamista budjettiriihessä tarkastellaan vastaavaa ehdotusta työn vastaanottamisen kannustimien näkökulmasta.
SDP:n mukaan suojaosien palauttaminen ei kuitenkaan yksin riitä. Puolue esittää myös uutta nuorisotakuuta ja nykyistä toimivampaa työllisyyssetelimallia. Nuorisotakuun tavoitteena olisi nopeuttaa nuorten pääsyä työhön, koulutukseen tai muihin heidän tilannettaan edistäviin palveluihin ennen työttömyyden pitkittymistä.
Piritta Rantasen mukaan työllisyyden paranemista ei voida jättää yleisen talouskasvun varaan. Vaikka talouden näkymissä olisi pitkän heikon jakson jälkeen myönteisiä merkkejä, työmarkkinoiden kehitys voi seurata kasvua viiveellä. SDP haluaa siksi budjettiriiheen toimia, jotka vaikuttaisivat työllistämisen edellytyksiin mahdollisimman nopeasti.
Järjestöleikkaukset nousivat arvostelun kohteeksi
Eduskuntaryhmä vaatii hallitusta arvioimaan uudelleen myös sosiaali- ja terveysalan järjestöihin kohdistuvia leikkauksia. Rantasen mukaan monet järjestöt tuottavat palveluja ja tukea ihmisille, jotka ovat muutenkin haavoittuvassa asemassa. Hän mainitsi erikseen kehitysvammaisille suunnatut palvelut ja piti niihin kohdistuvia säästöjä kestämättöminä.
Järjestöjen toiminta ulottuu palvelujen tuottamisesta neuvontaan, vertaistukeen, vapaaehtoistoimintaan ja ennaltaehkäisevään työhön. SDP:n huolena on, että rahoituksen supistuminen voi näkyä avun saatavuuden heikkenemisenä ja siirtää kustannuksia myöhemmin hyvinvointialueille tai kunnille. Tiedotteessa ei kuitenkaan määritelty järjestöille esitettävää lisärahoitusta tai sitä, mitkä yksittäiset leikkaukset puolue haluaisi perua.
Rantanen liitti järjestöjen tilanteen laajempaan keskusteluun julkisista palveluista ja niiden henkilöstöstä. Hänen mukaansa hallituksen talouslinjan seuraukset näkyvät opettajien, sairaanhoitajien, pelastajien ja muiden julkisen sektorin työntekijöiden arjessa. SDP:n näkökulmasta budjettiratkaisuja pitäisi arvioida myös työolojen, henkilöstön riittävyyden ja palvelujen saatavuuden kautta.
Julkinen velka ja EU:n alijäämäsäännöt jakavat näkemyksiä
SDP arvostelee hallitusta siitä, ettei tämä ole puolueen arvion mukaan saavuttamassa julkiselle taloudelle asettamiaan tavoitteita. Eduskuntaryhmä ennakoi velkaantumisen jatkuvan ja varoittaa, että Suomi voi ajautua vaikeuksiin EU:n liiallista alijäämää koskevien vaatimusten kanssa. Kyse on tässä vaiheessa SDP:n esittämästä poliittisesta arviosta ja varoituksesta.
Joona Räsänen vaatii hallitusta luopumaan suunnitellusta yhteisöveron alentamisesta. SDP:n mukaan veronalennus heikentäisi julkista taloutta tilanteessa, jossa velkasuhteen vakauttaminen on jo muuten vaikeaa. Hallituksen perusteluihin yritysverotuksen muutoksille kuuluvat puolestaan tyypillisesti investointien, kasvun ja Suomen kilpailukyvyn edistäminen, mutta SDP ei pidä veronalennusta nykyisessä taloustilanteessa perusteltuna.
Räsänen nosti esiin myös hankintalain uudistuksen, jonka hän arvioi tulevan kunnille kalliiksi. Hänen mukaansa valmisteltu muutos pitäisi jättää toteuttamatta, koska siihen liittyy sekä kuntataloudellisia ongelmia että mahdollinen ristiriita EU-sääntelyn kanssa. Tiedotteessa ei avattu tarkemmin uudistuksen yksittäisiä pykäliä tai esitetty kustannusarviota kunnille.
Seppo Eskelinen puolestaan korosti yritysten kasvu- ja työllistämisedellytyksiä. Hänen mukaansa talousnäkymiin liittyy edelleen huomattavaa epävarmuutta, minkä vuoksi hallituksen olisi tartuttava nopeasti työllisyyttä tukeviin ratkaisuihin. Eskelinen katsoo, että ilman uusia toimia työttömyys ei alene riittävästi eikä velkaantuminen taitu.
Budjettiriiheen koottu laaja vaatimuslista
SDP:n ulostulo yhdistää sosiaalipolitiikan, työllisyyden, yritysten toimintaympäristön ja julkisen talouden kysymykset samaan budjettiriihikeskusteluun. Puolueen esittämät keinot poikkeavat toisistaan sekä kustannusten että vaikutusten aikataulun osalta. Osa niistä lisäisi suoraan valtion menoja tai pienentäisi tuloja, kun taas osalla tavoitellaan työllisyyden kasvun kautta syntyviä pidemmän aikavälin hyötyjä.
Eduskuntaryhmän tiedotteesta nousevat esiin erityisesti seuraavat vaatimukset:
- sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen korotusten kohtuullistaminen
- sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoitusleikkausten uudelleenarviointi
- työttömyysturvan ja asumistuen suojaosien palauttaminen
- uusi nuorisotakuu sekä työllisyyssetelin kehittäminen
- ensimmäisen työntekijän palkkaamisen helpottaminen ja yritysten kasvun tukeminen
- yhteisöveron alentamisesta ja hankintalain uudistuksesta luopuminen.
Kaikkien ehdotusten julkistaloudellisia vaikutuksia ei tiedotteessa laskettu yhteen. Budjettiriihen kannalta keskeiseksi kysymykseksi nouseekin se, miten mahdolliset uudet menot, veromuutokset tai leikkausten perumiset rahoitettaisiin. Hallituksen on samalla sovitettava yhteen työllisyystavoitteet, palvelujen rahoitus, velkaantumisen hillitseminen ja EU:n finanssipoliittiset velvoitteet.
Oppositio pyrkii suuntaamaan syksyn talouskeskustelua
SDP:n kannanotto on osa oppositiopuolueiden valmistautumista budjettiriiheen. Puolue pyrkii nostamaan keskustelun keskiöön pienituloisten maksurasituksen, heikossa asemassa oleville palveluja tarjoavien järjestöjen tulevaisuuden sekä pitkittyvän työttömyyden. Samalla se haastaa hallituksen perustelemaan, miten sen talouslinja vahvistaa sekä kasvua että julkista taloutta.
Ratkaisevaa on, sisällyttääkö hallitus budjettiesitykseensä uusia työllisyystoimia tai muutoksia asiakasmaksuihin ja järjestörahoitukseen. SDP:n ehdotusten käytännön toteuttamiskelpoisuus puolestaan riippuu niiden yksityiskohtaisesta valmistelusta, kustannuksista ja siitä, millä aikataululla toimien arvioidaan vaikuttavan työllisyyteen.
Budjettiriihi näyttää myös, kuinka paljon liikkumavaraa hallitus katsoo julkisessa taloudessa olevan. SDP:n viesti on, ettei orastavaa talouskasvua pidä käyttää perusteena toimettomuudelle, vaan työttömyyden ja palvelujen saatavuuden ongelmiin pitäisi reagoida jo ennen niiden syvenemistä.
