SDP:n eduskuntaryhmän ryhmäpuhe EU-selonteon palautekeskustelussa 27.10.2021
Kansanedustaja Kimmo Kiljunen
Muutokset puhuttaessa mahdollisia
Arvoisa puhemies,
Käsittelyssä oleva EU-selonteko katsoo tulevaisuuteen. On viisautta katsoa ensin menneisyyttä. Toisen maailmansodan jälkeen Euroopan johtajat olivat yhtä mieltä: ei koskaan enää. Syntyhistorialtaan EU on rauhanprojekti. Rajat ylittävä yhteistyö nähtiin keinona liennyttää vastakkainasetteluja ja vahvistaa luottamusta.
Perusteet eurooppalaiselle yhteistyölle ovat edelleen samat. Yhteiskuntamme kohtaa yhä enemmän sellaisia haasteita, jotka eivät kunnioita valtioiden välisiä rajoja. Keskinäisriippuvuuksien maailmassa ratkaisut edellyttävätkin tänä päivänä kaikkien mukanaoloa, mikä osin hämärtää sisäisen ja ulkoisen päätöksenteon rajaa.
Arvoisa puhemies,
Eurooppalainen yhteistyö antaa pienen Suomen äänelle kokoamme suuremman painoarvon. EU:n puitteissa voimme osallistua päätöksentekoon, jolla vaikuttaa Euroopan kehitykseen ja kantaa globaalia vastuutamme.
Ilmastonmuutoksen edellyttämä vihreä siirtymä on ihmiskunnan suurin yhteinen haaste.
Myös monet turvallisuusuhat alkaen globaalista pandemiasta ja kybertodellisuudesta, ja päätyen terrorismiin ja joukkotuhoaseiden leviämiseen, kysyvät kestäviä, yhdessä haettuja ratkaisuja.
Lisääntyvien kriisien ja jännitteiden myötä Euroopan tulee ottaa vahvempaa roolia kaikissa niissä toimissa, joilla vahvistetaan kansainvälisen järjestelmän toimivuutta. Tähän liittyy myös sotilaallisten yhteistyövalmiuksien kehittäminen, jota tukee EU:n kehittyvä puolustus- ja puolustusteollinen yhteistyö. Raamit sille antaa parhaillaan käytävä keskustelu Euroopan strategisesta autonomiasta ja siihen liittyvästä kompassista.
Arvoisa puhemies,
EU:n olemassaolo on aina perustunut jäsenmaiden haluun sitoutua EU:n perussopimuksiin ja niiden määrittelemiin sääntöihin.
On iso ongelma, jos perussopimuksista irtisanoudutaan ja yhteiset säännöt ja yhteinen arvopohja politisoidaan kansallisista ideologisista tai valtapoliittisista tarkoitusperistä.
Tämä on vakava haaste yhteisen eurooppalaisen päätöksenteon tulevaisuudelle.
Euroopan unionin kehittyy kahdensuuntaisesti. Yhtäältä integraatio syvenee, toisaalta unioni laajenee. Suomi on pienenä jäsenmaana alusta asti tukenut yhteistyön laajentamista ja uusien jäsenmaiden mukaan ottamista, jos ja kun jäsenyyskriteerit täyttyvät.
Kehittyvä yhteistyö naapuruston kanssa on välttämätöntä, sillä Euroopan ei pidä rakentaa muuria tai eristäytyä ympäröivästä maailmasta. Vuorovaikutuksen ylläpitäminen myös erimielisten kumppanien kanssa tuo EU:lle uskottavuutta ja vaikuttavuutta. Tähän perustuu kestävä turvallisuus.
Arvoisa puhemies,
Eurooppa olemme me. Näin kuuluu Euroopan uudistumista ajavan tulevaisuuskonferenssin tunnuslause. Integraation syvenemisessä on tavoitteena kansalaisten hyvinvointi ja tasa-arvon lisääminen. Meille sosialidemokraateille on keskeistä vahvistaa sosiaalisen Euroopan ulottuvuutta.
Hyvinvointi rakentuu reilulle ja kestävälle talouspohjalle. Sitä tulee laajentaa uusilla työkaluilla. Omien varojen kasvattaminen hiilitullien ja rahamarkkinaveron kaltaisilla instrumenteilla on perusteltua. Ne ovat välineitä, jotka on kansallisesti vaikea toteuttaa, mutta ne vahvistavat yhteiskuntien toimivuutta ja lisäävät oikeudenmukaisuutta. Yhtä lailla veroparatiisien kitkemiseen tarvitaan yhteistä eurooppalaista päätöksentekoa.
Arvoisa puhemies,
Arvot testataan siinä, miten ongelmia ratkaistaan. Yhteisvastuullisesti, kestävästi ja ihminen keskiössä – se on resepti, jolla Suomen hyvinvointivaltio rakennettiin.
Samalla reseptillä me sosialidemokraatit haluamme olla rakentamassa Eurooppaa sekä tukea kestävää kehitystä ja yhteisvastuuta koko maailmassa. Valtioneuvoston EU-selonteko osoittaa, että Suomi tulee olemaan myös jatkossa solidaarinen kumppani.
Eurooppa olemme me, EU on jäsentensä vastuunkannon kaltainen.
Lähde. STT Info
