HUS:n hoitojonot kasvavat huolestuttavasti
Helsingin Sanomien mukaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS ei ole pystynyt saavuttamaan kiireettömän erikoissairaanhoidon hoitojonojen lain edellyttämää tasoa määräajassa. Tämän seurauksena alueen asukkaat ovat jääneet eriarvoiseen asemaan verrattuna muihin suomalaisiin. SDP:n kansanedustaja Eveliina Heinäluoma on ilmaissut vakavan huolensa tilanteen kärjistymisestä hallituksen leikkauspolitiikan myötä.
Heinäluoma korostaa, että HUS on nähtävästi tehnyt parhaansa hoitojonojen purkamiseksi, mutta edelleen tarvitaan lisätoimia ongelman ratkaisemiseksi. ”HUS:in hoitojonot ovat edelleen liian pitkät, eikä tätä voi hyväksyä”, hän toteaa.
Resurssien leikkaaminen vaikeuttaa tilannetta
Kansanedustaja Heinäluoma on huolissaan siitä, ettei hallituksen strategia hoitojonojen lyhentämiseksi voi onnistua, kun samaan aikaan resursseja leikataan. Hän kritisoi hallituksen kysymyksiä lain noudattamisesta, kun resursseja ei ole riittävästi hoitojonojen purkamiseen. ”Hoitojonot eivät lyhene uhkasakoilla, vaan riittävällä rahoituksella ja osaavalla henkilöstöllä”, hän sanoo.
HUS on varoittanut tilanteen vakavuudesta jo aikaisemmin. Toimitusjohtaja on ilmoittanut, että talousarvio ei mahdollista hoitojonojen purkamista, mutta hallitus on silti päättänyt leikata hyvinvointialueiden rahoitusta, mikä on vain pahentanut ongelmaa.
Rahoitusleikkaukset huolestuttavat
Kesäkuussa eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen, joka leikkaa hyvinvointialueiden rahoitusta 390 miljoonalla eurolla. Uudenmaan osuus tästä on lähes puolet, noin 200 miljoonaa euroa. ”On käsittämätöntä, että juuri siltä alueelta, jossa erikoissairaanhoidon jonot ovat pisimpiä, leikataan kaikkein eniten”, Heinäluoma kritisoi.
Hänen mukaansa tämä leikkaus ei lyhennä odotusaikoja, vaan vaarantaa entisestään ihmisten oikeuden saada hoitoa kohtuullisessa ajassa. Heinäluoma vaatii, että julkista terveydenhuoltoa on vahvistettava eikä heikennettävä.
Yksityinen terveydenhuolto saa enemmän tukea
Heinäluoma on myös huolissaan hallituksen ristiriitaisista toimista terveyspolitiikassa. Vaikka julkisen terveydenhuollon rahoitusta leikataan, yksityistä terveydenhuoltoa tuetaan merkittävästi. Hallitus on ohjannut lähes 500 miljoonaa euroa lisää yksityisen terveydenhuollon Kela-korvauksiin, mikä on Heinäluoman mukaan tietoinen arvovalinta.
Tällaiset toimet näkyvät pitkittyvinä hoitojonoina ja ihmisten arjessa. ”HUSin tilanne osoittaa, ettei lakisääteisiä hoitotakuutavoitteita saavuteta pelkillä vaatimuksilla”, hän sanoo.
Yhteenveto ja tulevaisuuden näkymät
HUS:n hoitojonot ovat siis edelleen ongelma Helsingin ja Uudenmaan alueella. On tärkeää, että hallitus ottaa huomioon julkisen terveydenhuollon tarpeet ja varmistaa riittävät resurssit hoitojonojen purkamiseksi. Toivottavasti tulevaisuudessa nähdään muutoksia, jotka parantavat hoitoon pääsyä kaikille suomalaisille.
- HUS:n hoitojonot eivät ole lain vaatimalla tasolla.
- Hallitus on leikannut hyvinvointialueiden rahoitusta.
- Tulevaisuuden terveyspolitiikka kaipaa muutoksia.
Lisätietoja
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Tilaa tiedotteemme ja saat ne sähköpostiisi heti julkaisuhetkellä. Voit peruuttaa tilauksen milloin tahansa.
Lisätietoja aiheesta löytyy myös täältä.
