Sosialidemokraattien kansanedustajat Anette Karlsson ja Johan Kvarnström ovat nostaneet esiin tarpeen palauttaa työttömyysturvan suojaosa, joka mahdollisti osa-aikatyön tekemisen ilman, että ansiopäiväraha pieneni heti ensimmäisestä ansaitusta eurosta. Heidän mukaansa suojaosa on konkreettinen väline, joka kannustaa työttömiä tarttumaan työhön silloin, kun kokoaikaisia paikkoja ei ole tarjolla. Ilman suojaosaa osa-aikatyö muuttuu monelle taloudelliseksi riskiksi eikä enää houkuttele samalla tavalla kuin ennen.
Mitä suojaosa tarkoittaa ja miksi se poistettiin
Suojaosan poistaminen toteutettiin huhtikuussa 2024 osana hallituksen säästötoimia. Aiemmin suojaosa oli 300 euroa kuukaudessa tai 279 euroa neljän viikon jaksolla, ja sen ansiosta työtön työnhakija pystyi ottamaan vastaan lyhyitä työkeikkoja ilman, että tuki leikkautui heti. Muutoksen jälkeen jokainen ansaittu euro vähentää työttömyysetuutta puolittain, mikä on tehnyt osa-aikatyöstä monille vähemmän houkuttelevaa. Tämä on herättänyt laajaa keskustelua niin työmarkkinajärjestöjen kuin poliittisten päättäjienkin keskuudessa.
Karlssonin ja Kvarnströmin perustelut
Karlsson painottaa, että ilman suojaosaa monet joutuvat valitsemaan työn ja turvan välillä. Hänen mukaansa hallituksen linja on ristiriidassa sen oman tavoitteensa kanssa, jossa työnteon pitäisi aina kannattaa. Kvarnström puolestaan huomauttaa, että osa-aikatyö on monelle tärkeä väylä kerryttää työkokemusta, vahvistaa itseluottamusta ja ylläpitää työelämävalmiuksia. Heidän mukaansa suojaosan palauttaminen olisi selkeä keino tukea työllisyyttä ja ehkäistä pitkäaikaistyöttömyyttä.
Tutkimustulokset ja käytännön vaikutukset
YTK Työttömyyskassan tekemä kysely tukee SDP:n huolia. Kyselyn mukaan osa-aikatyön tekeminen on vähentynyt sen jälkeen, kun suojaosa poistettiin. Peräti 18 prosenttia osa-aikatyötä tehneistä kertoi vähentäneensä työaikaansa, ja 16 prosenttia ilmoitti lopettaneensa osa-aikatyön kokonaan. Suurimmaksi syyksi mainittiin juuri suojaosan poisto, joka teki työnteosta taloudellisesti kannattamattomampaa. Yli 60 prosenttia osa-aikatyön lopettaneista kertoi, että työ ei enää tuonut merkittävää lisätuloa, koska soviteltu päiväraha leikkautui liian jyrkästi. Samalla vain pieni osa kyselyyn vastanneista ilmoitti siirtyneensä kokoaikatyöhön.
VATT:n tilastollinen näkökulma
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT on tarkastellut asiaa tilastollisesta näkökulmasta. Sen mukaan osa-aikatyötä tekevien työttömien osuus laski suojaosan poiston jälkeen ansiopäivärahan saajilla noin kuusi prosenttiyksikköä ja Kelan etuuksia saavilla noin viisi prosenttiyksikköä. VATT:n analyysi ei osoita massiivista romahdusta osa-aikatyössä, mutta tutkimus korostaa, että pelkät tilastot eivät kerro koko kuvaa. Käyttäjien kokemukset ja arjen todellisuus voivat olla toisenlaisia kuin mitä numerot antavat ymmärtää. Monelle pienituloiselle muutos on tarkoittanut sitä, että työn vastaanottaminen ei enää ole taloudellisesti järkevää.
SDP:n vaihtoehtoinen malli
Sosialidemokraatit ovat tuoneet esiin vaihtoehtoisen mallin, jossa suojaosa palautettaisiin paitsi työttömyysturvaan myös asumistukeen. Lisäksi he ehdottavat, että suojaosan suuruus sopeutettaisiin työllisyystilanteen mukaan: jos työttömyysaste on korkea, suojaosa voisi olla suurempi ja näin tarjota paremman kannustimen osa-aikatyön vastaanottamiseen. Tämä malli pyrkisi tekemään järjestelmästä joustavamman ja reagoimaan paremmin työmarkkinoiden muutoksiin.
Julkinen tuki suojaosalle
Keskustelu suojaosasta on saanut myös laajaa julkista tukea. Useissa kyselyissä kansalaiset ovat asettuneet sen palauttamisen puolelle. Esimerkiksi SAK:n tutkimuksessa yli 80 prosenttia suomalaisista ilmoitti kannattavansa suojaosan palauttamista. Lisäksi kansalaisaloite asiasta on edennyt eduskunnan käsittelyyn, mikä kertoo aiheeseen liittyvästä vahvasta yhteiskunnallisesta paineesta. Monelle suojaosa edustaa mahdollisuutta rakentaa siltaa takaisin työelämään sen sijaan, että pienet työmahdollisuudet katoavat järjestelmän jäykkyyden vuoksi.
Hallituksen perustelut ja viranomaisten kanta
Hallitus on puolustanut päätöstään poistamalla suojaosan sillä perusteella, että järjestelmää haluttiin yksinkertaistaa ja säästöjä hakea. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan uudistuksen tavoitteena ei ollut estää työntekoa vaan vähentää etuuksien sovitteluun liittyvää hallinnollista työtä ja kustannuksia. Viranomaiset ovat kuitenkin myöntäneet, että todellisia vaikutuksia voidaan arvioida luotettavasti vasta pidemmän ajan kuluttua. Monien asiantuntijoiden mukaan uudistus saattoi olla liian raju ja sen vaikutukset tulisi arvioida uudelleen.
Mitä seuraavaksi?
Kansanedustajien mukaan on välttämätöntä, että työttömillä säilyy taloudellinen turva myös silloin, kun he ottavat vastaan lyhyitä työkeikkoja tai osa-aikatyötä. He muistuttavat, että kaikki eivät pysty tai edes saa kokoaikatyötä, mutta haluavat silti tehdä työtä mahdollisuuksien mukaan. Suojaosa antaa tähän tilaa ja turvaa, mikä on tärkeää sekä yksilön että yhteiskunnan näkökulmasta. Karlsson ja Kvarnström näkevät suojaosan palauttamisen keinona parantaa työllisyyttä ilman, että se johtaisi merkittävään epävarmuuteen työttömien keskuudessa. Julkinen keskustelu jatkuu, ja samalla paine hallitusta kohtaan kasvaa. Kun työttömyys on nousussa ja osa-aikatyö on monelle ainoa realistinen työmuoto, suojaosan puuttuminen vaikeuttaa tilannetta entisestään.
