SDP:n kansanedustaja ja ympäristövaliokunnan jäsen Marko Asell kritisoi Orpon hallituksen esityksiä rakentamislain niin kutsutun ”korjaussarjan” osalta. Asellin mukaan hallituksen suunnitelmat eivät sujuvoita rakentamista, vaan pikemminkin lisäävät kuntien hallinnollista taakkaa ja kustannuksia. Esitys osuu erityisen hankalaan aikaan, sillä kuntavaalikevät tuo kunnille muutenkin lisäpaineita.

– Hallitus väittää pyrkivänsä sujuvoittamaan sääntelyä, mutta tosiasiassa muutokset kaventavat kuntien päätäntävaltaa rakentamisesta. Tämä johtaa yksityiskohtaisempaan kaavoitukseen, mikä ei ole kenenkään etu, Asell toteaa. Hän painottaa, että kunnille esitetyt muutokset rakennusjärjestykseen vaikeuttavat huomattavasti rakentamisen paikallista ohjausta ja lisäävät merkittävästi byrokratiaa.

Rakennusjärjestyksen roolin kaventaminen

Asell arvostelee erityisesti sitä, että hallitus haluaa siirtää kuntien rakennusjärjestykseen liittyvää päätösvaltaa kaavoitukseen. Tämä kaventaa kuntien mahdollisuutta määrätä paikallisesti rakentamisen laadusta ja soveltuvuudesta rakennuspaikalle.

– Muutokset johtavat entistä yksityiskohtaisempiin kaavoihin, mikä hidastaa prosesseja ja lisää kustannuksia sekä kuntien että rakentajien näkökulmasta. On vaikea ymmärtää, miten tämä hyödyttää ketään, Asell ihmettelee.

Hän huomauttaa, että rakennusjärjestyksen paikallinen ohjaus on ollut keskeinen osa kuntien päätösvaltaa. Hallituksen esitys uhkaa heikentää tätä roolia ja vaikeuttaa erityisesti omakotitalojen rakentamista.

Käsittelyaikatakuu aiheuttaa ongelmia

Kansanedustaja Asell kritisoi myös rakennuslupien käsittelyaikojen tiukkaa sääntelyä, joka voi johtaa siihen, että kunnissa joudutaan hylkäämään entistä enemmän rakennuslupia. Käsittelyaikatakuun tarkoituksena on nopeuttaa prosesseja, mutta käytännössä se saattaa kääntyä itseään vastaan.

– Rakentaminen Suomessa on kausiluontoista, ja kesällä lupahakemusten määrä kasvaa merkittävästi. Nykyisin kunnissa on usein tapana tehdä yhteistyötä rakentajien kanssa ja viilata hakemuksia kuntoon yhdessä. Jatkossa, kun uhkana ovat sanktiot kunnille, lupia saatetaan hylätä helpommin, mikä ei ole kenenkään etu, Asell sanoo.

Hän korostaa, että kunnille tulisi antaa enemmän joustavuutta käsittelyaikojen suhteen, jotta ne voivat vastata rakentamisen kausiluonteisiin tarpeisiin.

Ilmastoselvitykset ja pykälämuotoilut

SDP:n näkemyksen mukaan ilmastoselvitysten, rakennusjärjestyksen ja käsittelyaikatakuun osalta olisi pitänyt pitäytyä viime hallituskaudella hyväksytyssä rakentamislain muodossa. Asell kertoo, että SDP on yhdessä vihreiden ja vasemmistoliiton kanssa jättänyt lakiin pykälävastalauseen.

– Viime kauden rakentamislain pykälät olivat tasapainoisia ja käytännönläheisiä. Orpon hallituksen esitykset lisäävät tarpeettomasti kuntien taakkaa ja vaikeuttavat rakentamista, hän toteaa.

Rakentamisen sujuvuus uhattuna

Kuntien rakennuslupaprosessien monimutkaistuminen huolestuttaa erityisesti omakotitaloprojekteja suunnittelevia kansalaisia. Kesällä rakentaminen on huipussaan, ja muutokset voivat heikentää hankkeiden sujuvuutta merkittävästi.

Asell kehottaa hallitusta tarkastelemaan ehdotuksiaan uudelleen ja huomioimaan kuntien näkökulman paremmin. Hän toivoo, että rakentamislaki tukisi rakentamisen sujuvuutta eikä vaikeuttaisi sitä lisää.

SDP:n huoli kuntien puolesta

SDP:n näkemyksen mukaan hallituksen rakentamislain korjaussarja ei ota riittävästi huomioon kuntien resursseja ja tarpeita. Kunnat ovat avainasemassa paikallisen rakentamisen edistämisessä, ja niiden päätöksentekokykyä tulisi vahvistaa, ei heikentää.

– Toivotamme kuntiin paljon voimia sääntelyn tulkinnassa ja lisääntyvän byrokratian kanssa, Asell sanoo.

Maakunnat remontoinnin kärjessä

Eniten remontteja tehdään Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa. Näissä maakunnissa Remppatorin käyttö on kasvanut merkittävästi, esimerkiksi Varsinais-Suomessa jopa 127 prosenttia viime vuodesta.

Maakuntien aktiivisuus johtuu muun muassa kasvukeskusten suuresta asuntotarjonnasta ja tarpeesta modernisoida sekä ylläpitää vanhoja kiinteistöjä. Remontoinnin suosio kertoo myös alueiden asukkaiden halusta investoida kiinteistöjensä arvoon ja mukavuuteen.

Kotien merkityksen muutos

Koronakriisi jätti pysyvän jäljen siihen, miten suomalaiset suhtautuvat kotiinsa. Kodista tuli enemmän kuin vain asumisen paikka – siitä tuli keskus työnteolle, vapaa-ajalle ja arjen hallinnalle. Tämän vuoksi monet ovat ryhtyneet tekemään muutoksia, jotka tukevat kodin monipuolista käyttöä.

Älykotiratkaisut, kuten älyvalaistus, -lämmitys ja -turvajärjestelmät, ovat lisääntyneet, sillä ne parantavat asumisen mukavuutta ja turvallisuutta. Myös etätyön myötä tarvittavat työtilat ovat muokanneet suomalaisten remontointiprioriteetteja.

Aiheeseen liittyvä listaus

• Suosituimmat remontit Suomessa:
  1. Putkiremontit
  2. Sähköremontit
  3. Märkätilaremontit
  4. Keittiöremontit
  5. Asuin- ja muut tilaremontit
• Energiatehokkuusremonttien suosituimmat kohteet:
  • Ikkunoiden uusiminen
  • Eristyksen parantaminen
  • Lämmitysjärjestelmien päivitys
• Remontointiin vaikuttavia trendejä:
  • Koronakriisin jälkivaikutukset
  • Älykotien yleistyminen
  • Etätyön lisääntyminen