Siika-aho vaatii ulkovaltojen valeuutisuhan torjuntaa seuraavan hallituksen työlistalle

Keskustan puoluesihteeri Antti Siika-aho vaatii, että ulkovaltojen hybridivaikuttamisen ja valeuutisten torjunta nostetaan seuraavan hallituksen keskeisiin tehtäviin. Hänen mukaansa kotimaisen ja riippumattoman tiedonvälityksen saatavuus on nähtävä osana demokratian ja yhteiskunnan turvallisuuden puolustamista.

Siika-aho arvostelee 2. lokakuuta 2026 julkaistussa puolueen tiedotteessa nykyisen hallituksen mediapolitiikkaa. Hän kohdistaa kritiikkinsä erityisesti Yleisradion rahoituksesta käytävään keskusteluun sekä Suomen Tietotoimisto STT:n tilanteeseen. Puoluesihteerin mukaan tiedonvälityksen heikentyminen voi kasvattaa tilaa ulkopuoliselle vaikuttamiselle.

Kyse on Keskustan poliittisesta puheenvuorosta. Tiedotteessa ei esitellä yksityiskohtaista lakipakettia, rahoitusmallia tai aikataulua, jolla tavoite toteutettaisiin. Siinä ei myöskään ole hallituspuolueiden kommentteja Siika-ahon esittämiin väitteisiin.

Siika-aho yhdistää tiedonvälityksen kansalliseen turvallisuuteen

Siika-ahon viestin keskeinen ajatus on, ettei luotettavaa uutisvälitystä pitäisi tarkastella vain media-alan tai kulttuuripolitiikan kysymyksenä. Hän liittää sen suoraan demokraattisen yhteiskunnan kykyyn kestää ulkopuolista painostusta, harhaanjohtavaa viestintää ja mielipiteisiin vaikuttamista.

Hybridivaikuttamisella tarkoitetaan yleisesti erilaisten painostus- ja vaikuttamiskeinojen yhdistämistä. Valeuutiset ja tarkoituksellisesti levitetty väärä tieto voivat olla yksi tällaisen toiminnan välineistä. Niiden avulla voidaan pyrkiä lisäämään epäluottamusta instituutioihin, kärjistämään yhteiskunnallisia ristiriitoja tai hämärtämään käsitystä siitä, mikä tieto on luotettavaa.

Siika-ahon mukaan Suomea ei voi pitää erillisenä muuhun Eurooppaan kohdistuvista vaikutusyrityksistä. Hänen näkemyksensä on, että riippumattomien tiedotusvälineiden merkitys kasvaa tilanteessa, jossa vieraat valtiot yrittävät horjuttaa eurooppalaisia demokratioita useilla rinnakkaisilla keinoilla.

Puoluesihteeri vaatii seuraavaa hallitusta sitoutumaan siihen, että luotettavat kotimaiset uutispalvelut pysyvät kaikkien suomalaisten saavutettavissa. Tiedotteessa ei kuitenkaan tarkenneta, tarkoittaisiko tämä esimerkiksi suoraa julkista rahoitusta, nykyisten rakenteiden säilyttämistä, uusia tukimuotoja vai muita mediapoliittisia ratkaisuja.

Yleisradio ja STT ovat arvostelun keskiössä

Siika-aho nostaa puheenvuorossaan esiin sekä Yleisradion että STT:n. Hän syyttää Kokoomusta pyrkimyksestä leikata Yleisradion rahoitusta yli sadalla miljoonalla eurolla. Lisäksi hän arvostelee perussuomalaista vastuuministeriä siitä, ettei tämä hänen mukaansa ole puuttunut STT:n uutistoiminnan heikentymiseen.

Väitteet esitetään tiedotteessa Keskustan ja sen puoluesihteerin arvioina. Tiedote ei erittele, mille ajanjaksolle Siika-ahon mainitsema Yle-leikkaus sijoittuisi tai mistä kokonaisuudesta summa muodostuisi. STT:n osalta siinä puhutaan alasajosta, mutta tilanteen sisältöä, päätöksiä ja niiden vaikutuksia ei kuvata yksityiskohtaisesti.

Siika-ahon kritiikin poliittinen kärki kohdistuu siihen, että kotimaisen uutistuotannon kaventuminen voisi jättää tiedontarpeita täyttämättä. Hänen mukaansa tällainen kehitys helpottaisi ulkopuolisten toimijoiden mahdollisuuksia tarjota omia, mahdollisesti tarkoitushakuisia tulkintojaan yleisölle.

Puoluesihteeri katsoo hallituksen ottavan tarpeettoman riskin, jos se sallii suomalaisen tiedonvälityksen rakenteiden heikentyä. Hänen mukaansa vapaaksi jäävä tila ei pysy tyhjänä, vaan sen voivat ottaa haltuun toimijat, joiden tavoitteena ei ole riippumaton journalismi.

Uutistyhjiöstä tuli turvallisuuspoliittinen argumentti

Keskustan tiedotteessa käytetty uutistyhjiön ajatus on Siika-ahon perustelujen ytimessä. Sillä viitataan tilanteeseen, jossa journalistisesti tuotetun paikallisen, valtakunnallisen tai kansainvälisen uutistarjonnan määrä vähenee ja yleisö etsii tietoa muista lähteistä.

Tällöin sosiaalisen median julkaisut, nimettömät verkkosivustot, vaikuttajien tulkinnat ja ulkomailta levitetty aineisto voivat saada aikaisempaa suuremman painoarvon. Kaikki muu kuin perinteisen median välittämä tieto ei ole väärää, mutta lähteiden, motiivien ja toimituksellisten käytäntöjen arvioiminen voi olla yleisölle vaikeampaa.

Siika-ahon puheenvuoro rakentuu oletukselle, että vahva kotimainen media pienentää tätä haavoittuvuutta. Riippumaton journalismi voi tarkistaa väitteitä, taustoittaa tapahtumia ja korjata virheellisiä tietoja. Samalla monipuolinen uutistarjonta voi vähentää riippuvuutta yksittäisistä alustoista tai ulkopuolisista tietolähteistä.

Tiedote ei kuitenkaan määrittele, millä mittareilla tiedonvälityksen riittävyys tai koko maan kattava saatavuus pitäisi arvioida. Avoimeksi jää myös se, miten julkisen vallan tuki voitaisiin toteuttaa vaarantamatta median toimituksellista riippumattomuutta tai vääristämättä alan kilpailua.

Vaatimus on suunnattu seuraavalle hallitukselle

Siika-aho ei rajoita vaatimustaan nykyisen hallituksen ratkaisujen arvosteluun, vaan suuntaa katseen seuraavaan hallituskauteen. Hänen mukaansa tulevan hallituksen pitäisi ottaa riippumattoman tiedonvälityksen turvaaminen omalle työlistalleen ja käsitellä sitä osana varautumista ulkovaltojen vaikuttamiseen.

Puheenvuoro pyrkii samalla laajentamaan mediapoliittisen keskustelun kehystä. Jos uutisvälitys määritellään turvallisuuden kannalta välttämättömäksi infrastruktuuriksi, sen rahoitusta ja alueellista kattavuutta voidaan arvioida eri lähtökohdista kuin tavallista julkista menoa tai kaupallista palvelua.

Tällainen lähestymistapa edellyttäisi käytännössä tarkempaa vastausta siihen, mitkä palvelut ovat yhteiskunnan toimintakyvyn kannalta välttämättömiä. Lisäksi pitäisi ratkaista, mikä vastuu kuuluu valtiolle, mikä julkisen palvelun medialle ja mikä yksityisille uutisyhtiöille. Siika-ahon tiedote tunnistaa ongelman, mutta ei vielä tarjoa näihin kysymyksiin yksityiskohtaista mallia.

Myös alueellinen näkökulma on vaatimuksessa läsnä, sillä Siika-aho puhuu palvelujen saatavuudesta kaikille suomalaisille. Tämä voi tarkoittaa paitsi valtakunnallista uutistarjontaa myös sitä, että ihmisillä on asuinpaikastaan riippumatta mahdollisuus saada tarkistettua ja suomen- tai ruotsinkielistä tietoa yhteiskunnallisista tapahtumista.

Keskustan viesti liittyy laajempaan hallituskritiikkiin

Puoluesihteerin kannanotto on osa Keskustan oppositiosta esittämää arvostelua, jossa hallituksen ratkaisuja tarkastellaan alueellisen yhdenvertaisuuden, julkisten palvelujen ja yhteiskunnan varautumisen näkökulmista. Puolueen edustajat ovat haastaneet pääministeriä ja hallitusta myös muissa ajankohtaisissa kysymyksissä. Aiemmin esimerkiksi Keskustan varapuheenjohtaja kyseenalaistaa pääministerin lausunnot Helsinki Garden -hankkeesta -aihe nousi puolueen hallituskritiikin kohteeksi.

Siika-ahon nyt esittämässä puheenvuorossa mediaa koskevat ratkaisut yhdistetään suoraan ulkoiseen uhkaan. Tällä tavoin puoluesihteeri pyrkii siirtämään keskustelua yksittäisistä säästöpäätöksistä siihen, millaisia pitkäaikaisia seurauksia tiedonvälityksen kaventumisella voisi olla kansalaisten tiedonsaannille ja yhteiskunnalliselle luottamukselle.

Samalla kyse on puoluepoliittisesta asetelmasta. Keskusta haastaa etenkin Kokoomusta ja perussuomalaisia ja vaatii niitä perustelemaan, kuinka hallituksen mediapolitiikka vastaa hybridiuhkiin. Koska tiedote ei sisällä kritiikin kohteiden vastauksia, niiden näkemyksiä Siika-ahon väitteistä ei voida päätellä tämän aineiston perusteella.

Keskeiset kysymykset jäävät jatkovalmisteluun

Siika-ahon vaatimus nostaa esille useita ratkaistavia kysymyksiä, jos riippumattoman tiedonvälityksen turvaamisesta halutaan tehdä seuraavan hallituksen konkreettinen ohjelma. Pelkkä tavoite ei vielä määritä sitä, millaisin keinoin kotimaisen median toimintaedellytyksiä pitäisi vahvistaa.

Tiedotteen perusteella jatkokeskustelussa olisi arvioitava ainakin seuraavia kokonaisuuksia:

• miten ulkovaltojen levittämä disinformaatio ja muu informaatiovaikuttaminen tunnistetaan riittävän nopeasti;
• millainen rooli Yleisradiolla on koko väestön tavoittavana julkisen palvelun mediana;
• miten valtakunnallisen uutistoimistopalvelun jatkuvuus ja laaja uutistarjonta voidaan varmistaa;
• kuinka luotettavat uutispalvelut pidetään saavutettavina eri alueilla ja eri väestöryhmille;
• miten julkinen tuki voidaan sovittaa yhteen journalismin riippumattomuuden ja tasapuolisen kilpailun kanssa;
• millaisilla mittareilla päätösten vaikutuksia demokratiaan, turvallisuuteen ja kansalaisten tiedonsaantiin seurataan.

Siika-ahon avaus ei vielä vastaa näihin kysymyksiin, mutta se tekee selväksi Keskustan tavoitteen: puolue haluaa riippumattoman tiedonvälityksen aseman osaksi seuraavaa hallitusneuvotteluissa ratkaistavaa turvallisuus- ja demokratiapolitiikan kokonaisuutta.

Jatkossa ratkaisevaa on, eteneekö vaatimus yksityiskohtaisiksi esityksiksi ja saako ajatus tukea muilta puolueilta. Samalla keskustelussa tarvitaan täsmällistä tietoa sekä median taloudellisesta tilanteesta että ulkomaisen informaatiovaikuttamisen todellisista riskeistä. Ilman konkreettisia keinoja Siika-ahon kannanotto jää ennen kaikkea poliittiseksi linjaukseksi ja hallitukselle suunnatuksi haasteeksi.

Lähteet

Suomen Keskustan tiedote: Keskustan puoluesihteeri: Ulkovaltojen valeuutisuhka seuraavan hallituksen työlistalle, julkaistu 2.10.2026. Artikkeli perustuu tiedotteessa esitettyihin tietoihin ja puoluesihteeri Antti Siika-ahon poliittisiin arvioihin.