Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta vaatii hallitusta luopumaan uusista lapsiin ja nuoriin kohdistuvista leikkauksista vaalikauden viimeisessä budjettiriihessä. Hänen mukaansa hallituksen pitäisi uusien säästöjen sijaan tehdä päätöksiä, jotka vähentävät lapsiperheiden pienituloisuutta ja korjaavat jo toteutettujen sosiaaliturvaleikkausten vaikutuksia.

Vihreiden 1. syyskuuta 2026 julkaiseman tiedotteen mukaan Virta pitää budjettiriihtä hallituksen viimeisenä merkittävänä mahdollisuutena muuttaa talouspolitiikkansa suuntaa ennen vaalikauden päättymistä. Hän vaatii erityisesti pienituloisiin lapsiperheisiin kohdistuvien ratkaisujen arvioimista uudelleen.

Viimeinen budjettiriihi korostaa päätösten poliittista painoa

Budjettiriihessä hallitus sopii seuraavan vuoden talousarvion keskeisistä linjauksista. Koska kyse on vaalikauden viimeisestä budjettiriihestä, päätöksillä on tavallista suurempi poliittinen merkitys. Hallituksen on ratkaistava, jatkaako se julkisen talouden tasapainottamista aiemman linjan mukaisesti vai suunnataanko varoja uudelleen esimerkiksi pienituloisten perheiden tukemiseen.

Virran viesti hallitukselle on yksiselitteinen: lapsilta ja nuorilta ei hänen mukaansa pidä enää leikata. Hän katsoo, että huomio on siirrettävä uusista säästöistä niiden perheiden tilanteeseen, joiden toimeentulo on jo heikentynyt asumistukeen, työttömyysturvaan ja muihin sosiaalietuuksiin tehtyjen muutosten seurauksena.

Vihreiden puheenjohtajan mukaan hallitus on perustellut leikkauksia valtion velkaantumisella ja julkisen talouden vaikealla tilanteella. Virta kuitenkin kyseenalaistaa säästöjen pitkäaikaisen kannattavuuden silloin, jos päätökset lisäävät lapsiperheiden köyhyyttä, heikentävät oppimisen edellytyksiä tai kasvattavat myöhempää palvelujen tarvetta.

Virta on käsitellyt poliittisen suunnan muuttamista myös laajemmin. Aiemmin julkaistussa artikkelissa Sofia Virta vaatii suunnanmuutosta Suomessa: pelkkä hallituksen vaihto ei riitä hänen viestinsä ulottui hallituspohjaa laajemmalle talous-, hyvinvointi- ja tulevaisuuspolitiikan linjauksiin.

Vihreät nostaa esiin 137 400 pienituloisessa perheessä elävää lasta

Vihreiden tiedotteessa todetaan, että Suomessa elää noin 137 400 lasta pienituloisissa perheissä. Lisäksi puolue arvioi hallituksen politiikan lisänneen köyhyydessä elävien lasten määrää yli 26 000:lla. Luvut ovat keskeinen osa Virran kritiikkiä, mutta tiedotteessa ei eritellä kaikkia arvioiden taustalla olevia laskentaoletuksia.

Pienituloisuus on tilastollinen mittari, jota käytetään kuvaamaan kotitalouksia, joiden käytettävissä olevat tulot jäävät selvästi väestön keskitason alapuolelle. Julkisessa keskustelussa pienituloisuudesta puhutaan usein lapsiköyhyytenä, vaikka perheiden tilanteet ja käytettävissä olevat voimavarat voivat vaihdella.

Virran mukaan taloudelliset vaikeudet näkyvät lapsiperheissä hyvin käytännöllisellä tavalla. Kun asumisen, ruoan ja muiden välttämättömien menojen jälkeen rahaa jää aiempaa vähemmän, perheet voivat joutua tinkimään esimerkiksi lasten vaatteista, harrastuksista tai muista arjen menoista. Vihreät katsoo, että tällaisten vaikutusten pitäisi nousta budjettipäätösten keskeiseksi arviointiperusteeksi.

Puolueen puheenjohtaja korostaa myös päätösten pitkäaikaisia seurauksia. Lapsuuden taloudelliset vaikeudet voivat hänen mukaansa heijastua myöhemmin oppimiseen, terveyteen ja yhteiskunnassa pärjäämiseen. Tästä näkökulmasta lyhyellä aikavälillä syntyvä menosäästö voi kasvattaa julkisia menoja tulevaisuudessa.

Virta haastaa hallituksen säästöperustelut

Hallitus on vaalikauden aikana painottanut tarvetta hillitä velkaantumista ja vahvistaa julkista taloutta. Säästötoimia on kohdistettu muun muassa sosiaaliturvaan, järjestöjen avustuksiin ja julkisiin palveluihin. Oppositio on puolestaan arvostellut päätösten kasautumista samoille pienituloisille kotitalouksille.

Virran mukaan talouspolitiikan onnistumista ei voida arvioida vain välittömien menoleikkausten perusteella. Jos säästö vähentää ennaltaehkäisevää apua ja johtaa myöhemmin raskaampien palvelujen tarpeeseen, lopputulos voi hänen mukaansa olla sekä inhimillisesti että taloudellisesti kallis. Samalla hän torjuu ajatuksen, että lapsiperheiden etuudet olisivat irrallinen osa talouspolitiikkaa.

Vihreiden näkemyksen mukaan lasten hyvinvointi, koulutus ja perheiden toimeentulo muodostavat perustan tulevalle osaamiselle ja työllisyydelle. Virran kritiikin ytimessä onkin väite, ettei lapsiperheiden etuuksien leikkaaminen ole tuonut Suomeen luvattua talouskasvua. Sen sijaan päätökset ovat hänen mukaansa lisänneet epävarmuutta perheissä, joiden taloudellinen liikkumavara oli jo ennestään vähäinen.

Hallituksen näkökulmasta budjettiriihen ratkaisuja määrittävät kuitenkin useat samanaikaiset paineet. Menojen kasvun hillitsemisen ohella rahoitusta tarvitaan muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluihin, turvallisuuteen, koulutukseen ja velanhoitomenoihin. Virran vaatimus merkitsee käytännössä sitä, että mahdolliset sopeutustoimet pitäisi kohdistaa muualle tai kattaa muilla tuloilla.

Vihreät esittää kolmea muutosta perheiden tukiin

Virta ei rajoita kannanottoaan uusien leikkausten vastustamiseen, vaan nostaa esiin Vihreiden eduskuntaryhmän varapuheenjohtajien Saara Hyrkön ja Inka Hopsun esittämän keinopaketin. Puolue haluaa, että hallitus käynnistää paketin toteuttamisen jo budjettiriihessä.

Vihreiden ehdottamat ensimmäiset toimet ovat:

• Lapsilisä muutettaisiin toimeentulotuen kannalta etuoikeutetuksi tuloksi. Sitä ei tällöin vähennettäisi perheen toimeentulotuen laskennassa huomioitavana tulona.
• Lapsilisän yksinhuoltajakorotusta nostettaisiin 35 eurolla kuukaudessa. Korotus kohdistuisi kotitalouksiin, joissa yksi vanhempi vastaa pääosin lasten arjesta ja menoista.
• Työttömyysturvan ja asumistuen suojaosat palautettaisiin. Tarkoituksena olisi, etteivät pienet ansiot vähentäisi tukia yhtä nopeasti ja työn vastaanottaminen olisi taloudellisesti kannattavampaa.

Vihreiden tiedotteen mukaan eduskunnan tietopalvelu on arvioinut, että jo lapsilisän muuttaminen etuoikeutetuksi tuloksi ja yksinhuoltajakorotuksen nostaminen vähentäisivät pienituloisuutta noin 15 000 lapselta. Arvio tekee kahdesta ensimmäisestä ehdotuksesta puolueen vaatimusten konkreettisimman osan.

Lapsilisän aseman muuttaminen vaikuttaisi erityisesti toimeentulotukea saaviin perheisiin. Nykyisessä laskennassa lapsilisä vaikuttaa kotitalouden käytettävissä olevien tulojen kokonaisuuteen. Jos etuus jätettäisiin huomioimatta, kaikkein pienituloisimmille perheille voisi jäädä enemmän rahaa muihin välttämättömiin menoihin.

Budjettiriihen ratkaisuista muodostuu vaalikauden loppuarvio

Virta asettaa hallitukselle myös poliittisen mittarin. Hänen mukaansa kolmen ehdotetun toimen sivuuttaminen osoittaisi, ettei hallitus ole suhtautunut lasten pienituloisuuteen riittävällä vakavuudella. Hallituksen on siten vastattava sekä opposition esittämiin vaihtoehtoihin että kysymykseen siitä, miten sen päätökset jakautuvat eri väestöryhmien kesken.

Budjettiriihen lopputulos näyttää, sisällytetäänkö talousarvioon pienituloisia lapsiperheitä koskevia korjauksia. Samalla päätökset antavat suuntaa vaalikauden viimeisille kuukausille ja tulevalle vaalikeskustelulle. Lapsiperheiden toimeentulo, sosiaaliturvan taso ja julkisen talouden tasapainottamisen keinot ovat jo nyt selviä puolueiden välisiä jakolinjoja.

Vihreiden kannalta kyse on laajemmasta arvovalinnasta: missä järjestyksessä julkisen talouden ongelmia ratkaistaan ja millaisia pitkän aikavälin vaikutuksia päätöksillä hyväksytään. Virran mukaan lasten hyvinvoinnista säästäminen ei ole kestävä tapa vahvistaa valtiontaloutta, koska seuraukset voivat tulla maksettaviksi myöhemmin heikompana osaamisena, terveytenä ja osallisuutena.

Hallituksen lopulliset budjettiratkaisut määrittävät, jääkö Virran vaatimus opposition kannanotoksi vai johtaako se muutoksiin etuuksissa. Selvää on, että vaalikauden viimeisen budjettiriihen päätöksiä tarkastellaan myös sen perusteella, helpottavatko vai vaikeuttavatko ne kaikkein pienituloisimpien lapsiperheiden arkea.

Lähteet

Vihreät – De Gröna, 1.9.2026: Virta vaatii hallitukselta viimeisessä riihessä: ei enää euroakaan lapsilta ja nuorilta.