Uudistus tuo muutoksia avustusten myöntämiseen
Sosiaali- ja terveysministeriössä on käynnissä prosessi, joka voi muuttaa merkittävästi STEA:n myöntämien avustusten kriteerejä. Uudistuksen tavoitteena on selkeyttää sitä, kenelle valtion varoja jatkossa myönnetään. Kuitenkin on syytä huomata, että tämä muutos ei koske jo myönnettyjen avustusten valvontakäytäntöjä, jotka pysyvät ennallaan. Elokuussa valtioneuvoston käsittelyyn tuleva esitys on herättänyt laajaa keskustelua erityisesti sosiaalisen vastuun ja valvonnan näkökulmista.
Kavallus paljasti valvontakäytäntöjen puutteet
Aiemmin tänä vuonna tapahtunut SOS-Lapsikyläsäätiön kavallus toi esiin vakavia kysymyksiä STEA:n valvontakäytännöistä. Säätiön entinen aluejohtaja tuomittiin törkeästä kavalluksesta, mutta mielenkiintoista on, että väärinkäytökset tulivat ilmi vain säätiön omassa sisäisessä selvityksessä. Tämä herättää kysymyksiä siitä, kuinka tehokasta STEA:n valvonta on, kun se nojaa pääosin järjestöjen omaan raportointiin.
Muutos tuo haasteita järjestöille
Uudistus tuo mukanaan myös haasteita monille järjestöille. Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman on linjannut, että avustuksia myönnetään jatkossa vain sellaisille toimijoille, jotka pystyvät osoittamaan todennettua hyötyä. Tämä tarkoittaa, että järjestöjen on kyettävä näyttämään, että niiden toiminta todella edistää heikoimmassa asemassa olevien auttamista tai terveyden edistämistä. Järjestöjen, jotka painottavat vaikuttamistyötä tai neuvontaa, on varauduttava siihen, etteivät ne enää saa tukea.
Valvontakäytännöissä merkittäviä puutteita
Vaikka kriteerit myönnettyjen avustusten suhteen tiukentuvat, valvontakäytännöissä on yhä merkittäviä puutteita. Nykyisin STEA:n valvontaprosessit perustuvat pääosin järjestöjen itse tuottamaan raportointiin, mikä on herättänyt kritiikkiä. Vuonna 2024 STEA:n valvontapäällikkö Maija Herold totesi, että vuosittain tehdään vain 40–50 laillisuustarkastusta, mikä ei riitä kattamaan kaikkia avustuksensaajia.
Poliitikkojen vaatimukset tiukemmasta valvonnasta
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius on vaatinut kriittisempää tarkastelua sosiaali- ja terveysalan järjestöille myönnettäviin avustuksiin. Hänen mukaansa nykyiset valvontakäytännöt ovat riittämättömiä ja mahdollistavat väärinkäytöksiä. Vigelius korostaa, että verovarojen käytön läpinäkyvyyden parantaminen on välttämätöntä, jotta voidaan varmistaa, että avustukset todella ohjautuvat tarvitseville.
Valtion talouden sopeutustoimet vaikuttavat avustuksiin
Valtion talouden sopeutustoimet tulevat jatkossakin vaikuttamaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen STEA-avustuksiin. Tänä vuonna avustuksia on jo leikattu ja vuonna 2027 on suunnitteilla lisäleikkauksia. Tämä tarkoittaa, että järjestöjen on yhä tiukemmassa kilpailussa rajoitettujen varojen vuoksi. Tuki kohdistuu yhä enemmän sellaiseen toimintaan, joka voi osoittaa konkreettista hyötyä heikoimmassa asemassa oleville.
Yhteenveto
STEA:n avustuskriteerien uudistus herättää monia kysymyksiä, erityisesti valvontakäytäntöjen osalta. Vaikka muutokset voivat tiukentaa avustusten myöntämisperusteita, on aika kysyä, kuinka varmistetaan, että käyttöön myönnetyt varat valvotaan tehokkaasti. Jatkuva keskustelu ja poliittinen paine valvontakäytäntöjen parantamiseksi ovat välttämättömiä, jotta sosiaalisen tuen varat ohjautuvat todella tarvitseville.
- Uudet STEA-kriteerit tuovat muutoksia avustusten myöntämiseen
- Kavallustapaukset herättävät kysymyksiä valvonnasta
- Poliitikkojen vaatimukset tiukemmasta valvonnasta
Lisätietoja aiheesta ja ajankohtaisista uutisista löydät täältä.
