Suomi on vakiinnuttanut paikkansa osana Pohjois-Atlantin liittoa eli Natoa. Puolustusliiton jäsenyys tuo mukanaan uusia turvallisuuspoliittisia vaatimuksia ja käytännön velvoitteita. Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jukka Kopra vaatii nyt lainsäädännön pikaista päivittämistä. Nykyinen säädöspohja on luotu aikana ennen Suomen liittymistä puolustusliittoon.

Turvallisuusympäristö Itämeren alueella ja Euroopassa on muuttunut pysyvästi. Suomen on kyettävä vastaamaan tähän muutokseen päivittämällä kansallisia lakejaan. Kopra painottaa, että lainsäädännön on tuettava puolustuksen täysimääräistä toteuttamista. Pelkkä jäsenyys paperilla ei riitä takaamaan maksimaalista turvaa.

Lainsäädännön uudistaminen on herättänyt laajaa keskustelua eduskunnan käytävillä. Monet asiantuntijat pitävät ydinenergialain ja rikoslain muuttamista teknisenä välttämättömyytenä. Kopran mukaan kyse on ennen kaikkea Suomen uskottavuudesta liittolaisena. Meidän on osoitettava olevamme valmiita kantamaan vastuumme yhteisestä pelotteesta.

Keskustelu ydinaseiden roolista osana Naton strategiaa on välttämätöntä. Suomi ei voi sulkea silmiään siltä tosiasialta, että pelote rakentuu myös ydinaseille. Lainsäädännön on mahdollistettava liittokunnan toiminta kaikissa mahdollisissa skenaarioissa. Tämä vaatii rohkeutta tarkastella vanhoja tabuja uusin silmin.

Ydinenergialain välttämätön muutos

Nykyinen ydinenergialaki kieltää ydinräjähteiden tuomisen maahan kaikissa tilanteissa. Tämä säädös muodostaa juridisen esteen Naton täysimääräiselle puolustussuunnittelulle. Kopran mukaan kielto on vanhentunut ja kaipaa välitöntä lieventämistä. Suomen on mahdollistettava ydinaseiden kauttakulku tai hallussapito poikkeustilanteissa.

Lakiuudistus poistaisi absoluuttisen kiellon ja loisi tilaa joustavuudelle. Uudistus koskisi nimenomaan tilanteita, joissa kyse on Suomen tai Naton puolustamisesta. Nykyinen tiukka linja saattaa teoriassa estää liittolaisten avunperillepääsyn. Me emme saa itse rakentaa esteitä omalle turvallisuudellemme.

Lain muuttaminen ei tarkoita ydinaseiden pysyvää sijoittamista maahan. Kyse on pikemminkin juridisen takaportin avaamisesta kriisitilanteiden varalta. Kopra muistuttaa, ettei mikään liittolaismaa ole pakottamassa Suomea ydinasevaltioiksi. Kyse on itsenäisen valtion tahdonilmaisusta ja varautumisesta pahimpaan.

Kansainvälinen yhteistyö vaatii yhteisiä pelisääntöjä ja juridista yhteensopivuutta. Suomi on sitoutunut Naton ydinasepolitiikkaan jo liittyessään virallisesti jäseneksi. Lainsäädännön päivittäminen on vain looginen jatkumo tälle kehitykselle. Meidän on varmistettava, että puolustusvoimilla on käytössään kaikki tarvittavat työkalut.

Pelote on rauhan tae

Uskottava pelote on paras keino välttää avoin sotilaallinen konflikti. Jukka Kopra korostaa, että pelote toimii vain, jos se on todellinen. Jos vastustaja tietää lainsäädännölliset rajoitteemme, pelotteen teho heikkenee merkittävästi. Siksi Suomen on poistettava kaikki mahdolliset epävarmuustekijät puolustuksestaan.

Naton ydinpelotteen tarkoituksena on ensisijaisesti estää voimankäyttö jäsenmaita vastaan. Se toimii diplomaattisena ja sotilaallisena suojana, joka rauhoittaa alueellista tilannetta. Kopran mukaan lainsäädännön muuttaminen ei suinkaan lisää jännitteitä alueella. Päinvastoin se selkeyttää tilannetta ja nostaa hyökkäyskynnystä.

Venäjän arvaamaton toiminta on pakottanut Euroopan maat uudelleenarviointiin. Suomi on tässä arvioinnissa eturintamassa pitkän yhteisen rajamme vuoksi. Meidän on osoitettava, ettei Suomen alueella ole harmaita vyöhykkeitä. Selkeä lainsäädäntö on osa tätä strategista viestintää.

Rauhan säilyttäminen on kaiken turvallisuuspolitiikan perimmäinen tavoite ja päämäärä. Vahva ja yhtenäinen Nato on historian menestyksekkäin rauhanprojekti tällä mantereella. Suomen osallistuminen siihen täysipainoisesti on kansallisen edun mukaista. Me emme tavoittele konfliktia vaan nimenomaan sen ennaltaehkäisyä.

Kansainväliset velvoitteet säilyvät

Suomi on ja pysyy sitoutuneena ydinsulkusopimukseen ja muihin velvoitteisiin. Lainsäädännön uudistaminen ei tarkoita irtautumista kansainvälisistä normeista tai sopimuksista. Kopra vakuuttaa, että Suomi noudattaa tarkasti kaikkia allekirjoittamiaan sopimuksia. Ydinaseiden itsenäinen hankkiminen pysyy edelleen laittomana ja rangaistavana.

Rikoslakiin tehtävät muutokset on suunniteltu huolellisesti ja asiantuntijoita kuullen. Ydinräjähteiden valmistaminen, kehittäminen ja räjäyttäminen säilyvät rikoksina kaikissa olosuhteissa. Tässä suhteessa Suomen peruslinja ydinaseettomasta maasta ei muutu mihinkään. Muutos koskee vain liittokunnan yhteistä puolustusta ja sen tarpeita.

Oikeusvaltion periaatteet ohjaavat kaikkea lainsäädäntötyötä myös turvallisuuspolitiikan saralla. Jokainen lakimuutos käy läpi perusteellisen valiokuntakäsittelyn ja lausuntokierroksen eduskunnassa. Kopra luottaa siihen, että muutokset saavat laajan parlamentaarisen tuen. Kyse on kansallisesta turvallisuudesta, jonka pitäisi ylittää puoluerajat.

Kansainvälinen yhteisö seuraa tarkasti Suomen lainsäädännöllistä kehitystä Nato-jäsenyyden alkuvaiheessa. Meidän on viestittävä avoimesti ja selkeästi muutosten tavoitteista ja sisällöstä. Avoimuus vähentää väärinkäsityksiä ja vahvistaa luottamusta kumppanimaiden välillä. Suomi on vastuullinen toimija, joka päivittää sääntöjään tarpeen mukaan.

Ei pysyvää sijoittamista

Jukka Kopra haluaa katkaista siivet huhuilta ydinaseiden sijoittamisesta maahamme. Esitys ei sisällä suunnitelmia ydinaseiden pysyvästä varastoinnista Suomen maaperälle. Naton sisällä ei ole tällä hetkellä edes keskusteltu tällaisesta vaihtoehdosta. Kyse on vain oikeudellisen mahdollisuuden luomisesta, jos tilanne muuttuisi.

Norjan ja Tanskan esimerkit osoittavat, että jäsenyys on mahdollista rajoituksin. Suomi on kuitenkin valinnut linjan, jossa turhia ennakkoehtoja ei aseteta. Kopran mukaan tämä on johdonmukaista ja vahvistaa Suomen asemaa liitossa. Me emme halua olla jäseniä, jotka poimivat vain kirsikat kakusta.

Yhteinen puolustus vaatii saumatonta yhteistyötä ja täydellistä keskinäistä luottamusta. Jos liittolaiset eivät voi liikkua vapaasti alueellamme, puolustus suunnittelu vaikeutuu. Lainsäädännölliset esteet voisivat kriisin hetkellä hidastaa kriittisten päätösten toimeenpanoa. Sellaista riskiä Suomi ei voi nykyisessä maailmanajassa ottaa.

On tärkeää erottaa toisistaan poliittinen tahto ja juridiset puitteet. Laki antaa mahdollisuuden, mutta poliittinen päätöksenteko tapahtuu aina tapauskohtaisesti erikseen. Eduskunnalla ja hallituksella on viimeinen sana kaikissa turvallisuutta koskevissa asioissa. Kopra muistuttaa, että demokratia ohjaa puolustuspolitiikkaa myös Nato-aikana.

Naton rooli Suomessa

Naton läsnäolo Suomessa on lisääntynyt tasaisesti viimeisten vuosien aikana. Yhteiset harjoitukset, asiantuntijavaihto ja valvontatehtävät ovat tulleet osaksi arkeamme. Tämä kehitys vaatii lainsäädännöltä kykyä sopeutua nopeasti muuttuviin käytännön tarpeisiin. Kopra näkee tämän luonnollisena osana integroitumista läntiseen puolustusyhteisöön.

Suomi tuo liittokuntaan merkittävää osaamista erityisesti arktisissa olosuhteissa toimimisesta. Me emme ole pelkästään turvallisuuden kuluttajia vaan myös sen tuottajia. Lainsäädännön on tuettava tätä aktiivista roolia ja mahdollistettava aloitteellisuus. Kopran visioissa Suomi on yksi Naton aktiivisimmista ja luotettavimmista jäsenistä.

Yhteiskunnan kokonaismaanpuolustus on Suomen vahvuus, jota Nato arvostaa suuresti. Meidän on varmistettava, että siviili- ja sotilaslainsäädäntö toimivat harmonisesti yhteen. Kopra peräänkuuluttaa kokonaisvaltaista otetta turvallisuuteen liittyvän lainsäädännön kehittämisessä. Kaikki hallinnonalat on saatava mukaan tähän merkittävään työhön.

Tulevaisuuden haasteet, kuten hybridiuhat ja kyberhyökkäykset, vaativat myös uutta sääntelyä. Nato tarjoaa puitteet näiden uhkien torjumiseen, mutta kansallinen laki on perusta. Kopra korostaa, että ydinenergialain muutos on vain yksi osa laajempaa kokonaisuutta. Turvallisuus on dynaaminen tila, joka vaatii jatkuvaa työtä.

Lainsäädännön muutosten pääkohdat

Lainsäädännön uudistaminen on monivaiheinen prosessi, joka koskettaa useita eri säädöksiä. Alla on listattu keskeisimmät muutostarpeet, joita Jukka Kopra ja Kokoomus ajavat. Nämä muutokset on tarkoitettu vahvistamaan Suomen asemaa osana liittokuntaa.

• Ydinenergialain kieltopykälien lieventäminen: Poistetaan ehdoton kielto ydinräjähteiden hallussapidosta ja kauttakulusta puolustustarkoituksessa.
• Rikoslain täsmentäminen: Määritellään selkeämmin rangaistavuuden rajat ydinaineiden käsittelyssä liittokunnan puitteissa.
• Viranomaisten toimivaltuuksien laajentaminen: Annetaan Puolustusvoimille ja Rajavartiolaitokselle paremmat resurssit tukea liittolaisia.
• Kansainvälisen avun antamisen säädökset: Sujuvoitetaan päätöksentekoprosessia nopeasti muuttuvissa kriisitilanteissa kansallisesti.

Suomen tie osaksi Natoa on ollut historiallinen ja nopealiikkeinen tapahtumasarja. Lainsäädännön laahaus perässä on täysin luonnollista, mutta se on korjattava pian. Jukka Kopra uskoo, että eduskunta ymmärtää tilanteen vakavuuden ja toimii vastuullisesti. Suomen turvallisuus on asia, jolla ei pidä pelata poliittisia pelejä.

Lainsäädännön uudistaminen on viesti maailmalle ja erityisesti naapurillemme idässä. Suomi on osa länttä ja toimii kaikissa tilanteissa sen arvojen mukaisesti. Meillä on oikeus ja velvollisuus suojella kansaamme ja aluettamme kaikin keinoin. Kopra päättää puheenvuoronsa muistuttamalla, että vahva lainsäädäntö on rauhan perusta.

Uudistustyö alkaa välittömästi hallituksen esitysten valmistelulla asianomaisissa ministeriöissä ensi tilassa. Eduskuntaryhmät on kutsuttu mukaan keskusteluun jo valmisteluvaiheessa hyvän sään salliessa. Kopra toivoo rakentavaa otetta kaikilta poliittisilta ryhmiltä tässä tärkeässä työssä. Turvallinen Suomi on meidän kaikkien yhteinen ja jakamaton päämäärämme.