Suomen tavoite: kasvihuonepäästöt lähelle nollaa vuoteen 2050 mennessä

Ilmastonmuutos aiheuttaa aavikoitumista, joka voi saada aikaan satojen miljoonien ihmisten pakolaisvirrat. Kuva: Pexels.com

Euroopan Unionin komissio suositteli marraskuussa 2018, että EU:n alueella vähennettäisiin nettopäästöt nollaan vuoteen 2050 mennessä. Suositus on seurausta Pariisin ilmastosopimuksesta, jolla pyritään rajoittamaan maapallon ilmaston lämpeneminen 1,5 celsiusasteeseen. Suomi on jo sitoutunut EU:n aiempaan tavoitteeseen vähentää kasvihuonepäästöjä 80-95 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä ja 40 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteisiin pääseminen vaatii muutoksia sekä energiantuotantoon että kulutukseen.

Energiasektori tuottaa suurimman osan Suomen kasvihuonepäästöistä

Suomen hallitus hyväksyi 24.11.2016 kansallisen energia- ja ilmastostrategian vuoteen 2030. Strategiassa linjattiin konkreettisia toimia ja tavoitteita, joilla on mahdollista saavuttaa Sipilän hallitusohjelmassa ja EU:ssa sovitut ilmastotavoitteet. Strategia sisältää muiden muassa kivihiilestä luopumisen, biopolttoaineiden osuuden kasvattamisen 30 prosenttiin liikenteen polttoaineista ja velvoitteen sekoittaa työkoneiden polttoaineisiin ja lämmitysöljyyn 10 prosenttia biopolttoainetta.

Energiasektori on tärkein osa strategiaa, koska sen yhteenlaskettu osuus Suomen kasvihuonepäästöistä on ollut 78 % (2012) eli melkein neljä viidesosaa. Kaikista kasvihuonepäästöistä energiateollisuus eli käytännössä sähkön- ja lämmöntuotanto tuottaa 33,5 prosenttia eli kolmasosan, kotimaan liikenne henkilöautoista lentoliikenteeseen 20,8 prosenttia eli neljäsosan sekä muu teollisuus ja rakentaminen 21,5 prosenttia eli yli neljäsosan. Maatalouden osuus on 9,4 prosenttia.

Tavoitteena täysi energiaomavaraisuus

Parlamentaarisen energia- ja ilmastokomitean vuonna 2014 julkaisema Energia- ja ilmastotiekartta 2050 sisältää pyrkimyksen energiantuotannon täydelliseen omavaraisuuteen. 38 prosenttia energiantuotannosta toteutettaisiin bioenergialla, lähinnä metsä- ja maataloudesta saatavan biomassan ja biopolttoaineiden avulla. Vuonna 2012 kuitattiin koko Suomen energiankulutuksesta melkein neljäsosa puupolttoaineilla eli haketetuilla risuilla ja metsäteollisuuden sivuvirroilla (sahanpuru, mustalipeä ja puunkuoret), joten tavoite ei ole mahdoton. Arvioiden mukaan esimerkiksi hakkeen tuotanto voidaan kaksinkertaistaa.

Bioenergian lisäksi on tarkoitus kasvattaa nykyisten vesivoimaloiden sähköntuotantoa, yli kymmenkertaistaa tuulivoiman tuotanto, lisätä aurinkosähkön ja aurinkolämmön tuotantoa sekä ilma- ja maalämpöpumppujen ja pienvoimaloiden käyttöä. Turpeen poltosta on tarkoitus luopua vasta sen jälkeen, kun muusta fossiilisten polttoaineiden käytöstä on luovuttu.

Energia- ja ilmastokartta on linjassa EU:n komission suosituksen kanssa. Käytännössä Suomi kaksinkertaistaisi sähköntuotantonsa ja tuottaisi sähköstä 80 prosenttia uusiutuvilla energianlähteillä – sekä 15 prosenttia ydinvoimalla.

Liikenteen päästöistä 90 % tieliikenteestä

Suomen kotimaan liikenteen nykyisistä päästöistä noin 90 prosenttia syntyy tieliikenteessä. Tieliikenteen päästöistä noin 60 prosenttia aiheutuu henkilöautoliikenteestä, 35 prosenttia paketti- ja kuorma-autoista. Rautatieliikenteen osuus liikenteen päästöistä on noin prosentin verran, lentoliikenteen noin kaksi prosenttia ja vesiliikenteen noin neljä prosenttia.

EU:n tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuus liikenteen energiankulutuksesta kymmeneen prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Suomessa tavoite on tuplattu jakeluvelvoitelailla, jonka mukaan polttoaineiden jakelijoiden myymistä polttoaineista 20 prosenttia täytyy olla biopolttoaineita vuonna 2020.

Liikenteen käyttämät energiamäärät ovat niin suuria, että uusiutuvan energian raaka-ainelähteet eivät tule riittämään koko liikennesektorin biopolttoaineiden raaka-ainetarpeen tyydyttämiseen. Autoissa käytettävien polttomoottorityyppien ongelma on, että ne pystyvät käyttämään polttoaineen sisältämästä kemiallisesta energiasta korkeintaan 45 prosenttia, mutta normaalikäytössä vain 20-30 prosenttia. Loput energiasta poistuu hukkalämpönä. Tämä koskee myös kaasulla kulkevia autoja, joiden määrä on tarkoitus kasvattaa 50 000:een. Bio- ja maakaasuautojen polttoaine on kuitenkin metaania, jonka kasvihuonepäästöt ovat polttoaineen pienemmän hiilipitoisuuden ansiosta 25 prosenttia pienemmät kuin bensiiniautoissa.

Sähköautot käyttävät sähköenergian 90-prosenttisesti hyödyksi, eli hukkalämpönä karkaa vain 10 prosenttia käytetystä energiasta. Sähköautojen määrä Suomessa on päätetty tukien avulla kasvattaa 250 000:een vuoteen 2020 mennessä. Viime aikoina on esitetty jopa polttomoottoriautojen myyntikieltoa, joka tulisi voimaan vuonna 2030.

Tulevaisuus vaatii muutoksia

Energiantuotannon kehittämisen lisäksi Suomessa on parannettava energiankäytön tehokkuutta, mikä pienentäisi energiankulutusta. Lisäksi pitäisi lisätä hiilinieluja, mikä on osin ristiriidassa bioenergian tuotannon lisäämisen kanssa. Hiiltä pitäisi pystyä poistamaan ilmasta esimerkiksi teollisuuslaitoksissa, jotka nyt tuottavat hiilidioksidipäästöjä. Muutokset tulevat olemaan suuria, mutta vältämättömiä. Miljoonat ilmastopakolaiset, merenpinnan nousu ja äärimmäisten sääilmiöiden lisääntyminen ovat vakavia uhkia koko Suomen tulevaisuudelle.

Vastaa