Suomi hakee paikkaansa teknologiaketjussa

Suomen asema kriittisten teknologioiden arvoketjussa on noussut entistä näkyvämmin esiin, kun hallitus on korostanut panostuksia teknologiaan, turvallisuuteen ja huoltovarmuuteen. Kyse ei ole vain yksittäisistä hankkeista tai lyhyen aikavälin elvytystoimista, vaan laajemmasta pyrkimyksestä vahvistaa koko maan kilpailukykyä tilanteessa, jossa kansainvälinen talous ja turvallisuusympäristö muuttuvat nopeasti.

Suomalainen osaaminen on saanut huomiota etenkin aloilla, joilla yhdistyvät korkea teknologinen erityisosaaminen, luotettava infrastruktuuri ja kyky toimia vaikeissa oloissa. Tätä kokonaisuutta on alettu pitää maailmalla yhä arvokkaampana, ja juuri siksi suomalaisille toimijoille avautuu uusia mahdollisuuksia. Hallituksen viesti on ollut selvä: Suomi ei pyri vain seuraamaan kehitystä, vaan myös vaikuttamaan siihen.

Lue lisää kotimaisesta politiikasta ja ajankohtaisista päätöksistä myös sivustoltamme Suomalaiset Vaalit.

Kasvua ja turvallisuutta samassa paketissa

Valtiovarainministeri Riikka Purran mukaan hallituksen viimeaikaiset linjaukset osoittavat, että talouden vahvistaminen ja turvallisuuden parantaminen voidaan toteuttaa rinnakkain. Hänen mukaansa julkinen talous on edelleen tiukilla, mutta se ei tarkoita, etteikö tärkeitä investointeja voitaisi tehdä. Päinvastoin hallitus on pyrkinyt suuntaamaan varoja hankkeisiin, joilla uskotaan olevan pitkäaikaista vaikutusta sekä kasvun että maanpuolustuksen kannalta.

Lisätalousarvion painopisteeksi on nostettu teknologia, kriittinen infrastruktuuri, liikenne, sote ja puolustus. Kokonaisuus kertoo siitä, että talouspolitiikassa etsitään nyt ratkaisuja, jotka eivät perustu pelkkään menojen leikkaukseen tai yksittäisiin tukitoimiin. Tavoitteena on rakentaa pohjaa, joka kestää myös epävarmoina vuosina.

Purran mukaan oppositiolta puuttuu realismi, kun se arvioi hallituksen mahdollisuuksia tehdä samanaikaisesti sekä säästöjä että kasvua tukevia päätöksiä. Hallituksen viesti on, että käytettävissä olevat resurssit ohjataan tarkasti sellaisiin kohteisiin, joilla on laajin yhteiskunnallinen hyöty.

Kriittiset teknologiat kiinnostavat

Kriittisillä teknologioilla tarkoitetaan aloja, joiden merkitys ulottuu paljon arkipäivää pidemmälle. Niihin kuuluvat esimerkiksi puolustukseen liittyvät teknologiat, tieto- ja viestintäratkaisut, energiahuoltoon kytkeytyvät järjestelmät sekä infrastruktuurin toiminnan kannalta välttämättömät järjestelmät. Niiden hallinta on yhä useammin myös geopoliittinen kysymys.

Suomen etuna on perinteisesti ollut kyky yhdistää korkea osaaminen, luotettavuus ja toimivat viranomaisrakenteet. Näiden rinnalle on noussut tarve lisätä omavaraisuutta ja vähentää riippuvuutta ulkomaisista toimittajista erityisesti tilanteissa, joissa toimitusketjut ovat haavoittuvia. Maailmalla suomalainen kyvykkyys nähdään nyt aiempaa arvokkaampana juuri tämän vuoksi.

Kun kansainväliset markkinat etsivät turvallisia, skaalautuvia ja luotettavia ratkaisuja, Suomi voi hyötyä maineestaan vakavana ja ennustettavana toimintaympäristönä. Tämä näkyy kiinnostuksena niin tutkimukseen, tuotantoon kuin yhteishankkeisiin.

Puisto ja Tavio korostavat osaamista

Ministerit ovat nostaneet esiin suomalaisen osaamisen erityislaatua. Ulkomaankauppa- ja kehitysasioista vastaavan ministerin Ville Tavion sekä elinkeinopolitiikkaan liittyvissä kannanotoissa on korostettu, että suomalainen kyvykkyys on kansainvälisesti kysyttyä. Ajatuksena on, että Suomen kannattaa hyödyntää vahvuuksiaan entistä määrätietoisemmin, jotta kotimaiset yritykset ja tutkimusympäristöt pääsevät mukaan kasvaviin markkinoihin.

Myös teknologia- ja elinkeinopoliittisessa keskustelussa on korostettu, että osaaminen ei yksin riitä, vaan tarvitaan myös toimintaympäristö, jossa innovaatiot voidaan muuttaa tuotteiksi ja palveluiksi. Tähän kuuluu sääntelyn ennakoitavuus, osaavan työvoiman saatavuus ja investointien mahdollistaminen.

Suomella on vahva perusta muun muassa automaatiossa, sähköistymisessä, tietoturvassa ja puhtaan energian ratkaisuissa. Näiden alojen yhdistäminen kriittisten teknologioiden kokonaisuuteen voi avata uusia vientimahdollisuuksia sekä julkiselle että yksityiselle sektorille.

Hallitus nojaa investointeihin

Lisätalousarvion ydinviesti on, että valtio haluaa kohdentaa rahaa sellaisiin kohteisiin, joilla voidaan vahvistaa sekä kasvua että turvallisuutta. Hallituksen mukaan tällaisia investointeja ei pidä nähdä vain menoerinä, vaan tulevaisuuteen suuntautuvina päätöksinä. Painotus on erityisesti niissä kohteissa, joissa julkisen ja yksityisen sektorin tavoitteet tukevat toisiaan.

Teknologiaan sijoittaminen voi lisätä tuottavuutta, parantaa palveluiden laatua ja luoda uusia vientimahdollisuuksia. Kriittiseen infraan kohdistuvat panostukset taas tukevat yhteiskunnan toimintakykyä kriisiaikoina. Puolustus- ja turvallisuussektorille suunnatut määrärahat liittyvät puolestaan laajempaan varautumiseen, jossa myös siviiliyhteiskunnan häiriönsietokyky on tärkeässä roolissa.

Talouden tiukat raamit eivät poista tarvetta tehdä valintoja, vaan pikemminkin pakottavat ne aiempaa tarkemmin harkittaviksi. Juuri tästä syystä hallitus pyrkii perustelemaan, miksi valitut kohteet ovat strategisesti tärkeitä.

Suomi hakee hyötyä huoltovarmuudesta

Huoltovarmuus on noussut keskustelussa yhä keskeisemmäksi teemaksi. Koronapandemia, geopoliittiset jännitteet ja energiaturvallisuuden haasteet ovat osoittaneet, miten riippuvaiseksi moderni yhteiskunta voi muodostua monimutkaisista toimitusketjuista. Suomessa tämä on johtanut tarpeeseen tarkastella omaa tuotantoa, varastoja ja teknologista riippumattomuutta aiempaa laajemmin.

Kun kriittiset järjestelmät toimivat kotimaisella osaamisella, myös yhteiskunnan kyky selviytyä häiriöistä paranee. Tämä ei tarkoita sulkeutumista maailmalta, vaan pikemminkin vahvempaa neuvotteluasemaa ja parempaa kykyä valita kumppaneita. Moni kansainvälinen toimija näkee suomalaisen toimintamallin houkuttelevana juuri siksi, että siinä yhdistyvät turvallisuus ja tehokkuus.

Erityisesti pienelle maalle tämä on tärkeä viesti: kilpailukyky rakentuu yhä useammin osaamisesta, ei vain koosta. Siksi teknologiapolitiikkaa, teollisuuspolitiikkaa ja turvallisuuspolitiikkaa on vaikea erottaa toisistaan.

Opposition kritiikki vastaan hallituksen viesti

Opposition näkökulmasta hallituksen talouslinja on herättänyt kysymyksiä siitä, kuinka samanaikaisesti voidaan tehdä investointeja ja hillitä julkista velkaantumista. Hallituksen vastaus on ollut, että valintoja on pakko tehdä ja että kaikki menot eivät ole samalla tavalla perusteltuja. Keskustelu heijastaa laajempaa poliittista erimielisyyttä siitä, mikä on oikea tapa vahvistaa kasvua vaikeassa taloustilanteessa.

Puhe realismista on noussut keskeiseksi vastakkainasetteluksi. Hallitus korostaa, että todelliset ratkaisut syntyvät niillä aloilla, joilla Suomi on jo vahva ja joilla kansainvälinen kysyntä voi tukea kotimaista työllisyyttä. Opposition mielestä taas riskinä on, että liiallinen painotus turvallisuuteen tai yksittäisiin kärkihankkeisiin voi jättää muut ongelmat varjoon.

Keskustelu on kuitenkin osoitus siitä, että teknologia ja huoltovarmuus eivät ole enää erillisiä asiakysymyksiä, vaan osa laajaa talous- ja turvallisuuspoliittista kokonaisuutta.

Suomalainen osaaminen markkinoille

Suomalaisilla yrityksillä on nyt mahdollisuus hyötyä siitä, että maailmalla etsitään luotettavia ratkaisuja monilla kriittisillä aloilla. Tämä koskee niin suuria teollisuusyrityksiä kuin pienempiä erikoistuneita toimijoita, joiden tuotteet tai palvelut voivat olla ratkaisevia esimerkiksi digitalisaation, energianhallinnan tai turvallisuusteknologian kannalta.

Kasvava kysyntä näkyy usein ensin kiinnostuksena yhteistyöhön, yhteisiin pilotointeihin tai tutkimushankkeisiin. Jos ne onnistuvat, voi tie avautua laajempaan vientiin. Juuri tästä syystä hallituksen teknologiapainotus on monen yrityksen näkökulmasta tervetullut signaali: Suomi haluaa olla aktiivinen toimija, ei vain markkinapaikka.

Tilannetta tukee myös se, että suomalaisella yhteiskunnalla on pitkä kokemus digitalisaation, koulutuksen ja viranomaisyhteistyön yhdistämisestä. Se tekee Suomesta kiinnostavan kumppanin myös niille maille, jotka etsivät toimintamalleja omien järjestelmiensä vahvistamiseen.

Mitkä tekijät tukevat Suomea nyt?

Suomen vahvuuksia voi kuvata usean rinnakkaisen tekijän kautta. Ne muodostavat kokonaisuuden, joka selittää miksi suomalainen kyvykkyys on saanut osakseen huomiota kansainvälisesti.

• korkea tekninen osaaminen ja koulutusperusta
• luotettava infrastruktuuri ja toimivat instituutiot
• vahva huoltovarmuusajattelu
• kokemus vaikeista toimintaympäristöistä
• kasvava kysyntä turvallisille ratkaisuille

Nämä tekijät eivät yksin takaa menestystä, mutta yhdessä ne muodostavat pohjan, jolle voi rakentaa uusia teollisia ja kaupallisia mahdollisuuksia. Hallituksen tavoite näyttää olevan juuri tässä: vahvistaa niitä rakenteita, joiden varaan tulevaisuuden kasvu voi nojata.

Katse tuleviin päätöksiin

Seuraavaksi huomio kohdistuu siihen, miten lisätalousarvion kirjaukset muuttuvat käytännön toimiksi. Paljon riippuu siitä, miten nopeasti hankkeet käynnistyvät ja millaisella aikataululla vaikutuksia alkaa näkyä yrityksissä, julkisessa taloudessa ja kansainvälisessä yhteistyössä. Samalla jää nähtäväksi, onnistutaanko turvallisuuden, kilpailukyvyn ja talouden tasapaino pitämään hallituksen tavoitteiden mukaisena.

Ajankohtaisista politiikan ja vaalien taustalla vaikuttavista asioista voi seurata myös sivuston uutisosastolla, jossa käsitellään päätöksentekoa ja sen vaikutuksia suomalaisiin.

Kaiken kaikkiaan viesti Suomesta on nyt aiempaa kunnianhimoisempi. Maa haluaa vahvistaa asemaansa kriittisten teknologioiden ketjussa, hyödyntää omaa osaamistaan ja rakentaa samalla turvallisempaa tulevaisuutta. Kansainvälisen kysynnän kasvu antaa tälle tavoitteelle entistä enemmän painoarvoa.

Lähteet

Suomen Uutiset: Suomi vahvistaa asemaansa kriittisten teknologioiden ketjussa