Tuoreimman Euroopan huumeraportin mukaan Suomessa tapahtuu Euroopan eniten alle 25-vuotiaiden huumekuolemia. SDP:n Niina Malm esittää, että päihdepalveluita on tarjottava lähellä nuoria ja heitä tavoittavalla tavalla, jotta päihdekierre saadaan katkaistua varhain ja tehokkaasti. Malm kehottaa ottamaan mallia Eksoten mallista. Malmin mukaan Suomessa tulee myös arvioida, toimiiko rangaistavuus päihdepolitiikan työkaluna.
Nuorten alkoholin käyttö on vähentynyt Suomessa viimeisten 10–15 vuoden aikana. Vastaavaa myönteistä kehitystä ei ole tapahtunut huumeiden käytössä. Pahimmillaan nuoren päihdeongelma aiheuttaa putoamisen yhteiskunnan rattailta, mikä on inhimillisesti, sosiaalisesti sekä taloudellisesti kallista.
Suomen päihdepalvelut eivät ole viranomaisten mukaan tarvittavalla tasolla. Valvira on ottanut tänä vuonna kantaa perustason mielenterveys- ja päihdepalvelujen resursointiin. Palveluja ei ole ollut oikea-aikaisesti tai riittävästi saatavilla, ja riskinä on, että nuori jää täysin ilman palvelua ja hoitoa.
– Selvityksien mukaan nuorille keskitettyjä korjaavia palveluja oli vain vähän tai ei ollenkaan ja kuntoutukseen tai katkolle oli vaikeaa päästä. Hoitoon pääsy oli helpompaa, jos nuorella oli perhettä tai läheisiä, jotka vaativat palvelun saamista. Näin ei tietenkään saisi olla, toteaa Malm.
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten alueella on saatu positiivisia kokemuksia alaikäisten nuorten päihderyhmästä, joka tarjoaa viikoittain ohjelmaa nuorille. Malm ehdottaa samanlaisten päihdepalveluiden tarjoamista ympäri Suomea.
– 14–17-vuotiaita nuorisopsykiatrian palveluiden piirissä olevaa nuorta on kokoontunut kerran viikossa järjestetyn ohjelman pariin Imatralla. Heidän taustaltaan löytyy päihteidenkäyttöä, ongelmia kotona ja koulussa sekä kokemusta rajojen puutteesta. Palvelu on onnistunut sitouttamaan nuoret. Rikollisen elämäntyylin ihannoinnin ja jännityksen haun tilalle ehkäisevässä päihdetyössä voidaan tarjota nuorille myös muita tapoja viettää aikaa, toteaa Malm.
Yhteiskunnallinen tilanne ja palveluiden heikko saatavuus koronan aikana on pahentanut päihteiden käyttäjien arkea. Palveluiden järjestämisessä on varmistettava julkisen puolen ja järjestöjen toimiva yhteistyö. Ohjaamo-toiminta on esimerkiksi monialainen nuorille kohdennettu palvelu, jonka avulla on pystytty auttamaan nuoria, joilla on ongelmia useammalla eri elämän osa-alueella. Huumeiden käyttöön johtaviin taustatekijöihin kuten kodin ongelmiin, ylisukupolviseen huono-osaisuuteen, mielenterveyteen, syrjäytymiseen ja liian vähäiseen tukeen kouluissa tulee kiinnittää jatkossa enemmän huomiota.
– Aina ennaltaehkäisevä työ ei kuitenkaan riitä, ja silloin nopea pääsy päihdepalveluiden piiriin on kriittistä. Sotealan työntekijä- ja resurssipula näkyy myös päihdehuollossa, ja hoitoon pääsyn nopeuttaminen tulee ottaa ykköstavoitteeksi. Myös matalan kynnyksen palveluita tulisi olla enemmän, sanoo Malm.
Moni päihdeongelmasta kärsivä pelkää hakeutua hoidon piiriin viranomaisten tai rangaistuksen pelosta. Norjassa teetetyn kyselyn mukaan 40 prosenttia nuorista ei uskaltanut yliannostustilanteessa soittaa apua paikalle. Malm sanoo, että Suomessa tulisi tarkastella toimiiko rangaistavuus päihdepolitiikan työkaluna.
– Rangaistavuutta tulee tarkastella kokonaisuutena ja löytää malli, joka vähentää huumeiden käyttöä, haittoja ja mahdollistaa samanaikaisesti hoitoon pääsyn. Hoitoon pääsy, kuntoutus ja käytön lopettaminen ovat aina edullisempaa ja inhimillisempää päihdepolitiikkaa kuin hoitamatta jättäminen.
Lähde: SDP Eduskunta
Kuva: Jukka-Pekka Flander