Suomi ja Luxemburg hakevat kasvua teknologiasta ja eurooppalaisesta rahoituksesta
Suomi ja Luxemburg pyrkivät vahvistamaan yhteistyötään Euroopan turvallisuuden, kilpailukyvyn ja uusien teknologioiden kehittämisessä. Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Joakim Strandin mukaan maiden vahvuudet täydentävät toisiaan erityisesti rahoituksessa, puhtaassa siirtymässä, digitalisaatiossa sekä kvantti-, data- ja avaruusteknologioissa.
Strand osallistui tasavallan presidentti Alexander Stubbin valtiovierailulle Luxemburgiin 29.–30. syyskuuta 2026. Luxemburgin suurherttua Guillaumen ja suurherttuatar Stéphanien kutsusta järjestetyn vierailun aiheina olivat maiden kahdenvälisten suhteiden lisäksi Euroopan turvallisuus, taloudellinen yhteistyö ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa.
Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen julkaiseman tiedotteen mukaan keskusteluissa painotettiin sitä, että turvallisuuspolitiikka, talouden uudistuminen ja Euroopan kriisinkestävyys liittyvät yhä tiiviimmin toisiinsa. Vierailun ohjelma yhdisti poliittiset tapaamiset eurooppalaisiin instituutioihin sekä teknologia- ja rahoitusalan toimijoihin tutustumiseen.
Turvallisuus ja kilpailukyky kytkeytyvät toisiinsa
Strandin viesti Luxemburgissa oli, ettei Eurooppa voi tarkastella turvallisuutta erillään taloudesta, teknologiasta tai energiasta. Hänen mukaansa EU-maiden on vahvistettava samanaikaisesti puolustuskykyään, teollista perustaa, energiaomavaraisuutta ja kykyä selviytyä erilaisista kriiseistä.
Tavoite vaatii ministerin mukaan aiempaa tiiviimpää yhteistyötä jäsenmaiden välillä. Keskeisessä asemassa ovat investoinnit osaamiseen, innovaatioihin ja uuden teknologian kaupallistamiseen. Samalla Euroopan olisi kyettävä huolehtimaan siitä, etteivät strategisesti tärkeät tuotantoketjut, tietoliikenneyhteydet tai energiaratkaisut ole liian riippuvaisia unionin ulkopuolisista toimijoista.
Suomen ja Luxemburgin kaltaisilla EU:hun vahvasti sitoutuneilla pienillä jäsenmailla voi Strandin arvion mukaan olla yhteistyössä kokoaan suurempi merkitys. Suomi tuo kumppanuuteen teknologista osaamista, vahvaa digitalisaatiota ja kokemusta kokonaisturvallisuudesta. Luxemburgilla puolestaan on keskeinen asema eurooppalaisilla rahoitusmarkkinoilla sekä kansainvälisissä investointiverkostoissa.
Ukrainan tukeminen säilyy yhteistyön ytimessä
Valtiovierailulla käsiteltiin myös Venäjän laitonta hyökkäyssotaa Ukrainassa. Strand korosti, että Euroopan turvallisuuden vahvistaminen edellyttää Ukrainalle annettavan tuen jatkamista. Tuki liittyy paitsi Ukrainan puolustautumiseen myös laajemmin sääntöperusteisen eurooppalaisen järjestyksen ja maanosan vakauden turvaamiseen.
Vierailun ohjelmaan kuulunut tutustuminen Euroopan unionin tuomioistuimeen nosti samalla esille EU:n oikeudellisen perustan merkityksen. Luxemburgissa toimiva tuomioistuin valvoo unionin oikeuden yhdenmukaista tulkintaa. Turvallisuuspoliittisen epävarmuuden aikana oikeusvaltioperiaatteiden ja yhteisesti sovittujen sääntöjen asema korostuu myös jäsenmaiden välisessä yhteistyössä.
Tiedotteessa ei kerrottu uusista Ukrainaa koskevista päätöksistä tai erillisistä kahdenvälisistä sopimuksista. Keskustelujen painopiste oli maiden yhteisessä tilannekuvassa ja siinä, miten EU voi yhdistää Ukrainan tukemisen omien puolustus- ja kriisinsietovalmiuksiensa vahvistamiseen.
Luxemburgin rahoitusosaaminen kiinnostaa Suomea
Luxemburg tunnetaan merkittävänä eurooppalaisena rahoitus- ja investointikeskuksena. Vierailulla esillä olivat mahdollisuudet yhdistää tätä rahoitusosaamista suomalaisiin yrityksiin, tutkimukseen ja teknologisiin hankkeisiin. Tavoitteena on helpottaa investointien suuntaamista aloille, joita pidetään Euroopan tulevaisuuden kannalta strategisesti tärkeinä.
Ohjelmaan sisältynyt käynti Euroopan investointipankissa oli tässä kokonaisuudessa keskeinen. EU-maiden omistama pankki rahoittaa hankkeita, jotka tukevat unionin poliittisia tavoitteita. Strandin mukaan eurooppalaista rahoitusta olisi hyödynnettävä nykyistä tehokkaammin esimerkiksi kilpailukykyä, puhdasta siirtymää, puolustusteollisuutta, energiaomavaraisuutta ja uusia teknologioita edistävissä investoinneissa.
Ministeri nosti esille myös suomalaisten yritysten ja hankkeiden aseman. Hänen mukaansa on tärkeää varmistaa, että suomalaiset toimijat tuntevat käytettävissä olevat eurooppalaiset rahoitusvälineet ja pystyvät hakemaan rahoitusta kilpailukykyisillä hankkeilla. Luxemburgin kautta avautuvat yhteydet kansainvälisiin sijoittajiin voivat auttaa erityisesti yrityksiä, jotka tarvitsevat kasvuvaiheessa suuria pääomia tai tavoittelevat kansainvälisiä markkinoita.
Rahoituksen saatavuus on noussut keskeiseksi kysymykseksi Euroopassa, kun unioni pyrkii kasvattamaan investointeja samalla sekä vihreään siirtymään, digitalisaatioon että turvallisuuteen. Strandin puheenvuorojen perusteella Suomen tavoitteena on saada eurooppalaista pääomaa nykyistä paremmin myös kotimaisiin innovaatioihin ja teollisiin hankkeisiin.
Avaruus-, data- ja kvanttiala tarjoavat kasvun paikkoja
Valtiovierailun teknologiapainotus näkyi tapaamisissa Luxemburgin yliopistossa sekä kvantti-, data- ja satelliittialojen yritysten kanssa. Ohjelmaan kuului lisäksi vierailu satelliitti- ja tietoliikenneteknologiaan keskittyvässä SES-yhtiössä. Luxemburg on viime vuosina kasvattanut rooliaan avaruustaloudessa ja pyrkinyt rakentamaan ympärilleen kansainvälistä yritys- ja tutkimusverkostoa.
Suomen vahvuuksia ovat Strandin mukaan muun muassa kvanttiteknologia, tietoliikenne, digitalisaatio, avaruusosaaminen ja puhtaan siirtymän ratkaisut. Näillä aloilla on myös turvallisuuspoliittista merkitystä. Satelliittiyhteyksiä, datainfrastruktuuria ja kvanttilaskentaa voidaan hyödyntää siviilimarkkinoiden lisäksi yhteiskuntien toimintakyvyn, turvallisten viestiyhteyksien ja huoltovarmuuden parantamisessa.
Teknologisen yhteistyön kehittäminen voi tarkoittaa esimerkiksi tutkimuslaitosten ja yliopistojen yhteisiä hankkeita, yritysten kumppanuuksia sekä pääomasijoituksia kasvuyrityksiin. Tiedotteessa ei kuitenkaan julkistettu yksittäisiä uusia investointeja. Vierailu näyttäytyi ennen kaikkea yhteyksien rakentamisena ja mahdollisten yhteistyöalojen kartoittamisena.
Luxemburgin yliopiston ja yritysten tapaamiset tarjosivat suomalaisille toimijoille mahdollisuuden esitellä osaamistaan ympäristössä, jossa rahoitus, tutkimus ja kansainväliset verkostot ovat lähellä toisiaan. Suomelle yhteistyö voi puolestaan avata uusia väyliä tuotteiden kaupallistamiseen ja Euroopan markkinoille pääsyyn.
Puhtaan siirtymän hankkeille haetaan pääomaa
Myös puhdas siirtymä oli osa vierailun taloudellista kokonaisuutta. Suomessa on suunnitteilla energiaan, teollisuuden sähköistämiseen ja vähäpäästöisiin tuotantomenetelmiin liittyviä hankkeita, joiden toteuttaminen edellyttää huomattavia yksityisiä ja julkisia investointeja. Luxemburgin rahoitusmarkkinat ja Euroopan investointipankin välineet voivat tarjota näille hankkeille uusia rahoituskanavia.
Strandin mukaan energiaomavaraisuus on sekä kilpailukyky- että turvallisuuskysymys. Kotimaisen puhtaan energian lisääminen voi vähentää riippuvuutta tuontienergiasta ja tukea teollisuuden uudistumista. Samalla Euroopassa käydään kilpailua siitä, minne uudet teknologia- ja tuotantoinvestoinnit sijoittuvat.
Suomen kannalta ratkaisevaa on, että tutkimusosaamisesta ja lupaavista kokeiluista syntyy myös tuotantoa, työpaikkoja ja vientiä. Luxemburgin rooli sijoituspääoman välittäjänä voi täydentää Suomen teknologista ja teollista osaamista, jos yritykset löytävät sopivia kumppaneita ja hankkeet täyttävät rahoittajien vaatimukset.
Vierailu kokosi yhteen viisi yhteistyön painopistettä
Valtiovierailun keskusteluista ja tapaamisista nousi esille useita toisiinsa liittyviä kokonaisuuksia. Niiden yhteisenä tavoitteena on parantaa sekä maiden omaa asemaa että Euroopan kykyä vastata taloudellisiin ja turvallisuuspoliittisiin muutoksiin:
- Euroopan turvallisuuden ja kriisinkestävyyden vahvistaminen tiiviillä EU-yhteistyöllä.
- Ukrainan pitkäjänteisen tuen jatkaminen Venäjän hyökkäyssodan aikana.
- Eurooppalaisen rahoituksen suuntaaminen energiaan, puolustukseen, teknologiaan ja puhtaaseen siirtymään.
- Suomalaisten yritysten pääsyn parantaminen kansainvälisiin sijoittaja- ja yhteistyöverkostoihin.
- Kvantti-, data-, satelliitti- ja tietoliikenneteknologioiden tutkimuksen sekä kaupallistamisen edistäminen.
Ensimmäinen presidentin valtiovierailu sitten vuoden 2008
Presidentti Stubbin matka oli ensimmäinen Suomen presidentin valtiovierailu Luxemburgiin vuoden 2008 jälkeen. Vierailulla oli siten taloudellisten ja turvallisuuspoliittisten keskustelujen ohella myös diplomaattista merkitystä. Strand kiitti suurherttua Guillaumea ja suurherttuatar Stéphaniea vastaanotosta ja arvioi vierailun osoittaneen, että maiden näkemykset Euroopan tulevaisuudesta ovat monilta osin yhteneviä.
Vierailun yhteydessä Strandille myönnettiin Luxemburgin Tammenkruunun ritarikunnan suurristi. Huomionosoitus täydensi kaksipäiväistä ohjelmaa, jonka aikana Suomen ja Luxemburgin suhteita käsiteltiin niin valtiojohdon, EU-instituutioiden, tutkimuksen kuin elinkeinoelämän näkökulmasta.
Vierailun perusteella yhteistyön seuraavat käytännön askeleet liittyvät ennen kaikkea yritysten, rahoittajien ja tutkimusorganisaatioiden yhteyksien syventämiseen. Vaikka uusia sopimuksia ei tiedotteessa julkistettu, Suomen tavoitteena on muuttaa poliittinen yhteisymmärrys investoinneiksi ja teknologisiksi kumppanuuksiksi, jotka tukevat sekä talouskasvua että Euroopan turvallisuutta.
Lähteet
Suomen ruotsalainen kansanpuolue: Ministeri Strand – Suomen ja Luxemburgin yhteistyö vahvistaa Euroopan turvallisuutta ja kilpailukykyä, tiedote 2.10.2026.
