Suomen talouskeskustelu sai uutta kierrosta torstaina, kun Uuden talousajattelun keskus UTAK julkaisi tuoreen velkajarruraporttinsa. Raportti ravistelee perinteisiä käsityksiä talouden tasapainottamisesta ehdottamalla peräti kahdeksan miljardin euron veronkorotuksia vaihtoehtona rajuille leikkauksille. Valtiovarainvaliokunnan varapuheenjohtaja Saara Hyrkkö (vihr) otti raporttiin kantaa tuoreeltaan. Hän pitää keskustelunavausta erittäin tervetulleena nykyisessä poliittisessa ilmapiirissä.

Hyrkkö korostaa, että pelkkä leikkauslinja voi koitua kohtalokkaaksi maan kasvunäkymille. Hänen mukaansa pelkkä kurjistaminen ei johda kestävään nousuun. Suomen talouden nostaminen vaatii Hyrkön mielestä monipuolisempaa keinovalikoimaa. Hän painottaa, että taloutta on vahvistettava tasapainoisesti eri osa-alueilla.

Keskustelu talouden suunnasta käy kuumana kevään edetessä. UTAK:n raportti tarjoaa vaihtoehtoisen polun hallituksen tähänastisille linjauksille. Hyrkkö uskoo, että raportti haastaa sopivalla tavalla nykyistä talouspoliittista hegemoniaa. Hän muistuttaa, että talouspolitiikka on aina arvovalintoja.

Verouudistus kasvun moottorina

Vaikka Hyrkkö pitää UTAK:n esittämiä kahdeksan miljardin euron veronkorotuksia mittavina, hän näkee niissä oikean suunnan. Vihreiden reseptissä taloutta vahvistetaan yhdistelemällä verotoimia ja harkittuja säästöjä. Hyrkkö uskoo, että pelkkä säästäminen johtaa näivettymisen kierteeseen. Hän peräänkuuluttaa rohkeita investointeja ja rakenteellisia reformeja.

Ympäristöverotuksen laajentaminen on yksi Hyrkön keskeisistä ehdotuksista. Hän katsoo, että saastuttamiselle on asetettava nykyistä tuntuvampi hintalappu. Luonnon tärveleminen ei saa olla yrityksille ilmaista tai halpaa. Hyrkkö näkee tässä mahdollisuuden sekä talouden että ympäristön pelastamiseen.

Ehdotettu verouudistus sisältää useita eri osa-alueita. Jäteveron laajentaminen ja maankäytön muutosmaksu ovat listalla kärjessä. Myös puunpolton verotukien poistaminen nousee keskusteluun. Nämä toimet toisivat Hyrkön mukaan miljardiluokan hyödyt valtion kassaan.

Luontoarvot osaksi talouspäätöksiä

Ympäristöverotus ei ole pelkästään keino kerätä rahaa valtiolle. Se on myös tehokas ohjauskeino kohti kestävämpää yhteiskuntaa. Hyrkkö haluaa sitoa energiaverot indeksiin inflaation vaikutusten huomioimiseksi. Kiertotalouden veropaketti tukisi puolestaan resurssiviisasta toimintaa.

Liikenteen verouudistus on yksi vaikeimmista mutta välttämättömistä kokonaisuuksista. Se vaatii pitkäjänteistä suunnittelua ja poliittista rohkeutta. Hyrkkö uskoo, että oikeudenmukainen uudistus on mahdollista toteuttaa. Se vaatisi kuitenkin laajaa yhteisymmärrystä eri puolueiden välillä.

Talouden uudistaminen luonnon kannalta kestävälle uralle on vihreiden ydintavoite. Hyrkkö muistuttaa, että ilmasto- ja luontokriisi eivät odota talouden parempia aikoja. Ne on integroitava osaksi kaikkea päätöksentekoa välittömästi. Tämä edellyttää uudenlaista ajattelua kaikilta poliittisilta toimijoilta.

Valtiovarainministeriön rooli puntarissa

Kansanedustaja Hyrkkö kohdistaa kriittisen katseensa myös Valtiovarainministeriön (VM) suuntaan. Hän vaatii ministeriöltä laadukkaampaa ja laaja-alaisempaa analyysia sopeutustoimien vaikutuksista. Hyrkön mukaan pelkät numerot eivät kerro koko totuutta päätösten seurauksista. Hän kritisoi VM:n viimeaikaisia ulostuloja liian kapea-alaisiksi.

Vaikutukset tasa-arvoon ja lapsiperheköyhyyteen jäävät usein talouslaskelmien varjoon. Hyrkkö pitää tätä huolestuttavana kehityskulkuna. Päättäjien on saatava tietoa laajemmista vaikutuksista jo neuvotteluvaiheessa. Jälkikäteen tehdyt arvioinnit eivät enää auta korjaamaan tehtyjä virheitä.

VM:n uskottavuus on Hyrkön mukaan uhattuna, jos se ei uudista toimintaansa. Ministeriön tulisi kyetä ottamaan vastaan asiallista kritiikkiä paremmin. Hyrkkö toivoo avoimempaa keskustelua ministeriön virkamiesten ja muiden asiantuntijoiden välille. Talouspolitiikka ei saa olla vain yhden instituution hallitsemaa.

Poliittinen vastuu ja päätöksenteko

Hyrkkö muistuttaa painokkaasti, että lopulliset päätökset kuuluvat kansanedustajille. Virkamiehet valmistelevat, mutta poliitikot kantavat vastuun seurauksista. Hän varoittaa ulkoistamasta valtaa liikaa asiantuntijaelimille. Demokratia edellyttää, että päätökset tehdään avoimesti ja vastuullisesti.

Tulevan hallituksen ja eduskunnan on kyettävä tekemään itsenäisiä linjauksia. Järjenkäyttö on Hyrkön mukaan suotavaa kaikissa olosuhteissa. Hän painottaa, ettei Suomea saa ajaa päin seinää liian kireillä toimilla. Talouskuri ei saa mennä ihmisten hyvinvoinnin edelle.

Sopeutustoimien mittaluokkaan liittyy aina suuria epävarmuuksia. Hyrkkö myöntää, että tarkkoja euroja on vaikea ennustaa etukäteen. Siksi joustavuus ja reagointikyky ovat keskeisiä ominaisuuksia talouspolitiikassa. Päätöksenteon on perustuttava parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon.

Uuden ajan talousresepti

UTAK:n raportti on avannut oven uudelle tavalle ajatella valtiontaloutta. Siinä missä aiemmin on keskitytty vain menoihin, nyt katse kääntyy tuloihin. Veronkorotukset eivät ole enää poliittinen tabu samalla tavalla kuin ennen. Hyrkkö näkee tässä mahdollisuuden rakentavaan vuoropuheluun.

Suomen kilpailukyky ei parane pelkästään leikkaamalla. Se vaatii osaamista, innovaatioita ja vakaata toimintaympäristöä. Hyrkkö uskoo, että oikeudenmukainen verotus voi jopa tukea kasvua. Se mahdollistaa investoinnit koulutukseen ja infrastruktuuriin.

Tulevaisuuden haasteet ovat moninaisia ja vaativat yhteistyötä. Hyrkkö toivoo, että keskustelu jatkuu vilkkaana myös raportin julkaisun jälkeen. Talouspolitiikka tarvitsee tuoreita näkökulmia ja uskallusta haastaa vanhoja rakenteita. Vihreät ovat valmiita esittelemään oman kokonaisvaltaisen vaihtoehtonsa.

Hyrkön ehdottamat taloustoimet

Kansanedustaja Saara Hyrkkö listaa useita keinoja, joilla julkista taloutta voitaisiin vahvistaa ilman kohtuuttomia sosiaalisia leikkauksia:

• Jäteveron laajentaminen: Kannustetaan yrityksiä ja kotitalouksia vähentämään jätteen määrää.
• Maankäytön muutosmaksu: Luonnon monimuotoisuuden heikentämiselle asetetaan hinta.
• Puunpolton verotukien poisto: Ohjataan energian tuotantoa kohti puhtaampia vaihtoehtoja.
• Energiaverojen sitominen indeksiin: Varmistetaan verotulojen reaaliarvon säilyminen ajassa.
• Kiertotalouden veropaketti: Tuetaan materiaalien uudelleenkäyttöä ja kestävää kulutusta.
• Liikenteen verouudistus: Uudistetaan liikkumisen verotus vastaamaan tulevaisuuden tarpeita.
• Investoinnit koulutukseen: Varmistetaan pitkän aikavälin osaaminen ja kilpailukyky.