Timo Heinonen puolustaa työn verotuksen keventämistä verokertymän kasvaessa

Timo Heinonen puolustaa työn verotuksen keventämistä verokertymän kasvaessa

Timo Heinonen puolustaa työn verotuksen keventämistä verokertymän kasvaessa

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan jäsen Timo Heinonen pitää verotulojen kasvua osoituksena siitä, että työn verotuksen keventäminen ja julkisen talouden rahoituspohjan vahvistaminen eivät välttämättä ole keskenään ristiriidassa. Heinonen kommentoi verotuksen ja talouspolitiikan suuntaa kokoomuksen eduskuntaryhmän 3. marraskuuta 2026 julkaisemassa tiedotteessa.

Tiedotteen mukaan Verohallinto keräsi tammi–syyskuussa veroja lähes 66 miljardia euroa. Kertymä kasvoi edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta yli 2,3 miljardia euroa eli 3,7 prosenttia. Henkilöasiakkaiden tuloveroja kertyi lähes miljardi euroa enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Heinonen tulkitsee lukuja myönteisenä viestinä hallituksen kasvupolitiikan kannalta. Hänen mukaansa tavoitteena on, että työntekijöille jää ansioistaan aikaisempaa enemmän käteen, mutta samalla yhteiskunnan palvelujen rahoittamiseen saadaan kasvavan taloudellisen toimeliaisuuden ansiosta lisää tuloja.

Kyse on kokoomuksen pitkään korostamasta talouspoliittisesta ajatuksesta: verotuloja voidaan pyrkiä vahvistamaan paitsi veroprosentteja nostamalla myös lisäämällä työllisyyttä, yrittäjyyttä, investointeja ja verotettavien tulojen kokonaismäärää. Pelkkä verokertymän kasvu ei kuitenkaan vielä osoita, mistä muutos on johtunut, sillä kertymään voivat vaikuttaa samanaikaisesti esimerkiksi palkkasumman kehitys, työllisyys, hintataso, yritysten tulokset ja verotuksen ajoitukseen liittyvät tekijät.

Heinonen korostaa työnteon kannustimia

Heinosen mukaan työn verotuksen keventämisellä halutaan vahvistaa työnteon kannustimia. Ajatuksena on, että verotuksen jälkeen käteen jäävän tulon kasvu tekee työn vastaanottamisesta, lisätuntien tekemisestä ja uralla etenemisestä houkuttelevampaa. Samalla hallitus pyrkii luomaan yrityksille parempia edellytyksiä investoida, palkata henkilöstöä ja laajentaa toimintaansa.

Heinonen katsoo, ettei julkisen sektorin tulojen kasvattamisen tarvitse tarkoittaa sitä, että yksittäisen palkansaajan ansioista peritään jatkuvasti suurempi osuus veroina. Hänen mukaansa kestävämpi vaihtoehto on veropohjan laajeneminen: jos työtä tehdään enemmän, yritystoiminta kasvaa ja investoinnit lisääntyvät, myös verotettavia tuloja syntyy enemmän.

Verotulojen ja veroasteen suhde ei ole suoraviivainen. Euromääräinen verokertymä voi kasvaa samaan aikaan, kun jotakin yksittäistä veroa kevennetään. Näin voi tapahtua esimerkiksi silloin, kun nimelliset palkat nousevat, työllisten määrä lisääntyy tai muiden verolajien tuotot kasvavat. Vastaavasti veronkevennyksen vaikutuksia arvioitaessa on erotettava toisistaan kokonaisverokertymän muutos ja se, kuinka paljon tuloja olisi kertynyt ilman verotukseen tehtyä muutosta.

Heinosen puheenvuoro liittyy laajempaan keskusteluun siitä, millä keinoilla Suomeen saadaan talouskasvua ja miten julkisen talouden alijäämää voidaan pienentää. Hän on puolustanut hallituksen valitsemaa linjaa myös aiemmin. Aihetta käsittelee artikkeli Timo Heinonen puolustaa hallituksen talouslinjaa ja torjuu suunnanmuutoksen.

Kasvupolitiikka ja menokuri kytketään toisiinsa

Heinonen ei pidä talouskasvua yksin riittävänä keinona julkisen talouden tasapainottamiseen. Hänen mukaansa myös valtion menojen kehitys on saatava hallintaan. Kasvutoimien ja menokurin yhdistäminen on hänen mukaansa välttämätöntä, jotta velkaantumista voidaan hillitä ja velan korkomenot pitää kurissa.

Kansanedustajan viesti on, että velaksi rahoitettujen menojen jatkuva kasvu kaventaa tulevien hallitusten mahdollisuuksia tehdä omia valintojaan. Kun valtionvelasta maksettavat korot suurenevat, rahaa jää vähemmän muihin tarkoituksiin. Heinonen nostaa tiedotteessa esiin erityisesti koulutuksen, turvallisuuden ja hyvinvoinnin kohteina, joiden rahoitusmahdollisuuksia korkomenojen kasvu voi hänen mukaansa heikentää.

Velkaantumisen hillitseminen on kuitenkin poliittisesti vaikea kokonaisuus, sillä veronkevennykset pienentävät lähtökohtaisesti julkisia tuloja verrattuna tilanteeseen, jossa niitä ei toteutettaisi. Hallituksen linjan onnistuminen riippuu siksi siitä, kuinka voimakkaasti työllisyys, investoinnit ja talouden tuotanto kehittyvät sekä kuinka nopeasti mahdolliset kasvuhyödyt näkyvät valtion ja kuntien tuloissa.

Heinosen tiedotteessa ei esitetä erillistä laskelmaa siitä, kuinka suuri osa tammi–syyskuun verokertymän kasvusta johtuisi hallituksen päätöksistä tai työn verotuksen muutoksista. Lukuja käytetään ennen kaikkea poliittisen linjauksen perusteluna: kokoomusedustajan mukaan suunta on oikea, kun verotulojen määrä kasvaa samaan aikaan, kun työn verotusta kevennetään.

Verokertymä kertoo julkisen talouden tulopuolesta

Verohallinnon keräämä kokonaismäärä kuvaa laajasti eri verolajeista kertyviä tuloja. Se ei sellaisenaan vastaa valtion lopullista käytettävissä olevaa rahamäärää, sillä verotuloja tilitetään myös muille veronsaajille. Kokonaiskertymän tarkastelu antaa silti kuvan siitä, miten veropohja ja taloudessa liikkuvien veronalaisten tulojen määrä ovat kehittyneet.

Henkilöasiakkaiden tuloverokertymän lähes miljardin euron kasvu on Heinosen argumentissa keskeinen havainto. Se tukee hänen mukaansa näkemystä siitä, että työn verotuksen keventämisen rinnalla voidaan saada lisää verotuloja. Kertymän kasvu voi muodostua useasta samanaikaisesta muutoksesta, joten pidemmän aikavälin vaikutuksia arvioitaessa tarvitaan tietoa muun muassa työllisyydestä, palkkasummasta, veropohjasta ja toteutuneiden veromuutosten kustannuksista.

Hallituksen talouslinjan kannalta ratkaisevaa on myös se, jääkö verotulojen kasvu pysyväksi. Yksittäisten kuukausien tai kolmen vuosineljänneksen kertymä voi vaihdella taloussuhdanteen ja verojen maksuaikataulujen mukana. Julkisen talouden tasapaino puolestaan edellyttää pitkäaikaista kehitystä, jossa tulot ja menot lähestyvät toisiaan eikä velkasuhde kasva hallitsemattomasti.

Tulevat sukupolvet talouspolitiikan perusteluna

Heinonen perustelee menokuria ja kasvupäätöksiä myös sukupolvien välisellä vastuulla. Hänen mukaansa nykyisten päättäjien ei pidä siirtää kasvavaa velkataakkaa lasten ja lastenlasten kannettavaksi. Tavoitteena pitäisi olla yhteiskunta, jossa tulevilla sukupolvilla on mahdollisuus kouluttautua, tehdä työtä ja rakentaa elämäänsä ilman jatkuvasti kiristyvän julkisen velkatilanteen aiheuttamia rajoitteita.

Sukupolvinäkökulma on yleinen perustelu julkisen talouden sopeuttamiselle, mutta siihen liittyy myös kysymys siitä, millaiset päätökset parhaiten vahvistavat tulevaisuuden kasvua. Velan vähentämisen ohella koulutukseen, osaamiseen, infrastruktuuriin ja turvallisuuteen tehtävät panostukset voivat vaikuttaa pitkän aikavälin talouskehitykseen. Heinosen mukaan korkomenojen hillitseminen auttaa säilyttämään mahdollisuuksia juuri tällaisten yhteiskunnan perustehtävien rahoittamiseen.

Tiedotteen perusteella Heinosen talouspoliittinen kokonaisuus rakentuu seuraavista painotuksista:

  • työn verotusta kevennetään, jotta työnteon kannustimet vahvistuvat;
  • yrityksille pyritään luomaan edellytyksiä investoida, työllistää ja kasvaa;
  • veropohjaa tavoitellaan suuremmaksi taloudellisen toimeliaisuuden kautta;
  • julkisten menojen kasvu halutaan pitää hallinnassa;
  • velkaantumista ja korkomenoja pyritään hillitsemään tulevien sukupolvien aseman turvaamiseksi.

Poliittisen linjan tulokset ratkaistaan pidemmällä aikavälillä

Tammi–syyskuun veroluvut antavat Heinoselle perusteen puolustaa hallituksen ratkaisuja, mutta talouspolitiikan lopullista onnistumista ei voida päätellä yhden ajanjakson kertymästä. Arvioinnissa olennaisia ovat tulevina vuosina nähtävät muutokset työllisyydessä, investoinneissa, tuottavuudessa, valtion alijäämässä ja velkasuhteessa.

Heinosen mukaan nyt tarvitaan päätöksiä, jotka lisäävät työntekoa ja kasvua sekä estävät julkisten menojen rahoittamisen jatkuvasti uudella velalla. Hänen viestinsä on, että veronkevennykset ovat osa kasvupolitiikkaa eivätkä irrallinen tavoite. Samalla hän asettaa menojen hallinnan välttämättömäksi vastinpariksi verotuksen keventämiselle.

Keskustelu jatkuu siitä, kuinka nopeasti veronkevennykset voivat vahvistaa talouskasvua ja missä määrin niiden mahdolliset dynaamiset vaikutukset kattavat menetettyjä verotuloja. Heinosen puheenvuoro edustaa kokoomuksen näkemystä, jonka mukaan vahvemmat kannustimet, yksityiset investoinnit ja kasvava työllisyys ovat keskeisiä keinoja julkisen talouden rahoituspohjan parantamiseksi.

Lähteet

Kokoomuksen eduskuntaryhmä: Kokoomuksen Heinonen: Työn verotus kevenee ja verotulot kasvavat – tätä Suomi tarvitsee, tiedote 3.11.2026.

Jätä kommentti