Suomen talous on tällä hetkellä haastavassa tilanteessa, sillä kansainväliset myrskytuulet ja kotimainen epävarmuus yhdessä painavat investointinäkymiä alas. Monet asiantuntijat ja poliittiset toimijat ovat nostaneet esiin huolen siitä, että Orpon hallituksen omat lakihankkeet luovat sumeaa näkymää ja jarruttavat kipeästi kaivattuja investointeja. Erityisesti vihreän siirtymän ja tuulivoiman ympärille syntynyt epävarmuus on herättänyt voimakkaita kannanottoja. Kansanedustaja Eveliina Heinäluoma (SDP) kritisoi kovin sanoin hallitusta siitä, että se omilla toimillaan horjuttaa Suomen asemaa houkuttelevana investointiympäristönä.

Heinäluoman mukaan Suomen talouden yksi suurimmista haasteista on tällä hetkellä epävarmuus, joka ei johdu pelkästään maailmanpolitiikan myrskyistä, vaan osin se on hallituksen itseaiheuttamaa. Hän painottaa, että hallituksen tulisi nyt pikaisesti selkeyttää vihreiden investointien toimintaympäristö ja luopua lakihankkeista, jotka tosiasiallisesti haittaavat uusien hankkeiden toteutumista. Epävarmuus johtaa siihen, että yritykset lykkäävät investointipäätöksiään tai siirtävät hankkeensa muihin maihin, mikä on kohtalokasta Suomen työllisyydelle ja talouskasvulle. Keskuskauppakamarin ja Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) selvitykset ovatkin osoittaneet, että investointiaikeiden volyymi on mittava, jopa yli 200 miljardia euroa, mutta varsinaisia investointipäätöksiä on tehty vasta vähän.

Tuulivoimaloiden etäisyyssääntely pysäyttää hankekehityksen

Konkreettisin esimerkki hallituksen epävarmuutta luovista toimista liittyy tuulivoimaloiden etäisyyssäätelyn suunnitteluun alueidenkäyttölaissa. Hallitusohjelman kirjausten mukaan tavoitteena on ollut luoda kansalliset etäisyyssäännöt tuulivoimarakentamisen oikeudenmukaisuuden varmistamiseksi. Etäisyysvaatimuksen valmistelu on kuitenkin saanut täystyrmäyksen niin kunnilta kuin elinkeinoelämältäkin, sillä pelkona on, että kiinteät etäisyysrajat estäisivät käytännössä uusien hankkeiden toteutumisen suurimmassa osassa maata.

Suomen Tuulivoimayhdistys (STY) on varoittanut, että epävarmuus on jo nyt johtanut siihen, että ensi vuonna Suomeen ei ole valmistumassa yhtään uutta tuulivoimalaa. Tämä tilanne on hälytysmerkki, sillä juuri puhdasta sähköä tarvitaan lisää nopeasti, jotta voidaan tukea teollisuuden vihreitä siirtymiä ja saavuttaa hiilineutraalitavoite 2035. Hallituksen ehdottama sääntely onkin aiheuttanut sen, että investoijat ovat vetäneet jarrua, koska ne eivät voi luottaa hankkeiden toteutumisedellytyksiin lähitulevaisuudessa.

Keskuskauppakamarin asiantuntijat ovat korostaneet, että kaavamainen etäisyyssääntely ajaisi puolet Suomen maakunnista käytännössä tuulivoimapaitsioon. Etelä-, Länsi- ja Itä-Suomessa rakennuspaikat vähenisivät merkittävästi, ja rakentaminen painottuisi entisestään harvaan asuttuun Pohjois-Suomeen. Nykymalli, jossa etäisyys arvioidaan tapauskohtaisesti melu-, välke- ja maisemavaikutusten perusteella kunnallisessa kaavoituksessa, on toiminut suhteellisen tehokkaasti. Kunnat voivat jo nykyisin määritellä tuulivoiman sijoittumista ja etäisyysvaatimuksia paikallistuntemukseen nojaten.

Kunnan paras näkemys syrjäytymässä

Kansanedustaja Heinäluoma muistuttaa, että kunnilla on paras näkemys siitä, mihin erilaiset energiantuotantoalueet sopivat, koska ne tuntevat parhaiten paikalliset olosuhteet ja asukkaiden tarpeet. Paikallinen hyväksyttävyys on avainasemassa tuulivoimarakentamisen onnistumisessa, sillä se vähentää valituksia ja nopeuttaa hankkeiden etenemistä. Jos valtion tasolta sanellaan liian tiukat ja jäykät etäisyysvaatimukset, se heikentää kuntien itsehallintoa ja kaavoitusvaltaa. Tämä tilanne on erikoinen, sillä hallitus on samanaikaisesti korostanut kuntien roolin vahvistamista monissa muissa yhteyksissä.

Elinkeinoelämän keskusliitto on puolestaan painottanut, että luvitusuudistuksen hyödyt jäävät vajaiksi, jos tuulivoimalle asetetaan tarpeettomia kapuloita rattaisiin. Vihreän siirtymän vauhdittaminen on Suomelle elinehto, jotta se pysyy mukana kansainvälisessä investointikilpailussa, joka on kiihtynyt merkittävästi viime vuosina. Yritykset tarvitsevat ennakoitavuutta ja vakaata sääntely-ympäristöä, jotta ne uskaltaisivat tehdä satojen miljoonien eurojen investointipäätöksiä.

Hiilineutraalitavoite karkaa käsistä

Suomen kunnianhimoinen ilmastopolitiikka ja tavoite olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ovat olleet merkittäviä vetureita ulkomaisille ja kotimaisille vihreille investoinneille. Heinäluoman mukaan ilmastopolitiikka luo suomalaisille yrityksille kasvun mahdollisuuksia, mutta vain jos sääntely mahdollistaa eikä estä uusiutuvan energian tuotannon kasvattamisen. Jos hallituksen toimet käytännössä tyrehdyttävät uusien tuulivoimahankkeiden toteutumisen, hiilineutraalitavoitteesta kiinni pitäminen muuttuu entistä haastavammaksi.

Suomen on saatava puhdasta sähköä tuotettua huomattavasti lisää, jotta suuret teolliset investoinnit esimerkiksi vetytalouteen ja akkuteollisuuteen voivat toteutua. Vihreän siirtymän investointiaikeet, joiden arvo on sadoissa miljardeissa euroissa, ovat yhä suurelta osin vasta aikeita, eivätkä konkreettisia päätöksiä. Epävarmuus sääntelyssä lisää riskiä sille, että nämä investoinnit päätyvät kilpailijamaihin, kuten Ruotsiin tai Norjaan, joissa sääntely-ympäristö on ehkä suotuisampi.

Heinäluoma esittääkin hallitukselle suoraan kysymyksen: ”Miksi hallitus heikentää Suomen investointinäkymiä omilla toimillaan?” Hän viittaa hallituksen valtiontalouden velkaantumiseen ja työttömyyden kasvuun, painottaen, että suhdannetilanne on jo tarpeeksi vaikea ilman itseaiheutettua epävarmuutta. Nyt on päästävä eroon epävarmuudesta ja saatava lapio ja kuokka maahan, jotta investoinnit lähtevät liikkeelle ja ihmiset työllistyvät.

Vihreiden investointien toteutumisen pullonkaulat

Vaikka Suomi houkuttelee mittavia vihreitä investointiaikeita, niiden toteutumista hidastavat tietyt keskeiset pullonkaulat, joihin lainsäädännöllä tulisi pikaisesti puuttua:

• Sääntelyn epävarmuus: Hallituksen lakihankkeet (esim. tuulivoiman etäisyysvaatimus) luovat investoijille epävarman toimintaympäristön.
• Luvitusprosessien hitaus: Monimutkaiset ja pitkät luvitusprosessit (kaavoitus, ympäristövaikutusten arviointi) viivästyttävät hankkeiden aloitusta.
• Sähköverkon kapasiteetti: Erityisesti uusien teollisuushankkeiden ja suurten uusiutuvan energian tuotantolaitosten liittäminen kantaverkkoon vaatii suuria investointeja ja nopeampaa kehitystä.
• Kansainvälinen investointikilpailu: Muiden maiden, kuten Yhdysvaltojen (Inflation Reduction Act) ja EU:n vastaavat tukijärjestelmät luovat kilpailupainetta, johon Suomen on vastattava.
• Poliittinen tahtotila: Vihreän siirtymän hankkeiden nopea toteutus vaatii laajan poliittisen yhteisymmärryksen ja vahvan toimeenpanokyvyn.

Investointien jarruttaminen voi kostautua kalliisti

Hallituksen on nyt aika tehdä selkeitä ja ennakoitavia päätöksiä, jotta Suomen investointiympäristö pysyy kilpailukykyisenä. Vihreän siirtymän investoinnit ovat Suomelle ainutlaatuinen mahdollisuus nousta taloudellisesti vaikeasta tilanteesta, sillä ne luovat kestäviä työpaikkoja ja vientituloja. Kansainvälisten sijoittajien luottamus on kuitenkin herkkä, eikä sitä saa vaarantaa kotimaisella epäröinnillä tai ristiriitaisilla lakihankkeilla. Hallituksen on kuunneltava elinkeinoelämän ja kuntien hätähuutoja ja luovuttava investointeja jarruttavista toimista, jotta Suomi voi todella tarttua tähän kasvun mahdollisuuteen.