Partanen lyö populistisävyisen kritiikin takaisin

Kokoomuksen varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Karoliina Partanen on iskenyt takaisin Sosiaalidemokraattisen Puolueen (SDP) varapuheenjohtajan Matias Mäkysen esittämään hallituskritiikkiin, joka Partasen mukaan luo tarkoituksellisen vääristellyn kuvan Suomen talouden tilasta ja työmarkkinoiden kehityksestä. Mäkynen on jatkanut tuttua synkistelylinjaa, jossa talouden valikoiduilla luvuilla pyritään osoittamaan nykyhallituksen epäonnistuminen samalla, kun unohdetaan kokonaan edellisen hallituksen jättämä kestämätön taloudellinen perintö ja sen pitkäaikaiset seuraukset. Partanen korostaa, ettei kyse ole mistään muusta kuin selkeästä populismista, jolla yritetään kääntää huomio pois SDP:n omasta vastuuttomasta talouspolitiikasta, joka velkaannutti Suomea hurjaa vauhtia. Hän muistuttaa, että tällä hallituskaudella on tehty hartiavoimin työtä sen eteen, että Suomen työmarkkinoiden rakenteelliset ongelmat saataisiin korjattua kestävällä tavalla, mikä vaatii kansalaisilta ja oppositiolta realismia vaikeiden päätösten edessä.

Partasen näkemyksen mukaan Mäkysen esittämässä kritiikissä sivuutetaan tyystin se monimutkainen todellisuus, joka työmarkkinoilla tällä hetkellä vallitsee, kun talous on toipunut hitaasti Venäjän laittoman hyökkäyssodan ja muiden globaalien kriisien vaikutuksista. Vaikka työttömyysluvut ovatkin tilapäisesti nousseet, mikä onkin Partasen mukaan osittain totta, tämä kehitys johtuu ennen kaikkea siitä, että ihmisiä on historiallisen vähän työvoiman ulkopuolella, mikä on osoitus hallituksen toimenpiteiden toimivuudesta. Ihmiset ovat siis palaamassa takaisin työmarkkinoille etsimään työtä tai osallistumaan työllisyyttä edistäviin palveluihin, eivätkä suinkaan jättämässä niitä, mikä luo tilastoihin vääristyneen kuvan todellisesta suhdanteesta ja uudistusten vaikutuksista. Tämän ilmiön taustalla vaikuttavat erityisesti ansioturvan porrastus, asumistuen ja muiden sosiaalietuuksien leikkaukset sekä työvoimapalveluiden tehostaminen, joiden pitkäaikainen vaikutus näkyy ihmisten lisääntyneenä halukkuutena ottaa vastaan työtä tai koulutusta.

Työllisyyslukujen monimutkainen todellisuus

Työllisten määrä on kuitenkin samanaikaisesti jatkanut maltillista kasvua, mikä on merkittävä signaali talouden vähittäisestä elpymisestä ja työvoiman kysynnän vahvistumisesta, Partanen painottaa päättäväisesti. Esimerkiksi Tilastokeskuksen tuoreimpien työvoimatutkimusten mukaan työllisiä oli syyskuussa 2025 jo tuhansia enemmän kuin vuotta aikaisemmin, vaikka työttömienkin määrä oli samanaikaisesti noussut, mikä alleviivaa Partasen näkemystä työvoimaosuuden kasvusta. Erityisesti miesten työllisyysaste on kehittynyt positiivisesti. Tilastokeskuksen lokakuun 2025 luvut osoittavat, että sekä työllisten että työttömien määrä kasvoi, mikä vahvistaa työvoimaosuuden merkittävää nousua ja Partasen argumenttia ihmisten siirtymisestä työvoiman ulkopuolelta markkinoille. Tämän kehityksen ennustetaan paranevan entisestään, sillä Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreimman työmarkkinaennusteen mukaan työllisyys kääntyy selkeämpään kasvuun vuoden 2025 loppuun mennessä, ja kiihtyy merkittävästi vuosina 2026–2027.

Partanen mainitsee rohkaisevana esimerkkinä telakkateollisuuden, jossa on parhaillaan tarvetta tuhansille uusille työntekijöille, mikä kuvastaa työvoiman kysynnän vahvistumista ja talouden elpymistä. Tällaista kasvun ja tulevaisuuden uskon signaalia SDP ei tunnu haluavan nähdä tai tunnustaa, vaan puolue keskittyy vain suhdanneluonteisen työttömyyden tilapäiseen kasvuun rakenteellisten parannusten kustannuksella. Lisäksi hallituksen työelämäuudistukset, joiden tavoitteena on lisätä joustoa ja madaltaa työllistämisen kynnystä erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, luovat edellytyksiä pysyvälle työllisyyden kasvulle. Kyse on siis syvemmästä rakenteellisesta muutoksesta, jonka avulla Suomeen luodaan pohja kestävälle kasvulle, ei vain hetkelliselle piristysruiskeelle, joka kääntyy nopeasti velkaantumiseksi ja julkisen talouden heikentämiseksi.

Edellisen hallituksen jättämä perintö

Partanen muistuttaa painokkaasti, että SDP:n syytökset nykyhallituksen toimettomuudesta ja epäonnistumisesta ovat räikeässä ristiriidassa sen kanssa, millaisessa taloudellisessa ja rakenteellisessa tilassa Suomi oli, kun edellinen, SDP-vetoinen hallitus lopetti työnsä kesällä 2023. Suomi oli tuolloin tilanteessa, jossa välttämättömät työmarkkinauudistukset oli jäänyt tekemättä, mikä hidasti työllisyyden paranemista ja pahensi rakenteellista työttömyyttä entisestään. Kannustinloukut olivat syventyneet, mikä teki työn vastaanottamisesta monille suomalaisille taloudellisesti kannattamatonta, vaikka avoimia työpaikkoja olikin tarjolla. Edellisen hallituksen jäljiltä julkinen talous velkaantui ennätyksellisen hurjaa vauhtia, mikä on luonut nykyhallitukselle pakon tehdä säästöjä ja rakenneuudistuksia julkisen talouden vakauttamiseksi.

Partanen jyrähtää, että tämä nykyinen hallitus on koko alkukautensa tehnyt erittäin raskasta työtä Suomen työmarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi ja velkaantumiskehityksen pysäyttämiseksi, mikä on osoitus vastuunkannosta tulevia sukupolvia kohtaan. On siksi outoa ja epäoikeudenmukaista, että ne, jotka jättivät Suomen tähän vaikeaan tilaan, syyttävät nyt nykyhallitusta siitä, että se yrittää korjata tilanteen aidolla muutoksella. Talouden liikkumavara oli nolla, ja sen vuoksi hallitus on joutunut turvautumaan kipeisiin, mutta välttämättömiin leikkauksiin ja uudistuksiin, jotka ovat olleet jo pitkään talousasiantuntijoiden suosittelemien toimien listalla.

Velkavetoinen vai uudistuspolitiikka?

Edustaja Partanen alleviivaa, että Suomen suunta kääntyy nimenomaan työn ja rakenteellisten uudistusten kautta, eikä lyhytnäköisesti velkarahalla tehtyjen tulonsiirtojen varassa, mikä on ollut SDP:n linja ainakin viime viikolla julkaistun vaihtoehtobudjetin perusteella. SDP esittää vaihtoehtobudjetissaan jälleen kerran listan toiveita – lisää rahaa, vähemmän leikkauksia, palvelujen parantamista – mutta ei kerro uskottavasti, mistä rahat otetaan ilman uutta kestämätöntä velkaantumista, eikä esitä keinoja, joilla työllisyys oikeasti nousisi rakenteellisesti. Partasen mukaan puolueen esitykset, kuten suojaosien palauttaminen ja tukien kasvattaminen, eivät nosta työllisyyttä, vaan ne ainoastaan lisäävät julkisia menoja ja heikentävät merkittävästi työn vastaanottamisen taloudellisia kannustimia. On selvää, että tukien leikkaaminen ja kiristäminen ovat keinoja, joilla työttömän kannusteet hakea töitä paranevat ja työvoiman tarjonta lisääntyy, mikä on hallituksen keskeinen työllisyystavoite.

SDP vastustaa johdonmukaisesti lähes jokaista hallituksen esittämää rakennepoliittista uudistusta, joiden tarkoituksena on luoda Suomeen pysyviä työpaikkoja ja parantaa talouden kilpailukykyä. Partanen listaa useita hallituksen toimenpiteitä, jotka ovat välttämättömiä työmarkkinoiden uudistamiseksi ja työllisyyden tavoittelemiseksi:

• Ansiopäivärahan porrastus: Lyhentää työttömyysjaksoja ja kannustaa hakeutumaan nopeammin uuteen työhön.
• Sovitellun päivärahan suojaosan poistaminen: Vahvistaa kannustinta ottaa vastaan osa-aikatyötä.
• Irtisanomisen kynnyksen madaltaminen: Helpottaa erityisesti pienyritysten rekrytointia vähentämällä irtisanomisriskiä.
• Määräaikaisten sopimusten käytön helpottaminen: Lisää joustavuutta työnantajille ja voi auttaa luomaan polkuja pysyviin työsuhteisiin.
• Työtaisteluoikeuden rajoittaminen: Tavoittelee vakaampia työmarkkinoita ja vähentää taloudelle kalliita poliittisia lakkoja.

Nämä toimet eivät ole ainoastaan Kokoomuksen toiveita, vaan ne perustuvat laajoihin taloudellisiin analyyseihin siitä, mitä Suomen on tehtävä kilpailukykynsä palauttamiseksi Pohjoismaiden tasolle.

Partanen peräänkuuluttaa faktojen tunnustamista

Partanen odottaa SDP:ltä viimein realismia ja tosiasioiden tunnustamista, eikä jatkuvaa vastuun pakoilua vaikeiden päätösten edessä, sillä Suomen talouden tila ei yksinkertaisesti kestä enempää lykkäystä tai velkapohjaista politiikkaa. Hän toteaa osuvasti, ettei Suomi nouse populismilla eikä myöskään sillä, ettei Venäjän laittoman hyökkäyssodan suuria talousvaikutuksia tunnusteta, vaan nimenomaan aidoilla ja joskus kipeilläkin päätöksillä, jotka vahvistavat työntekoa, talouskasvua ja vientiä pitkällä aikavälillä. Hallituksen tekemät uudistukset ovat välttämättömiä Suomen tulevaisuuden kannalta, ja niiden vaikutukset tulevat näkymään vakaana työllisyyden kasvuna, kun globaali talousympäristö paranee ja uudistukset saavat täyden vaikutuksensa.