Suomalainen työelämä on kohdannut viime aikoina poikkeuksellisen suuria muutoksia. SDP:n kansanedustaja Timo Suhonen on nostanut esiin vakavan huolen työmarkkinoiden tilasta. Hallituksen harjoittama työllisyyspolitiikka on hänen mukaansa horjuttanut yhteiskunnallista sopimista. Suhonen katsoo järjestelmän kallistuneen liikaa työnantajien eduksi.

Keskustelu työllisyystoimista on käynyt kuumana koko syksyn ajan. Hallitus uskoo leikkausten ja joustojen lisäävän työn tarjontaa ja talouskasvua. Oppositio taas näkee toimissa pelkkää työntekijöiden aseman kurjistamista. Tasapainon löytäminen näiden kahden näkemyksen välillä tuntuu tällä hetkellä mahdottomalta.

Työntekijöiden aseman mureneminen huolestuttaa

Hallituksen linja rakentuu kolmen keskeisen teeman ympärille. Ensimmäinen näistä on työttömien toimeentulon merkittävä heikentäminen leikkausten kautta. Toisena kohtana on työntekijöiden irtisanomissuojan ja yleisen työsuhdeturvan rapauttaminen. Kolmantena huolena Suhonen pitää kouluttautumismahdollisuuksien ja jatkuvan oppimisen vaikeuttamista.

Suhosen mukaan nämä toimet muodostavat kokonaisuuden, joka nakertaa luottamusta. Työntekijät tuntevat olonsa turvattomaksi muuttuvassa maailmassa. Irtisanomissuojan heikentäminen lisää pelkoa työpaikan menettämisestä ilman painavaa syytä. Tämä taas heijastuu suoraan kulutuskysyntään ja yleiseen taloudelliseen epävarmuuteen.

Työsuhdeturva on perinteisesti ollut suomalaisen työelämän vankka peruskivi. Se on mahdollistanut pitkäjänteisen urasuunnittelun ja sitoutumisen työnantajaan. Nyt tämä periaate on Suhosen mukaan joutunut romukoppaan. Hallituksen politiikka nojaa yksipuoliseen saneluun yhteisen sopimisen sijaan.

Koulutusmahdollisuuksien kaventaminen on riski

Osaamisen kehittäminen on välttämätöntä digitalisoituvassa ja kansainvälistyvässä taloudessa. Hallitus on kuitenkin tehnyt päätöksiä, jotka vaikeuttavat työssäkäyvien uudelleenkouluttautumista. Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen on tästä yksi näkyvimmistä esimerkeistä. Monet työntekijät kokevat nyt jäävänsä loukkuun ilman mahdollisuutta päivittää taitojaan.

Suhonen korostaa, että osaaminen on Suomen ainoa todellinen kilpailuetu. Jos työntekijöiden kyky muuntautua uusiin tehtäviin heikkenee, kärsii koko kansantalous. Koulutuksesta leikkaaminen on lyhytnäköistä säästämistä, joka kostautuu tulevaisuudessa. Työmarkkinat tarvitsevat jatkuvasti uutta ja päivitettyä ammattitaitoa.

Talouden rakennemuutos vaatii joustavuutta nimenomaan osaamisen muodossa. Pelkkä työn hinnan halventaminen ei takaa kestävää kasvua. Suomi ei voi pärjätä kansainvälisessä kisassa olemalla halpatuotantomaa. Meidän on panostettava laatuun, innovaatioihin ja työntekijöiden korkeaan ammattitaitoon.

Työelämän keikahduspiste on saavutettu

Suhosen mukaan työmarkkinoiden perinteinen tasapaino on nyt järkkynyt vakavasti. Hän käyttää termiä keikahduspiste kuvatessaan nykyistä tilannetta eduskunnassa. Työelämä on kääntynyt täysin toiseen laitaan työnantajien eduksi. Tämä kehitys on myrkkyä suomalaiselle sopimusyhteiskunnalle ja sen vakaudelle.

Hallituksen esitys vuoden 2026 talousarvioksi ei tuo lohtua tilanteeseen. Se jatkaa samalla työntekijöitä kurittavalla linjalla ilman korjaavia liikkeitä. Työministeriltä perätään nyt vastauksia ja halua palauttaa työmarkkinarauha. Jatkuva vastakkainasettelu ei palvele kenenkään pitkän aikavälin etua.

Epätasapaino näkyy myös siinä, miten neuvotteluja käydään työpaikoilla. Kun lainsäädäntö suosii vahvasti toista osapuolta, neuvotteluvoima katoaa. Tämä johtaa usein huonompiin työehtoihin ja heikentyneeseen työhyvinvointiin. Työelämän laatu on suorassa yhteydessä tuottavuuteen ja kansanterveyteen.

Alipalkkauksen kriminalisointi on välttämätöntä

Konkreettisia toimia luottamuksen palauttamiseksi tarvitaan välittömästi ja nopeasti. SDP ehdottaa yhdeksi keskeiseksi ratkaisuksi alipalkkauksen kriminalisointia laissa. Tämä olisi selkeä viesti siitä, että reilu työ ansaitsee reilun palkan. Se suojaisi erityisesti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia työntekijöitä.

Palkka ei saisi olla neuvottelukysymys silloin, kun puhutaan vähimmäistasoista. Alipalkkaus vääristää myös yritysten välistä kilpailua markkinoilla. Rehelliset yrittäjät kärsivät niistä, jotka hakevat etua polkemalla palkkoja. Lainsäädännön on oltava tässä suhteessa tiukka ja lahjomaton.

Kriminalisointi loisi selkeät pelisäännöt kaikille työmarkkinoiden toimijoille ja osapuolille. Se vahvistaisi oikeudenmukaisuuden tunnetta, joka on nyt pahasti koetuksella. Työntekijän on voitava luottaa siihen, että laki suojelee hänen oikeuksiaan. Tämä on perusedellytys terveelle ja toimivalle työelämälle.

SDP:n vaihtoehto rakentuu luottamukselle

Vaihtoehtoinen työllisyyspolitiikka perustuu oikeudenmukaisuuteen ja osaamisen vahvaan vahvistamiseen. SDP haluaa rakentaa toimivat työmarkkinat, joissa vastuu ja oikeudet jakautuvat tasan. Kestävä työllisyys ei synny pakolla tai pelolla, vaan kannustimilla. Luottamus työnantajan ja työntekijän välillä on kaiken toiminnan ydin.

Työllisyyttä on mahdollista parantaa ilman, että heikoimmassa asemassa olevat kärsivät. Työnhakupalveluiden laatuun ja henkilökohtaiseen tukeen on panostettava huomattavasti enemmän. Kun ihminen saa tarvitsemansa avun, hän työllistyy nopeammin ja pysyvämmin. Pelkät leikkaukset eivät poista työllistymisen todellisia esteitä tai puutteita.

Reilut pelisäännöt tarkoittavat myös sitä, että muutostilanteissa työntekijää ei jätetä yksin. Muutosturvan on oltava kattava ja helposti saavutettavissa oleva järjestelmä. Yritysten on kannettava vastuunsa silloin, kun ne tekevät suuria irtisanomisia. Vastuullinen työnantaja huolehtii työntekijöistään myös vaikeina ja haastavina aikoina.

Keskeiset kohdat työmarkkinoiden kriisissä

• Työttömyysturvan leikkaukset: Toimeentulon heikentäminen vaikeuttaa työn vastaanottamista ja lisää köyhyyttä.
• Irtisanomissuojan heikentäminen: Työsuhteen päättäminen helpottuu, mikä lisää epävarmuutta ja stressiä.
• Koulutustuen lakkauttaminen: Mahdollisuus vaihtaa alaa tai päivittää osaamista vaikeutuu merkittävästi.
• Paikallisen sopimisen riskit: Ilman vahvaa edunvalvontaa työntekijän asema neuvotteluissa heikkenee.
• Alipalkkauksen ongelma: Tarve lainsäädännölle, joka kieltää ja rankaisee palkan polkemisesta.

Työmarkkinoiden tulevaisuuden suunta

Suomalainen yhteiskunta on menestynyt nimenomaan sopimalla ja luottamalla toisiinsa. Jos tämä perintö hylätään, olemme matkalla kohti levottomampia aikoja. On tärkeää, että hallitus kuuntelee myös työntekijäpuolen huolia ja kritiikkiä. Vain tasapainoinen työelämä voi taata Suomelle menestystä tulevina vuosina. Työelämän kehittämisen on oltava yhteinen asia, ei taistelutanner.