Viime aikoina Suomessa on käyty kiivasta ja osin vastakkainasettelua sisältävää keskustelua etätyön roolista ja vaikutuksista. Vaikka koronaviruspandemian aiheuttama äkillinen muutos on laantunut, ovat työtavat asiantuntijatehtävissä muuttuneet pysyvästi. Keskustelun ytimessä on kysymys: Onko etätyö suomalaisen talouden uhka vai mahdollisuus?

Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen on noussut yhdeksi etätyön äänekkäimmistä puolustajista. Hän painottaa, että etätyö on monelle suomalaiselle arjen mahdollistaja, eikä valtiovallan tai edunvalvontajärjestöjen pidä puuttua liiaksi siihen, mistä työ tehdään.

Etätyö arjen joustona ja hyvinvoinnin tukena

Kaikkonen muistuttaa, että keskustelussa on usein unohdettu etätyön inhimillinen puoli. Kun työmatkoihin kuluva aika jää pois, työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen helpottuu merkittävästi.

– Etätyö helpottaa työn ja perheen yhteensovittamista ja tuo joustoa arkeen, Kaikkonen toteaa.

Hän jatkaa, että vapaa-ajan lisääntyminen antaa työntekijöille enemmän aikaa lasten, harrastusten ja palautumisen kaltaisiin tärkeisiin asioihin. Tämä ei ole pelkkää mukavuutta, vaan suoraan työkykyyn ja työtyytyväisyyteen vaikuttava tekijä. Työterveyslaitoksen (TTL) ja muiden tahojen tutkimukset ovatkin osoittaneet, että etätyö lisää työntekijän autonomiaa ja kokemusta oman työn hallinnasta, mikä puolestaan parantaa työhyvinvointia.

Etätyön edut näkyvät myös työtehossa. Vaikka joissakin puheenvuoroissa on esitetty huoli tuottavuuden laskusta, laajat työntekijäkyselyt kertovat toista: jopa 73 prosenttia etätyöntekijöistä on arvioinut etätyön parantaneen oman työnsä tuottavuutta vähintään jonkin verran. Lisääntynyt työrauha ja keskittymisen mahdollisuus kotona ovat monille asiantuntijoille korvaamattomia.

Tuottavuus: Myytit murenevat?

Etätyön vaikutus tuottavuuteen on ollut yksi kuumimmista kiistakapuloista. Kaikkonen tyrmää suoraan väitteet, joiden mukaan etätyö olisi syypää Suomen heikkoon talouskasvuun.

– Suomen talouden ongelmat eivät johdu etätyöstä, vaan epävarmuudesta, joka estää kuluttamista ja investointeja. Etätyö lisää hyvinvointia ja työn imua – ja sitä kautta myös tuottavuutta, hän painottaa.

Talouselämän keskusliiton (EK) teettämät tutkimukset ovat osoittaneet, että hybridityö, eli etä- ja lähityön joustava yhdistelmä, tuottaa usein parhaat tuottavuustulokset suomalaisyrityksissä. Täysin etänä tai pelkästään lähityönä tehtävä työ sen sijaan saattaa heikentää tuottavuutta. Tämä viittaa siihen, että optimaalinen ratkaisu löytyykin tasapainosta, jossa työntekijän autonomia ja yrityksen yhteisöllisyys kohdataan.

Kaikkosen näkemys etätyöstä elinvoimatekijänä ulottuu myös aluepolitiikkaan. Kun työn sijaintipaikka irtoaa toimistosta, se mahdollistaa työnteon kaupunkien lisäksi maakunnissa ja maaseudulla, tukien näin koko Suomen elinvoimaa. Tämä on merkittävä tekijä, kun mietitään asuinpaikan valintaa ja alueellista tasa-arvoa.

Verovähennysten kritiikki ja tulevaisuuden työelämä

Kaikkonen esittää voimakasta kritiikkiä hallituksen suunnitelmille poistaa etätyötä tukevia verovähennyksiä.

– On ristiriitaista, että samalla kun puhutaan työn joustavoittamisesta ja digitalisaation hyödyntämisestä, tehdään päätöksiä, jotka vaikeuttavat etätyötä, hän huomauttaa.

Työhuonevähennys on etätyöläiselle konkreettinen tuki, joka auttaa kattamaan kotona työskentelystä aiheutuvia kuluja, kuten sähköä, internetiä ja kalusteita. Nykyisellään verotuksessa on käytössä kaavamainen työhuonevähennys, joka on suuruudeltaan esimerkiksi kokopäiväisesti etätyötä tekevälle 960 euroa vuodessa (vuoden 2024 verotuksessa). Etätyön kulujen vähennyskelpoisuuden heikentäminen koetaan epäjohdonmukaisena signaalina, joka ei tue modernia, joustavaa työelämää.

Poliitikon näkemys on selkeä: Työelämä ei enää palaa aikaan, jolloin kaikki istuivat toimistoissa kahdeksasta neljään. Jäykkä sääntely siitä, mistä työ tehdään, ei palvele kenenkään etua. Paras malli löytyy aina työn ja tehtävän mukaan.

Maan hallituksen tai Elinkeinoelämän keskusliiton tehtävä ei ole määrätä, mistä käsin suomalaiset tekevät työnsä. Etätyö on tulevaisuutta, jota ei pidä jarruttaa menneen ajan ajattelulla, Kaikkonen kiteyttää.

Etätyön haasteet ja hybridimallin tärkeys

Vaikka etätyön hyödyt ovat kiistattomat, on rehellisyyden nimissä tunnustettava myös siihen liittyvät riskit ja haasteet. Nämä on tunnistettu laajasti suomalaisissa työelämän tutkimuksissa, ja ne edellyttävät huolellista johtamista ja uudenlaisia käytäntöjä työpaikoilla.

Työterveyslaitos on korostanut, että etätyössä työpäivät saattavat venyä ja työn ja vapaa-ajan raja hämärtyä, mikä lisää liiallisen kuormittumisen riskiä. Erityisesti nuoret työntekijät kokevat myös useammin ulkopuolisuutta ja yhteisöllisyyden puutetta työskennellessään etänä. Hiljaisen tiedon siirtyminen uusille työntekijöille voi hidastua, mikä voi pitkällä aikavälillä heikentää organisaation innovointikykyä ja kilpailukykyä.

Näiden haasteiden ratkaiseminen korostaa hybridityömallin merkitystä. Se, että työntekijöillä on mahdollisuus valita, missä työtä tehdään, mutta samalla organisaatio panostaa kasvokkaisiin kohtaamisiin ja yhteisöllisyyden vaalimiseen, on monen asiantuntijatyötä tekevän yrityksen mielestä optimaalinen ratkaisu. Työnantajat tunnustavat, että etätyö on merkittävä rekrytointivaltti, mutta sen on tapahduttava vastuullisesti.

Etätyön keskeiset haasteet, jotka edellyttävät toimia

1. Ergonomia ja Työympäristö: Kodin työpisteen puutteellinen ergonomia voi aiheuttaa terveysriskejä, kuten tuki- ja liikuntaelinsairauksia.
2. Yksinäisyys ja Yhteisöllisyys: Eristyneisyyden tunne voi kasvaa, ja työyhteisön tuki jäädä riittämättömäksi ilman fyysisiä tapaamisia.
3. Työn ja Vapaa-ajan Raja: Työajan venyminen ja työhön irrottautumisen vaikeus lisäävät uupumisen riskiä.
4. Hiljaisen Tiedon Siirto: Kokemusperäinen tieto ja organisaation toimintatavat eivät siirry uusille työntekijöille luontevasti etänä.
5. Johtaminen ja Luottamus: Esihenkilötyössä tarvitaan uusia tapoja tukea työn hallintaa ja palkita ponnisteluista, kun työtä tehdään hajautetusti.

Tulevaisuuden työelämä: Työntekijän valta kasvaa

Kaikkonen tiivistää osuvasti sen, mistä etätyössä on perimmiltään kyse: työntekijän autonomian ja valinnanvapauden kasvusta. Kun suomalaisista jo 93 prosenttia pitää etätyöskentelymahdollisuutta melko tai erittäin tärkeänä kilpailutekijänä yrityksille, on selvää, että etätyö on tullut jäädäkseen ja työnantajien on vastattava tähän odotukseen.

Digitaalinen kehitys on vapauttanut asiantuntijatyön ajasta ja paikasta. Poliittisilla päätöksillä, kuten verovähennysten poistamisella, tätä kehityskulkua ei pitäisi jarruttaa. Sen sijaan katse tulisi suunnata ratkaisuihin, jotka tukevat joustavia työskentelytapoja ja auttavat organisaatioita navigoimaan hybridityön haasteissa yhteisöllisyyden ja innovoinnin saralla. Loppujen lopuksi paras ratkaisu on aina se, joka tukee työntekijän hyvinvointia ja työn tuloksellisuutta.