Suomen työttömyystilanne on pahentunut huolestuttavasti, ja uudet tilastoluvut ovat nostaneet poliittisen keskustelun pintaan. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela on esittänyt voimakasta kritiikkiä pääministeri Petteri Orpon (kok.) ja valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) oikeistohallituksen talous- ja työllisyyspolitiikkaa kohtaan. Koskelan mukaan hallituksen tekemät leikkaukset ovat luoneet talouteen haitallisen negatiivisen kierteen, joka kiihdyttää työttömyyttä ja syventää Suomen talousongelmia. Lokakuussa 2025 työttömyysasteen trendiluku nousi Tilastokeskuksen mukaan peräti 10,3 prosenttiin, mikä on korkein lukema nykyisessä trendisarjassa sitten vuoden 2009 laman.

Työttömien määrä oli lokakuussa 276 000 henkilöä, mikä on peräti 48 000 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Koskela korostaa, että hallituksen toimet, kuten sosiaaliturvan ja julkisen sektorin työpaikkojen leikkaukset, ovat suoraan vastuussa tästä kehityksestä. Työttömyyden uhka ja yleinen epävarmuus saavat ihmiset säästämään kuluttamisen sijaan, mikä puolestaan heikentää kotimaista kysyntää ja johtaa talouden sakkaamiseen. Tämä nouseva työttömyys yhdistettynä konkurssien ennätyslukemiin – konkurssiin asetettujen yritysten määrä jatkoi kasvuaan alkuvuonna 2025 – maalaa Suomen talouskuvasta synkän kuvan.

Kysyntä jäätyy: ALV-korotus ja konkurssien musta ennätys

Hallituksen talouspolitiikan arvostelussa Minja Koskela nostaa esiin erityisesti arvonlisäveron korotuksen, jonka hän näkee entisestään heikentäneen kotimaista kysyntää. Kun kuluttajahinnat nousevat verojen myötä, ihmiset vähentävät hankintojaan, mikä iskee suoraan yritysten liikevaihtoon ja kannattavuuteen. Koskela huomauttaa, että yritysten konkurssien määrä on ollut poikkeuksellisen korkea koko vuoden 2025 ajan, ja alkuvuodesta konkurssiin haettiin yrityksiä ennätysmäärin. Esimerkiksi lokakuussa 2025 pantiin vireille 348 konkurssia.

Nämä luvut viittaavat siihen, että yrityksillä on suuria vaikeuksia pysyä pystyssä heikentyneen kotimaisen kysynnän ja kasvavien kustannusten puristuksessa. Vasemmistoliiton puheenjohtaja toteaa suoraan, että Orpon ja Purran hallitus ”luo työpaikkojen sijaan työttömyyttä ja kasvavaa epävarmuutta”. Ihmiset eivät pelkää ainoastaan työpaikan menetystä, vaan myös sitä, miten he tulevat toimeen työttömyyden aikana, kun samalla työttömyysturvan leikkaukset iskevät heidän arkeensa. Tämä kaksinkertainen pelko hidastaa taloudellista aktiivisuutta ja syventää kielteistä kierrettä.

Vasemmistoliiton vaihtoehto: Elvytystä ja työtakuuta

Vasemmistoliitto esittelee omassa vaihtoehtobudjetissaan toisenlaisen tien Suomen talouskriisistä selviämiseen. Puolueen näkemyksen mukaan ratkaisu ei löydy leikkauksista, vaan kohdennetusta elvytyksestä ja ostovoiman vahvistamisesta. Vasemmistoliitto haluaa perua hallituksen tekemät sosiaaliturvan leikkaukset, jotta ihmiset uskaltaisivat kuluttaa. Lisäksi pieni- ja keskituloisten ostovoimaa vahvistettaisiin, jolloin rahaa jäisi enemmän käytettäväksi palveluihin ja tuotteisiin.

Puolue ehdottaa konkreettista täsmäelvytystä erityisesti rakennusalalle, joka on kärsinyt pahasti nykyisessä taloustilanteessa. Tämä elvytys voisi sisältää esimerkiksi tukea kohtuuhintaisen asuntotuotannon käynnistämiseen. Tämän lisäksi hyvinvointialueille esitetään lisärahoitusta, jolla voitaisiin turvata tärkeät sote-palvelut ja samalla säilyttää julkisen sektorin työpaikkoja.

Merkittävin työllisyystoimi Vasemmistoliitolla on työtakuu pitkäaikaistyöttömille. Tämä työtakuu takaisi jokaiselle työtä vailla olevalle suomalaiselle mahdollisuuden palkkatuettuun työhön, koulutukseen tai muuhun työllistymistä edistävään toimintaan. Vasemmistoliitto näkee työtakuun tehokkaana tapana estää työttömyyden kroonistuminen ja tarjota samalla ihmisille toivoa ja tuloja.

Työn vastaanottamisen kannattavuus ja osaamisen päivitys

Vasemmistoliiton talouslinjassa on keskeistä myös se, että työn vastaanottamisen kannattavuutta parannettaisiin toisin kuin hallitus on esittänyt. Puolue vaatii työttömyysturvan suojaosien palauttamista ja aikuiskoulutustuen palauttamista. Suojaosien palauttaminen tekisi osa-aikatyön tai lyhyiden työsuhteiden vastaanottamisesta taloudellisesti kannattavampaa, sillä ansaitusta tulosta saisi pitää suuremman osan ilman, että se vaikuttaisi työttömyysturvaan.

Aikuiskoulutustuen palauttaminen puolestaan helpottaisi merkittävästi työntekijöiden ja työttömien osaamisen päivittämistä ja uudelleenkouluttautumista. Tällainen panostus osaamiseen on kriittisen tärkeää muuttuvilla työmarkkinoilla, ja se auttaa vastaamaan tulevaisuuden työvoimatarpeisiin. Vasemmistoliiton mukaan oikeistohallituksen leikkauspolitiikka on johtanut Suomen talouden umpikujaan, ja hallitus on nyt aseeton nykyisen työttömyyskriisin edessä. Koskela vaatii uutta poliittista suuntaa, joka lisäisi ihmisten luottamusta tulevaan ja kääntäisi talouden suunnan positiivisemmaksi.

Vasemmistoliiton keskeiset talouspoliittiset ratkaisut

Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti pyrkii ratkaisemaan talouskriisin kasvua ja ostovoimaa lisäävillä toimilla. Näitä ovat muun muassa:

• Ostovoiman vahvistaminen: Pieni- ja keskituloisten verotuksen keventäminen ja sosiaaliturvan leikkausten peruminen.
• Työtakuu: Jokaiselle työttömälle mahdollisuus palkkatuettuun työhön, koulutukseen tai työllistymistä edistävään toimintaan.
• Täsmäelvytys: Kohdennettu elvytys, erityisesti rakennusalan tukemiseen.
• Hyvinvointialueiden rahoitus: Lisärahoitus sote-palveluiden turvaamiseksi ja työpaikkojen säilyttämiseksi.
• Työllistymisen kannustimet: Työttömyysturvan suojaosien ja aikuiskoulutustuen palauttaminen.
• Varallisuusverotuksen kiristäminen: Miljonäärivero ja perintö- ja lahjaveron korotukset suurille omaisuuksille valtiontalouden tasapainottamiseksi.

Vasemmistoliitto näkee, että panostamalla ihmisten toimeentuloon ja työelämätaitoihin luodaan perusta kestävälle talouskasvulle, joka ei perustu heikoimmassa asemassa olevilta leikkaamiseen.