Valtion budjettikarsinnat ovat nostaneet tuoreeltaan esiin vilkkaan keskustelun koulutuksen ja tutkintojärjestelmien tulevaisuudesta. Opetusministeri Anders Adlercreutz on päättänyt puuttua tilanteeseen suoraan — hänen mukaansa ylioppilastutkinnon rahoitus on turvattava, ainakin vuoden 2025 osalta.

Öljylamppu on jälleen syttynyt lukiolaisille, opettajille ja tutkintojärjestelmän toimijoille, jotka seuraavat tarkkaan sitä, miten hallitus asettaa prioriteetit koulutukselle.

Leikkauksia, uhkavaroituksia ja tiukka reagointi

Vuoden 2025 talousarviossa Ylioppilastutkintolautakunnan määrärahaa leikattiin 787 000 eurolla — laskua, joka edustaa merkittävää osuutta lautakunnan budjetista. Lautakunta itse varoitti jo keväällä 2025, että säästötoimet voivat johtaa ylioppilastutkinnon toteutukseen muutoin kuin toivottavalla tavalla — esimerkiksi muuttamalla tehtävätyyppejä ja rajoittamalla vastausten pituuksia.

Adlercreutzin mukaan näihin suunnitelmiin ei ole ryhdyttävä äkillisin säästöin, jotka riskeeraavat tutkinnon syvällistä luonnetta. Tämän vuoksi hän on päättänyt, että opetus- ja kulttuuriministeriön sisällä tehdään määrärahojen siirtoja, joilla jälkikäteen korvataan lautakunnalle tehdyt leikkaukset.

– Ylioppilastutkinnolla on suuri merkitys. Sen tulee mitata tietoja ja sivistystä kokonaisvaltaisesti. Rahoituksen turvaamisen tavoitteena on, ettei äkillisiä säästötoimenpiteitä tarvitse toteuttaa tavalla, joka vaikuttaisi tutkinnon sisältöön tai rakenteeseen, sanoo Adlercreutz tiedotteessaan.

Hänen mukaansa suunnitelmat monivalintatehtävien laajentamisesta ja vastausten pituuksien rajoittamisesta eivät saa toteutua.

Vähemmän näkyvä, mutta merkittävä muutos voisi olla myös sensoreiden arviointipalkkioiden alentaminen viidellä prosentilla. Tämä ei kuitenkaan ole hyväksyttävä tie — ei, ellei tutkinnon laatu vaarannu.

Miksi rahoitusratkaisu tuli nyt ajankohtaiseksi?

Koulutussektori on pitkään ollut paineiden alla. Toisen asteen koulutukseen kohdistuvat leikkaukset ovat merkittäviä — ammatilliseen ja lukiokoulutukseen suunnitellaan säästöjä jopa 120 miljoonan euron edestä.

Kun hallitus ohjaa budjettikarsinnat laajasti eri toimialoille, koulutus ei ole päässyt eroon leikkauslinjauksista. Tämä synnyttää erityistä huolta tutkinnollisten rakenteiden vakaudesta.

Lisäksi lukiokoulutusta ja ylioppilastutkintoa koskevia uudistuksia ollaan viemässä eteenpäin kevein askelin. Ylioppilastutkintoon ollaan tuomassa muun muassa taito- ja taideaineiden koe sekä englanninkielinen tutkintomalli.

Rahoituksen turvaaminen ei siis ole vain reaktiivinen toimi leikkausten purkamiseksi, vaan pyrkimys ylläpitää vakaata kehityslinjaa koulutuspolitiikassa.

Uudistuksia tutkintoon, mutta ei oikopolkuja

Ylioppilastutkintoon on suunnitteilla muutoksia, jotka saattavat sen entistä monipuolisemmaksi. Taito- ja taideaineiden kokeen valmistelu on käynnissä — tavoitteena on, että kuvataiteessa, musiikissa ja liikunnassa olisi näyttöihin perustuva koe yhdistettynä kirjalliseen osuuteen. Ensimmäisistä kokeista odotetaan toteutettavaksi syksyllä 2029.

Englanninkielinen ylioppilastutkinto on myös suunnitteilla, alkaen syksystä 2028. Käännöslähtöinen malli mahdollistaisi sen, että esimerkiksi suomen- ja ruotsinkieliset kokeet tehdään myös englanniksi.

Uudistukset vaativat aikaa, valmistelua ja yhteistyötä — ei pikaratkaisuja. Siksi Adlercreutzin hallussa oleva rahoitusratkaisu nähdään osana laajempaa kokonaisuutta, jossa koulutuksen uudistaminen ja vakaus yhdistyvät.

Reaktiot ja kritiikki: opiskelijoiden huoli

Lukiolaisten Liitto ja kevään 2025 tuoreet ylioppilaat esittivät tukensa ministerin ratkaisulle, mutta varoittivat edelleen tutkinnon kustannuskeskeisestä ohentamisesta. He näkivät leikkausten uhkaavan tehtävätyyppien monipuolisuutta ja kykyä osoittaa kokonaisvaltaista osaamista.

Muutamat kommentoijat kuvasivat hallituksen aiempia opetusleikkauksia ristiriitaisiksi sen kanssa, että hallitus samaan aikaan tavoittelee koulutustason nostoa. Adlercreutz itse on esimerkiksi ilmaissut kritiikkiä oman hallituksensa leikkauslinjauksia kohtaan.

Toisaalta on herännyt keskustelua myös siitä, miten tasapainottaa rahoituksen turvaaminen ja toisaalta hillitä julkisen talouden menoja. Onko kyseessä vain väliaikainen järjestely vai uudempi normi budjettikeskusteluihin?

Mistä määrärahojen korvaus tulee?

Adlercreutzin ratkaisu perustuu sisäiseen määrärahojen uudelleenjärjestelyyn. Toisin sanoen ministeriö ottaa itseltään resursseja ja kohdentaa niitä uudelleen ylioppilastutkinnon järjestelyihin.

Tämä ratkaisu on herättänyt kysymyksiä siitä, löytyykö vastaavanlaisia keinoja jatkossa — onko ministeriön toiminnasta joustovaraa useammin, vai onko tämä poikkeustapaus tilanteessa, jossa linjaus on poliittisesti painava?

Ministeri on korostanut, että rahoituksen turvaaminen tässä tapauksessa ei saa johtaa heikennykseen muilla alueilla, vaan on huolehdittava kokonaisvaltaisesta tasapainosta.

Mitä tämä merkitsee koulutukselle ja tutkinnolle?

Rahoituksen turvaaminen väliaikaisesti tarkoittaa sitä, että suurimmat muutokset tutkintoon — monivalintojen laajentaminen, vastausten pituuksien rajoitukset — eivät välittömästi tule voimaan. Se tarjoaa hengähdystauon, jossa ratkaisuja voidaan valmistella harkiten.

Mutta riskit eivät katoa: jos tulevissa budjettikierroksissa ei löydy vakaata ratkaisua, ylioppilastutkinto saattaa jälleen joutua paineeseen — laatu edellä.

Uudistusten edistäminen — taito- ja taideaineiden kokeet, englanninkielinen malli — vaatii jatkuvaa panostusta. Näissä kehittämishankkeissa ei voi antaa kompromissien heikentää sisältöä tai opiskelumahdollisuuksia.

Opiskelijat odottavat, että tutkinto säilyttää monipuolisuutensa ja kyvyn mitata syvällisesti osaamista. Ministeri ja lautakunta kantavat vastuunsa tässä jännitteessä.

Seuraavat askelmerkit ylioppilastutkinnon rahoituksessa

• Valmistellaan pysyvä ratkaisu rahoitukseen siten, että leikkaukset eivät enää kohdistu itse tutkintojärjestelmään
• Jatketaan yhteistyötä Ylioppilastutkintolautakunnan ja sidosryhmien kanssa uudistusten suunnittelussa
• Varmistetaan, ettei rahoitusjärjestelyissä synny heikennyksiä opiskelijoiden tuessa tai opetuksen laadussa
• Arvioidaan leikkausten vaikutuksia säännöllisesti ja seurataan, ettei tutkinnon rakenne kavennu kustannussyistä
• Viestitään avoimesti opiskelijoille, opettajille ja yleisölle suunnitelmista ja vaikutuksista