Uudenmaan RKP vaatii HSL:ltä kuntakohtaiset laskelmat ennen investointipäätöksiä

Uudenmaan RKP vaatii HSL:ltä kuntakohtaiset laskelmat ennen investointipäätöksiä

Uudenmaan RKP vaatii HSL:ltä kuntakohtaiset laskelmat ennen investointipäätöksiä

Uudenmaan RKP vaatii Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymältä eli HSL:ltä nykyistä avoimempia ja kuntakohtaisia laskelmia suunniteltujen investointien talousvaikutuksista. Puolueen piirijärjestön mukaan jäsenkuntien pitäisi saada arviot kustannuksista ennen kuin HSL:n hallitus tekee merkittäviä investointipäätöksiä.

Vaatimuksen taustalla on HSL:n kuntaosuuksien nopea kasvu. RKP:n 3. marraskuuta 2026 julkaiseman tiedotteen mukaan kuntien yhteenlasketut maksuosuudet ovat nousseet vuoden 2020 noin 345 miljoonasta eurosta yli 500 miljoonaan euroon. Kasvua on siis kertynyt runsaat 45 prosenttia muutamassa vuodessa.

Puolueen mukaan kustannuskehitys vaikeuttaa etenkin pienempien jäsenkuntien taloussuunnittelua. HSL:n investointien arvioidaan kasvavan lähivuosina, mutta kunnilla ei RKP:n mielestä ole riittävän selkeää tietoa siitä, miten yksittäiset hankkeet vaikuttavat niiden maksuosuuksiin.

Kuntaosuuksien kasvu näkyy eri tavoin jäsenkunnissa

HSL:n jäsenkunnat osallistuvat joukkoliikenteen rahoittamiseen kuntaosuuksilla, joiden kehityksellä voi olla huomattava vaikutus kuntien vuosittaisiin menoihin. RKP:n esittämien lukujen mukaan kasvu on ollut erityisen voimakasta Siuntiossa, jossa maksuosuus on yli viisinkertaistunut vuoden 2020 tasosta.

Kauniaisissa kuntaosuuden kerrotaan kolminkertaistuneen ja Espoossa lähes kaksinkertaistuneen. Euromääräiset vaikutukset vaihtelevat kuntien koon, liikenteen käytön ja rahoituksen jakoperusteiden mukaan, mutta suhteellisesti suuri nousu voi olla pienelle kunnalle vaikea sovittaa muuhun taloudenpitoon.

RKP ei vaadi joukkoliikenneinvestointien pysäyttämistä. Piirijärjestö korostaa joukkoliikenteen merkitystä toimivalle ja ympäristön kannalta kestävälle kaupunkiseudulle, mutta katsoo rahoitusmallin tarvitsevan nykyistä parempaa ennakoitavuutta. Kunnille pitäisi sen mukaan kertoa paitsi yksittäisten hankkeiden vaikutukset myös se, kuinka paljon niiden maksuosuudet voivat nousta vuosittain.

HSL:n vt. toimitusjohtaja Vesa Silfver arvioi Hufvudstadsbladetissa 22. lokakuuta, että investoinnit kasvavat tuntuvasti seuraavien kolmen vuoden aikana. RKP nostaa arvion esille tilanteessa, jossa jäsenkunnat valmistelevat omia talousarvioitaan ja joutuvat tekemään ratkaisuja myös muista lakisääteisistä palveluista.

Kunnat tarvitsevat luvut ennen talousarviopäätöksiä

Kuntatalouden näkökulmasta investointien ajoitus ja kustannusten jakautuminen ovat olennaisia tietoja. Jos kuntaosuus kasvaa arvioitua enemmän, kunnan on löydettävä rahat joko muita menoja sopeuttamalla, tuloja kasvattamalla tai velkarahoitusta lisäämällä. Joukkoliikenteen kustannukset kilpailevat samassa talousarviossa esimerkiksi opetukseen, varhaiskasvatukseen, kaupunkiympäristöön ja paikalliseen infrastruktuuriin osoitettavien määrärahojen kanssa.

RKP:n ehdottama kuntakohtainen vaikutusarvio tarkoittaisi, että suuremman investoinnin yhteydessä esitettäisiin ennuste jokaisen jäsenkunnan tulevista maksuosuuksista. Tiedotteessa ei kuitenkaan tarkenneta, millä euromääräisellä rajalla hanke määriteltäisiin suureksi tai kuinka pitkälle tulevaisuuteen laskelman pitäisi ulottua.

Ennusteisiin liittyy väistämättä epävarmuutta. Lopullisiin kuntaosuuksiin voivat vaikuttaa esimerkiksi matkustajamäärät, lipputulot, kustannustason kehitys, korkomenot sekä investointien valmistuminen. RKP:n vaatimus painottaa kuitenkin sitä, että epävarmuudesta huolimatta kunnille pitäisi antaa päätösten tueksi yhteismitalliset arviot ja näkyvyys vaihtoehtoisiin kehityskulkuihin.

Pienten kuntien vaikutusvaltaa halutaan vahvistaa

Taloudellisten laskelmien lisäksi Uudenmaan RKP arvostelee HSL:n päätöksenteon rakennetta. HSL:n hallituksessa on 14 jäsentä, joista seitsemän edustaa Helsinkiä. Puolueen mukaan järjestely keskittää päätösvaltaa tavalla, joka jättää osan pienemmistä jäsenkunnista heikkoon asemaan.

Sipoolla, Siuntiolla ja Kauniaisilla ei tiedotteen mukaan ole varsinaista paikkaa HSL:n hallituksessa. Kirkkonummella ja Keravalla on kummallakin yksi varajäsenpaikka. RKP:n piirihallituksen jäsen Kicka Lindroos katsoo, että pienet kunnat kantavat osan kustannuksista, vaikka niiden suorat mahdollisuudet vaikuttaa päätöksiin ovat rajalliset.

RKP haluaa arvioida hallintomallia uudelleen ja parantaa pienempien jäsenkuntien tiedonsaantia jo hankkeiden valmisteluvaiheessa. Käytännössä kysymys koskee sitä, miten kuntien asukasluvut, liikenteen käyttö, rahoitusvastuu ja edustus sovitetaan yhteen seudullisessa päätöksenteossa.

Helsingin suuri edustus perustuu sen keskeiseen asemaan HSL-alueella, mutta RKP:n mukaan enemmistöasema voi johtaa tilanteisiin, joissa päätöksen kustannukset ja hyödyt jakautuvat alueellisesti eri tavoin. Tiedotteessa ei ole mukana HSL:n tai Helsingin edustajien vastausta tähän kritiikkiin.

Raideliikennehankkeiden kustannusten jako herättää arvostelua

Puolue nostaa esimerkiksi Kruunusillat-hankkeen, jonka raideliikenteeseen liittyvistä kustannuksista HSL:lle on RKP:n mukaan aiheutunut jo useiden miljoonien eurojen menot. Piirihallituksen jäsen Stefan Stenberg arvostelee sitä, että kustannuksiin osallistuvat myös muut jäsenkunnat, vaikka yhteys palvelee suoraan ennen kaikkea tiettyjä Helsingin kaupunginosia.

Kruunusillat on vain yksi esimerkki laajemmasta kysymyksestä: miten seudullisesti rahoitettavien investointien hyödyt ja kulut pitäisi jakaa, jos uusi yhteys sijoittuu yhden kunnan alueelle. Liikennehankkeen vaikutukset eivät välttämättä rajoitu sen välittömään reittiin, sillä se voi muuttaa vaihtoyhteyksiä, matkustajavirtoja ja koko verkoston kapasiteettia. RKP:n mukaan juuri tämän vuoksi vaikutukset pitäisi kuvata avoimesti ennen päätöstä.

Piirijärjestö esittää, että HSL ja sen omistajakunnat aloittavat neuvottelut mallista, jolla uusien raideliikennehankkeiden kustannusten jatkuvaa kasvua voitaisiin hillitä. Mahdollisesta uudesta rahoitusmallista tai kustannusten vaihtoehtoisesta jakotavasta tiedotteessa ei esitetä yksityiskohtaista ehdotusta.

Lippujen hinnankorotus ei poista rahoituspainetta

RKP:n tiedotteen mukaan HSL:n hallitus on päättänyt nostaa lippujen hintoja vuonna 2027 keskimäärin 1,8 prosenttia. Stenbergin mukaan korotus ei riitä kattamaan inflaatiota eikä kasvavien investointien rahoitustarvetta. Tästä seuraisi hänen arvionsa mukaan lisää painetta kuntien talousarvioihin.

Lippujen hinnoittelussa on tasapainoteltava useiden tavoitteiden välillä. Korkeammat hinnat voivat kasvattaa tuloja, mutta liian suuret korotukset voivat vähentää joukkoliikenteen houkuttelevuutta. Jos lipputulot eivät kasva menojen tahdissa, suurempi osa rahoituksesta on katettava jäsenkuntien maksuosuuksilla tai muilla tuloilla.

RKP nostaa esille myös keskustelun uudesta yhden vyöhykkeen lipusta. Puolueen mukaan Helsingin poliitikot ovat ajaneet mallia, joka saattaisi kasvattaa muiden kuntien rahoitusvastuuta. Tiedotteessa ei kuitenkaan esitetä laskelmaa siitä, kuinka suuri vaikutus uudella lipputuotteella olisi kuntaosuuksiin tai miten vaikutus jakautuisi eri kuntien kesken.

RKP kokoaa vaatimuksensa neljään kokonaisuuteen

Uudenmaan RKP:n tavoitteena on lisätä ennakoitavuutta sekä taloudessa että päätöksenteossa. Tiedotteesta nousevat esiin seuraavat keskeiset vaatimukset:

  • HSL:n pitäisi laskea jokaisen merkittävän investoinnin vaikutus kaikkien jäsenkuntien kuntaosuuksiin ennen päätöksentekoa.
  • Kunnille pitäisi antaa usean vuoden näkymä maksuosuuksien mahdolliseen kasvuun.
  • Pienempien jäsenkuntien tiedonsaantia ja vaikutusmahdollisuuksia pitäisi vahvistaa HSL:n valmistelussa ja hallinnossa.
  • HSL:n ja omistajakuntien pitäisi neuvotella siitä, miten uusien raideliikennehankkeiden kustannuspaineita voidaan rajoittaa.

Vaatimukset liittyvät laajempaan keskusteluun siitä, miten kuntien kasvavat menot, investoinnit ja valtion talousratkaisut vaikuttavat paikalliseen päätöksentekoon. Aihetta taustoittaa myös artikkeli Hallituksen talouspolitiikan vaikutukset kuntien talouteen.

Avoimemmat laskelmat eivät vielä ratkaise rahoitusongelmaa

Kuntakohtaiset ennusteet voisivat helpottaa talousarvioiden laatimista ja tehdä investointipäätösten seurauksista näkyvämpiä. Ne eivät kuitenkaan yksin ratkaise kysymystä siitä, kuinka paljon joukkoliikenteeseen pitäisi investoida tai millä perusteella kustannukset jaetaan jäsenkuntien kesken.

Keskeiseksi jää, miten HSL sovittaa yhteen kasvavan ja toimivan joukkoliikennejärjestelmän, kohtuulliset lippujen hinnat sekä kuntien rajallisen maksukyvyn. Myös investointien pitkän aikavälin hyödyt olisi arvioitava suhteessa niiden rakentamis- ja käyttökustannuksiin.

RKP:n avaus lisää painetta tuoda päätöksenteon pohjaksi nykyistä yksityiskohtaisempia kuntakohtaisia laskelmia. Seuraava vaihe riippuu siitä, miten HSL ja jäsenkunnat suhtautuvat vaatimuksiin ja ryhtyvätkö ne muuttamaan investointien vaikutusarviointia tai hallinnon rakenteita. Lähdetiedotteessa HSL ei kommentoi puolueen esityksiä.

Lähteet

Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen tiedote 3.11.2026: HSL-laskelmat karkaavat käsistä – kuntien on tiedettävä investointien kustannukset ennen päätöksiä.

Jätä kommentti