Taustaa: Hallituksen esitys leikata hyvinvointialueiden rahoitusta

Suomen hallitus on ehdottanut merkittäviä säästötoimia, joiden tarkoituksena on vähentää hyvinvointialueiden saamaa rahoitusta. Tämä esitys koskee erityisesti Uutta Maata, jossa väestönkasvu on voimakasta ja palvelutarve kasvaa nopeasti. Uudenmaan hyvinvointialueilla rahoitus asukasta kohden on jo nyt alhaisimpia koko maassa, mikä herättää vakavaa huolta alueen kyvystä ylläpitää toimivia ja yhdenvertaisia hyvinvointipalveluja jatkossakin.

Uudenmaan RKP:n vahva kritiikki

Uudenmaan Ruotsalainen Kansanpuolue (RKP) on ilmaissut voimakkaan tyytymättömyytensä hallituksen suunnitelmiin leikata sote-rahoitusta entisestään. Kärjistettynä he näkevät esityksen rangaistuksena alueille, jotka ovat jo toteuttaneet laajoja sopeutustoimia valtion vaatimiin säästöihin. Puheenjohtaja Karin Cederlöf korostaa, että tällaiset lisäleikkaukset uhkaavat palvelujen tasoa ja asukkaiden yhdenvertaisen pääsyn julkisiin palveluihin, mikä on Suomen sosiaalipolitiikan kulmakiviä.

Riittämätön rahoitus Uudellamaalla

Tilastot kertovat karua kieltään. Vuonna 2026 Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle arvioidaan kohdistuvan hieman yli 4 000 euroa asukasta kohden, mikä on koko maan alhaisin luku. Vertailuna esimerkiksi Etelä-Savon hyvinvointialueella summa ylittää 6 000 euroa per asukas. Tämä rahoitusero on huomattava ja vaikuttaa suoraan palveluiden laatuun ja saatavuuteen. Väestönkasvu ja ikääntyneiden määrän lisääntyminen nostavat paineita entisestään, varsinkin kun ikääntyneet tarvitsevat erityisen paljon terveydenhoito- ja pelastuspalveluita.

Erityinen huoli ruotsinkielisistä palveluista

Uudenmaan RKP muistuttaa, että merkittävä osa maan ruotsinkielisestä väestöstä asuu juuri Uudellamaalla. Heidän palvelutarpeensa vaarantuminen on erityinen huoli, sillä leikkaukset saattaisivat johtaa siihen, että ruotsinkieliset palvelut heikkenevät merkittävästi. Tämä uhkaa kielellisten oikeuksien toteutumista ja asukkaiden yhdenvertaista kohtelua riippumatta siitä, onko kyse suomen- vai ruotsinkielisestä asiakaspalvelusta.

Seuraukset hyvinvointialueiden palveluille

Leikkaukset voivat aiheuttaa hoitojonojen pitenemistä ja kuormittaa perusterveydenhuoltoa entisestään. Jo nyt Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) kamppailee jaksottaisten ruuhkien kanssa ja vaikeuksilla tarjota erikoissairaanhoidon palveluita, kuten leikkausaikoja, lain edellyttämissä määräajoissa. Uudenmaan RKP:n varapuheenjohtaja Edvard Lindfors painottaa, että leikkaus vastaisi puolta Länsi-Uudenmaan terveyskeskuksista, mikä tarkoittaisi merkittävää palveluiden heikentymistä etenkin Hangon ja Raaseporin kaltaisilla reuna-alueilla.

Vastuullisuus ja oikeudenmukaisuus rahoitusmallissa

RKP:n edustajat korostavat, että valtion on kannettava vastuunsa yhdenvertaisten ja riittävästi rahoitettujen sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamisesta. Rahoitusmallin tulee pohjautua ajantasaisiin väestötietoihin ja palvelutarpeen muutoksiin. Tätä vastuuta edellytetään näkyväksi sekä resurssien jaossa että rahoitusmallin jatkokehityksessä. Hallituksen on kuultava laajasti myös hyvinvointialueilta ja terveydenhuollon ammattilaisilta nousevaa kriittistä palautetta.

Mahdolliset ratkaisut ja ehdotukset

Uudenmaan RKP on tehnyt aktiivisesti työtä hallituksessa parantaakseen esitystä ja etsii yhdessä muiden alueiden ja toimijoiden kanssa keinoja estää palvelujen heikkeneminen. He korostavat myös tarvetta harkita lisäaikaa ja joustoja sopeutuksen tekemiselle, jotta hyvinvointialueet voivat hallitusti suunnitella palvelutuotantoaan. Lisää tietoa aiheeseen liittyen löytyy artikkelista Irtisanomisaalto peruttava: Lisäaika antaa hyvinvointialueille mahdollisuuden pehmeämpään sopeutukseen.

Yhteenveto: Miksi rahoitusleikkaukset ovat Uudellemaalle erityisen haitallisia?

• Uudenmaan alueella väestönkasvu on yksi maan nopeimmista, mikä lisää palvelujen tarvetta.
• Rahoitus asukasta kohden on jo nyt Suomen alhaisimpia, erityisesti verrattuna muihin alueisiin.
• Lisäleikkaukset voivat johtaa hoitojonojen kasvuun ja palveluiden laadun heikkenemiseen.
• Ruotsinkieliset palvelut ovat erityisessä vaarassa heikentyä, kun suuri osa ruotsinkielisestä väestöstä asuu Uudellamaalla.
• Jo toteutetut säästötoimet ovat rasittaneet erityisesti reuna-alueita, ja uusia leikkauksia ei pystytä ilman toiminnan heikkenemistä vastaanottamaan.

Lähteet

Uudenmaan RKP:n tiedote 20.4.2026: Uudenmaan RKP vastustaa ehdotettuja leikkauksia hyvinvointialueiden rahoitukseen