Vasemmistoliiton kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan jäsen Pia Lohikoski on puoluekokouksessa tehnyt merkittävän ehdotuksen toisen asteen koulutuksen tulevaisuudesta. Lohikoski esittää, että lukio ja ammatillinen koulutus tulisi tuoda yhteen ja tarjota koko ikäluokalle yhdenvertaisesti sivistyksellisiä aineita ja lähiopetusta. Kysymys koulutuksen duaalimallin perusteista nousee esiin ikäluokkien pienentyessä ja kouluverkon harventuessa. Lohikoski kyseenalaistaa, onko nykyinen lukion ja amiksen vahva jako enää perusteltu tai edes mahdollinen tulevaisuudessa.

Oikeiston koulutustavoite karkaa: Leikkaukset heikentävät ammatillista koulutusta

Lohikoski huomauttaa, että oikeistolaisten puolueiden tavoite nostaa koko maan koulutustasoa karkaa koko ajan kauemmaksi. Kansanedustaja muistutti puheessaan, että erityisesti Orpon hallitus on tehnyt tuntuvia leikkauksia ammatillisen koulutuksen rahoitukseen. Tämä leikkauspolitiikka on Lohikosken mukaan jo näkynyt suoraan opetuksen määrän vähenemisenä ja oppivelvollisten opiskelijoiden tuen heikentymisenä. Leikkaukset ovat johtaneet siihen, että opettajien aika jakaantuu yhä useamman opiskelijan kesken, heikentäen laadukkaan ja yksilöllisen opetuksen toteutumista.

Kaikkien nuorten ei ole välttämätöntä jatkaa opintojaan suoraan korkeakouluihin, Lohikoski toteaa painokkaasti. Hän korostaa kuitenkin, että jokaiselle nuorelle on tarjottava sellaiset tiedot ja taidot, joiden avulla heidän tulevaisuutensa on aidosti avoinna. Laadukas yleissivistys on Lohikosken mukaan avainasemassa, riippumatta siitä, valitseeko nuori ammatillisen vai akateemisen polun. Tulevaisuuden työelämä vaatii yhä monipuolisempia taitoja, ja pelkkä kapea ammatillinen osaaminen ei välttämättä riitä pärjäämiseen.

Lohikoski esittää ratkaisuna nuorisokouluja, jotka tarjoaisivat yhteisiä yleissivistäviä opintoja sekä lukion että amiksen opiskelijoille. Tällainen malli palvelisi oppivelvollisia nuoria nykymuotoista duaalimallia paremmin. Duaalimalli, jossa lukio ja ammatillinen koulutus pidetään tiukasti erillään, on Lohikosken mukaan aikansa elänyt. Yhteiset opinnot mahdollistaisivat nuorten tutustumisen eri alojen opiskelijoihin ja laajentaisivat heidän näkökulmiaan tulevaisuuden valintoja varten.

Tasa-arvoa ja laatua: Nuorisokoulut tulevaisuuden vastaus

Lohikosken ehdottama nuorisokoulumalli parantaisi merkittävästi yhdenvertaisuutta toisen asteen koulutuksessa. Tällä hetkellä ammatillisen koulutuksen opiskelijat saavat usein vähemmän lähiopetusta ja heidän yleissivistyksensä saattaa jäädä kapeammaksi verrattuna lukion opiskelijoihin. Lohikoski uskoo, että yhdistämällä resursseja voitaisiin taata, että kaikki nuoret saavat tarvitsemansa tuen ja riittävän yleissivistyksen. Tämä olisi erityisen tärkeää oppivelvollisuuden laajentamisen myötä.

Ammatillisen koulutuksen heikentyminen on havaittu useissa asiantuntijalausunnoissa, ja se on herättänyt suurta huolta työvoimapulasta kärsivillä aloilla. Kun koulutukseen kohdistetaan leikkauksia, opetuksen laatu heikkenee ja vetovoima laskee, mikä vaikeuttaa ammattitaitoisen työvoiman saatavuutta. Lohikoski korostaa, että ammatillinen koulutus on suomalaisen työelämän selkäranka, ja sen rahoituksen turvaaminen on kansallinen prioriteetti. Hänen mukaansa säästöjen hakeminen koulutuksesta on lyhytnäköistä ja vahingollista koko kansantaloudelle.

Yhteinen koulurakennus ja yhteiset opettajat voisivat tuoda merkittäviä synergiaetuja ja tehokkuutta kouluverkkoon, erityisesti harvaan asutuilla alueilla. Nuorisokoulut voisivat tarjota nuorille laajemman valikoiman opintojaksoja ja valinnaisia aineita, riippumatta heidän pääasiallisesta opintosuunnastaan. Tämä joustavuus tukisi nuorten siirtymistä opintojen välillä ja parantaisi heidän mahdollisuuksiaan jatko-opintoihin tai työelämään.

Korkeakoulujen erityissuojelu murtunut: Hallitus tavoitteiden takana

Hallitus ilmoitti kuluvalla viikolla siirtävänsä elokuva-alan peruttuja leikkauksia korkeakouluille, mikä on herättänyt Lohikoskessa suurta huolta. Lohikoski kommentoi tilannetta toteamalla, että koulutuksen erityissuojelu on murtunut jo useaan kertaan. Korkeakoulut ovat jo pitkään varoittaneet, ettei nykyinen perusrahoitus riitä kasvaneisiin opiskelijamääriin. Hallituksen ilmoittamat siirrot ovat Lohikosken mielestä vain kosmeettisia ja eivät ratkaise korkeakoulujen rakenteellisia rahoitusongelmia.

Lohikoski epäilee, ettei hallitus usko enää itsekään itse asettamiinsa tavoitteisiin korkeakoulutettujen määrän lisäämisestä. Korkeakoulujen rahoituksen leikkaaminen tai riittämätön perusrahoitus heikentää suoraan opetus- ja tutkimushenkilöstön resursseja, joka puolestaan hidastaa tavoitteiden saavuttamista. Jos hallitus olisi tosissaan koulutustason nostamisesta, sen tulisi Partasen mielestä tukea koulutusta leikkausten sijaan. Korkeakoulujen on voitava vastata työelämän tarpeisiin tuottamalla osaavia asiantuntijoita, mutta tämä on mahdotonta ilman riittävää rahoitusta.

Pääministeri Orpon hallitus on asettanut kunnianhimoisia tavoitteita tutkimus- ja kehitysrahoituksen (T&K) lisäämiseksi, mutta Lohikoski huomauttaa, että leikkaukset koulutuksesta ovat ristiriidassa näiden tavoitteiden kanssa. Laadukas koulutus on T&K-toiminnan perusta, sillä ilman hyvin koulutettuja asiantuntijoita innovaatiot eivät synny. Koulutusleikkaukset heikentävät Suomen kilpailukykyä pitkällä aikavälillä, ja ne ovat merkittävä hidaste talouskasvulle.

Koulutuspoliittinen käänne: Vasemmistoliiton ratkaisut

Vasemmistoliitto on puolueena korostanut koulutuksen ja sivistyksen merkitystä koko yhteiskunnalle, ja Pia Lohikosken puhe puoluekokouksessa vahvistaa tätä linjaa. Puolueen tavoitteena on lopettaa kaikki koulutusleikkaukset ja siirtää panostuksia koulutukseen. Nuorisokoulumalli on yksi konkreettinen ehdotus, jolla pyritään vastaamaan väestönmuutokseen ja kouluverkoston haasteisiin.

Puolue korostaa, että sosiaalinen ja alueellinen yhdenvertaisuus on koulutuksessa taattava. Lohikosken mukaan on kohtuutonta, että nuoren koulutuspolku ja menestys riippuvat siitä, missä päin maata hän asuu tai perheen sosioekonomisesta taustasta. Nuorisokoulut tarjoaisivat puitteet aidosti tasa-arvoiselle toisen asteen koulutukselle. Niissä voitaisiin kehittää uudenlaisia pedagogisia ratkaisuja ja opetussuunnitelmia, jotka tukisivat nuorten monipuolista osaamista.

Lohikoski vaatii hallitukselta arvovalintoja ja koulutuksen nostamista budjettipolitiikan ytimeen. Hän peräänkuuluttaa pitkäjänteistä visiota, jossa koulutus nähdään investointina eikä kulueränä. Suomi on perinteisesti tunnettu korkeasta koulutustasostaan, mutta Partasen mukaan tämä maine on vaarassa murentua nykyisen leikkauspolitiikan alla.

Pia Lohikosken keskeiset vaatimukset koulutuspolitiikassa

• Lukion ja amiksen yhdistäminen: Siirtyminen nuorisokoulumalliin, joka tarjoaa yhteisiä yleissivistäviä opintoja molemmille ryhmille.
• Ammatillisen koulutuksen rahoituksen turvaaminen: Leikkausten peruminen ja riittävän resursoinnin takaaminen opetuksen laadun ylläpitämiseksi.
• Yhdenvertainen lähiopetus: Sivistyksellisten aineiden ja lähiopetuksen tarjoaminen koko ikäluokalle tasa-arvoisesti.
• Korkeakoulutuksen perusrahoitus: Rahoituksen nostaminen vastaamaan kasvaneita opiskelijamääriä ja T&K-tavoitteita.
• Koulutuksen erityissuojelu: Budjettipäätöksissä koulutuksen on oltava suojattu leikkauksilta.