Kokoomuksen kansanedustaja Arto Satosen mukaan Suomi seisoo uudessa mahdollisuuden kohdassa. Eduskunnan välikysymyskeskustelussa hän muistutti, että nyt tarvitaan paitsi poliittista rohkeutta, myös pitkäjänteisyyttä ja uskoa suunnan muuttumiseen. Hallituksen työllisyys- ja talousuudistukset herättävät toiveita, mutta myös kysymyksiä.

Hallituksen lupaus on kirkas: työllisyyden kohotus 90 000 uudella työpaikalla ja julkisen talouden vahvistaminen 2 miljardilla eurolla pitkällä aikavälillä. Satonen viittaa virkamiesten laskelmiin, joiden mukaan uudistusten vaikutus syntyy ajan kanssa ja niille asetettu tavoite on realistinen.

Työllisyyden paranemisen edellytys on talouskasvu. Talouskasvu syntyy viennistä ja kotimarkkinoiden elpymisestä.

Uudistukset vientivetoisuuden ehdoilla

Satoseen mukaan hallitus on juuri nyt tehnyt niitä ratkaisuja, joita vienti ja työllisyys kaipaavat. Lakko- ja työehtolainsäädäntöä on päivitetty, ja vientivetoinen palkkamalli on nostettu keskiöön. Muutos pyritään toteuttamaan siten, että palkankorotukset eri aloilla eivät karkaa hallitsemattomasti, mutta samalla kilpailukyky säilyy.

Lisäksi paikallisen sopimisen rooli on laajentunut. Tavoitteena on, että työpaikkatasolla voitaisiin sopia joustavammin ehdoista – silloin, kun ne eivät riko luottamusta työntekijöiden ja työnantajan välillä.

Oppositio puolestaan on kritisoinut uudistuksia siitä, että ne saattavat heikentää työntekijöiden asemaa. Satonen torjuu kritiikin ja korostaa, että toimien tarkoituksena on vahvistaa työllistämistä, ei heikentää työntekijöiden turvaa.

Nuoret ja täsmätoimet — avain osaksi kuvaa

Työttömyys on erityisen kivulias tila nuorille, joilla ei vielä ole vakiintunutta työhistoriaa. Satonen korostaa, että hallitus ei odota kasvuennusteita – se toimii heti. Nuorten työllistämisseteli on yksi täsmällinen keino: se kannustaa työnantajia palkkaamaan 18–29-vuotiaita nuoria vähintään puoleksi vuodeksi. Tavoitteena on rakentaa siltaa työelämään ja tukea nuorten osaamista ja itseluottamusta.

Samalla Satonen nostaa esiin joustavia uransiirtymiä: kun esimerkiksi autoalalta halutaan mennä insinöörintyöhön tai metsäteollisuudesta energia-alalle, työttömän opiskelu ja täsmäosaamisen kehittäminen tulisi tehdä mahdollisemmaksi. Hän näkee tässä pitkässä juoksussa mekanismin, jolla ihminen pysyy mukana työelämän muutoksissa.

Mitä kriitikot kysyvät?

Uudistuksilla on suuria tavoitteita, mutta myös vastustusta. Yksi keskeinen kritiikin aihe on väite, ettei 100 000 uuden työpaikan tavoite ollut vaalilupaus, kuten Kokoomuksen puheenjohtaja oli aiemmin esittänyt. MTV Uutiset nosti esiin, että luvut eivät olleet yksiselitteisiä vaalikeskusteluissa.

Toinen kritiikin kohde liittyy vaikutusten näkyvyyteen. Vaikka uudistusten odotetaan kantavan hedelmää ajan myötä, kuluttajalle tai työntekijälle vaikutukset eivät vielä näy konkreettisesti. Satonen itse myöntää, että geopoliittiset haasteet – kuten kauppasuhteiden muutokset ja kansainväliset tullit – voivat hidastaa talouden käännettä.

Lisäksi epäilleet ovat nostaneet esiin kysymyksen työntekijöiden turvasta: kuinka paljon joustavuutta työehdoissa voidaan sallia ilman, että työntekijöiden asema vaarantuu? Satonen vastaa tähän vetoamalla kolmikantaiseen valmistelutyöhön sekä siihen, että jokaisessa uudistuksessa on kuultu eri osapuolia.

Politiikan taustavoimat: Satosen ura ja rooli

Arto Satonen on pitkäaikainen Kokoomuksen kansanedustaja ja talouspoliittinen toimija. Hänen poliittinen uransa on kytkeytynyt erityisesti työelämän ja työllisyyden kysymyksiin.

Kesällä 2023 Satonen otettiin työ- ja elinkeinoministeriksi Orpon hallitukseen. Hänen ministerikautensa aikana useita rakenteellisia uudistuksia valmisteltiin, esimerkiksi ansioturvan porrastus, lakko- ja irtisanomislainsäädännön uudistukset ja vientivetoinen palkkamalli. Vuodenvaihteessa Satonen palasi takaisin kansanedustajaksi sovitusti, ja hänen roolinsa on jatkossa keskittyä eduskuntatyöhön ja valiokuntien tehtäviin.

Hän nähdään vahvana keskustelijana, joka pyrkii yhdistämään talousrealistisen näkökulman ja poliittisen tahdon. Hänellä on selkeä visio siitä, että Suomea ei voi rakentaa pelkän hallinnollisen sääntelyn kautta – talous ja työllisyys on saatava liikkeelle.

Politiikan riskit ja realistinen aikajänne

Yksi keskeinen haaste uudistuksissa on aikajänne: monet vaikutukset eivät näy välittömästi. Satosen viittaamat laskelmat odottavat hedelmiään vasta ajan kuluessa. Jos talouskehitys ei riittävästi tue uudistuksia – esimerkiksi kansainväliset häiriöt hidastavat vientiä – työllisyys ei saavuta tavoitteita odotetulla aikataululla.

Sen lisäksi julkinen kritiikki, medialla nostetut epäselvyydet lukujen takana ja vastakkainasettelut työmarkkinaosapuolten välillä voivat nakertaa uudistusten poliittista kantavuutta. Kestävä nousu vaatii sitoutumista yli puoluerajojen – ja sitä Satonen korostaa puheissaan.

Uudistusten kannalta ratkaisevat painopisteet

Seuraavassa listauksessa Satosen mukaan erityisen tärkeät toimet uudistuskokonaisuuden etenemiselle:

1. Vientivetoinen palkkamalli ja sopimusjärjestelmän muokkaaminen kilpailukyvyn säilyttämiseksi
2. Paikallisen sopimisen lisääminen, jotta työpaikkakohtaiset ratkaisut voivat reagoida tarpeisiin
3. Työllistämisen kynnysten madaltaminen erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä
4. Nuorisotyöllistämisen tukeminen, kuten työllistämissetelit ja koulutuksen joustavuus
5. Sosiaaliturvan kannustavuuden parantaminen, eli työn tekeminen pitää aina kannattaa

Uuden nousun mahdollisuus — vaate rohkeudesta

Arto Satosen viesti on selvä: Suomi voi nousta takaisin kasvu-uralle. Meillä on osaaminen, yritysvalmiutta, ja halu luoda tulevaisuutta — nyt tarvitaan poliittista rohkeutta ja vakaata päätöksentekoa.

Mutta ilmassa on enemmän kuin toiveita. Uudistusten täytyy kantaa hedelmää, ja niiden tulee olla linjassa yhteiskunnan tukijärjestelmien kanssa. Satonen itse lupaa, että hän ei odota aikalisää — muutokset ovat jo liikkeellä, eikä politiikassa ole varaa pelkäämiseen.