Suomalainen poliitikko Timo Harakka (sd.) on nostanut jälleen esiin voimakkaan vaatimuksen siitä, että valtiovarainministeriö (VM) tarvitsee perusteellista uudistusta. Harakan mukaan ministeriö ei kykene vastaamaan nykyajan taloushaasteisiin eikä pysty luomaan luotettavia talousennusteita tai toimimaan tehokkaasti julkisen talouden ohjauksessa. Harakka käyttää jopa kuvaannollista vertauskuvaa ja kutsuu ministeriötä ”munkkiluostariksi”, joka toistaa vanhoja kaavoja ilman riittävää uudistumiskykyä.

Tämä kannanotto liittyy SDP:n ajankohtaiseen tiedotteeseen, jossa Harakka kritisoi VM:n toimintaa erityisesti sen talousmallien ja ennusteiden osuvuuden puutteesta. Harakka näkee, että ministeriön nykyiset käytännöt eivät vastaa eduskunnan tai kansainvälisten vertailuiden vaatimuksia. Hänen mukaansa uudistus on tarpeen, jotta Suomi voisi paremmin hallita velkaa, bruttokansantuotteen kasvua ja työllisyyttä.

Harakan mukaan ongelmat eivät ole vain teknisiä tai tilastollisia, vaan ne vaikuttavat laajasti koko talouspolitiikan uskottavuuteen. Hän painottaa, että VM:n on kyettävä kuuntelemaan ulkopuolisia asiantuntijoita ja tarkastelemaan vaihtoehtoisia työllisyys- ja talouskasvun malleja, jotta julkinen talous saadaan kestävälle pohjalle.

Miksi Harakka kritisoi VM:ää?

Harakan kritiikki on erityisen terävää talousennusteiden luotettavuudesta ja vaikutusten arvioinnista. Hän sanoo, että ministeriö suosittelee sopeutustoimia ja arvioi niiden vaikutuksia yksipuolisesti. Tämän seurauksena monet päätökset ovat johtaneet leikkauksiin, jotka ovat heikentäneet talouskasvua ja työllisyyttä. Harakka katsoo, että veronalennusten ja muiden toimenpiteiden hyödyllisyys on yliarvioitu.

Critics kuten Harakka väittävät myös, että VM ei ole kyennyt luomaan riittävän monipuolisia laskelmia budjetin vaikutuksista keskipitkällä aikavälillä, vaikka eduskunta on toistuvasti pyytänyt tätä. Hän pitää eritoten tärkeänä, että ministeriö vertaa toimintaansa verrokkimaihin kuten Viroon, Hollantiin ja Kanadaan, joissa talouden mallintamista on monipuolistettu ja hyvinvointivaikutusten arviointia kehitetty laajemmin.

Harakan mielestä VM:n tulisi nyt päivittää toimintatapojaan ja ottaa käyttöön nykyaikaisia talousmalleja, jotka ottavat huomioon kokonaisvaltaisemmin talouden dynamiikan ja poliittiset vaikutukset. Tämä on hänen mukaansa välttämätöntä, jotta Suomen julkinen talous ja työllisyys voidaan turvata tulevina vuosina.

Talousennusteiden arvo ja luotettavuus

Valtiovarainministeriö julkaisee neljä kertaa vuodessa talousennusteita, jotka sisältävät lyhyen ja keskipitkän aikavälin näkymiä Suomen taloudesta. Ennusteiden pohjana on laaja talousseuranta, joka sisältää makrotalouden ja julkisen talouden arvioita.

Syksyn 2025 taloudellisen katsauksen mukaan Suomen BKT:n kasvu jatkuu hitaana vuosina 2025–2027. Ennusteissa on odotettavissa maltillista kasvua, mutta myös haasteita työllisyydessä ja julkisen talouden heikossa tilanteessa. Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on ennustettu hetkellisesti tasaantuvan vuonna 2027, mutta sen odotetaan jälleen nousevan vuoden 2029 jälkeen.

Valtiovarainministeriöllä on merkittävä rooli talouspolitiikan valmistelussa ja sen ennusteet toimivat perustana esimerkiksi budjettiratkaisuille, veropolitiikalle ja sopeutustoimille.

Keskustelu ennusteiden luotettavuudesta on kuitenkin monisyinen. Julkisen talouden valvonnasta vastaava Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) arvioi, että ministeriön prosessit ovat toimivia ja että ennusteet ovat keskimäärin luotettavia, eikä niissä ilmene merkittäviä harhoja. Tämä arvio perustuu muun muassa vertailuihin muiden keskeisten ennustelaitosten kanssa.

Eräät kommentit puolestaan huomauttavat, että ministeriön aineistojen julkaisuaikataulu ja vertailuaikataulut voivat toisinaan vaikuttaa siihen, miten realistisina erilaiset ennusteet näyttäytyvät eri tahojen näkökulmasta.

Mikä on ”munkkiluostari”?

Harakan käyttämä vertaus ”valtiovarainministeriö on kuin munkkiluostari” kuvaa sitä, miten hän näkee ministeriön olevan liian kiinni vanhoissa kaavoissa ja toimintatavoissa. Tämän vertauksen mukaan VM toistaa samoja käytäntöjä ja malleja ilman riittävää uudistumista tai vuorovaikutusta ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa.

Vertaus korostaa Harakan mielestä tarpeen hioa ministeriön toimintaa vastaamaan paremmin nykypäivän taloudellisia ja poliittisia haasteita. Hän haluaa korostaa, että pelkkä rutiinien toistaminen ei riitä, kun edessä on esimerkiksi julkisen talouden vakauttaminen, kasvun edistäminen ja työllisyyden lisääminen.

Talouspolitiikan laajempi konteksti nyt

Tämä keskustelu sijoittuu laajempaan ajankohtaiseen poliittiseen kontekstiin, jossa Suomen julkinen talous on edelleen elpymässä pitkään jatkuneesta taantumasta ja julkisen velan haasteista. OECD-maiden vertailussa Suomen työllisyys ja talouskasvu ovat olleet varsin vaisuja, ja monet asiantuntijat sekä poliitikot ovat vaatineet toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi.

Valtiovarainministeriön ennusteissa on korostunut myös se, että kuluttajien varovaisuus ja heikko työllisyystilanne voivat hidastaa talouden nousua, vaikka useat muuttujat, kuten investoinnit, kehittyisivätkin suotuisasti.

Harakan vaatimus uudistuksesta voidaan nähdä osana laajempaa poliittista keskustelua siitä, miten Suomi voi parhaiten saavuttaa kestävän talouskasvun ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden. Tämä koskee erityisesti kysymyksiä verotuksesta, julkisista menoista ja talousohjauksen ennustetarkkuudesta.

Mitä muutos voisi tarkoittaa käytännössä?

Harakka ei ole esittänyt yksityiskohtaisia malleja siitä, miten valtiovarainministeriö tulisi uudistaa. Kriittinen keskustelu kuitenkin vihjaa, että tarvittaisiin muun muassa:

• Uusia talousmallinnustyökaluja, jotka ottavat huomioon eri skenaariot ja epätietoisuuden vaikutukset.
• Laajempaa vuorovaikutusta ulkopuolisten asiantuntijoiden ja tutkimuslaitosten kanssa.
• Avoimempaa ja monipuolisempaa julkista keskustelua talousennusteiden luotettavuudesta ja sopeutustoimien vaikutuksista.
• Tehostettuja arviointimenetelmiä hyvinvointivaikutusten mittaamiseen.

Tällaiset toimet voisivat lisätä ennusteiden läpinäkyvyyttä ja poliittisen päätöksenteon legitimiteettiä.

Listaus: VM:n ennusteiden keskeiset haasteet ja kehityskohteet

1. Monipuolisempi talousmallinnus – Ennusteiden tulisi huomioida useita skenaarioita ja vaihtoehtoisia politiikkavaihtoehtoja.
2. Laajempi asiantuntijayhteistyö – Ulkopuolinen näkemys voisi lisätä innovatiivisuutta ja realistisuutta.
3. Parempi kommunikaatio – Ennusteiden vaikutusten selkeämpi viestintä kansalaisille ja päättäjille.
4. Hyvinvointivaikutusten arviointi – Julkisen talouspolitiikan vaikutukset tulisi arvioida kokonaisvaltaisemmin.
5. Ajoitettu julkaisuprosessi – Ennusteiden ajantasaisuuden parantaminen suhteessa muihin ennustajiin.