YK:n ilmastokokous päättyi hiljattain Brasilian Belémissä, minkä jälkeen vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja Oras Tynkkynen pitää sen saavutuksia valitettavan vaatimattomina. Maailman johtajat eivät pystyneet sopimaan riittävän kunnianhimoisista toimista fossiilisista polttoaineista irtautumiseksi, joten Suomen on Tynkkysen mielestä otettava nykyistä aktiivisempi rooli kansainvälisen ilmastotyön edistämisessä. Maailmanpolitiikan jännitteinen tilanne haastaa jatkuvasti sopimuspohjaista järjestystä, joten jokaisen edistysaskeleen eteen joudutaan taistelemaan entistä kovemmin. Tynkkynen, joka on itse osallistunut jo 21:een YK:n ilmastokokoukseen, totesi jo sen olevan pieni saavutus, että kokous pääsi ylipäätään edes jonkinlaiseen lopputulokseen, sillä monet viimeaikaiset neuvottelut ovat päättyneet täysin tuloksettomina.

Neuvottelujen kitka: Jarrumaat ja jännitteinen maailmanpolitiikka

Viralliset valtioiden väliset neuvottelut Belémissä etenivät harmillisen vaatimattomasti, sillä monet niin sanotut jarrumaat vastustivat kiivaasti kunnianhimoisempia kirjauksia päätöslauselmaan. Näiden maiden vastustus esti suoran maininnan fossiilisista polttoaineista luopumisesta, vaikka monet EU-maat, Suomi mukaan lukien, toivoivat voimakkaampaa sitoumusta energiasiirtymään. Maailmanlaajuinen yhteistyö on ollut koetuksella, sillä geopoliittiset jännitteet ja vastakkainasettelut hankaloittavat yhteisten tavoitteiden asettamista, minkä vuoksi päätöksenteko monenkeskisissä foorumeissa on muuttunut erittäin hitaaksi. Kansainvälinen yhteistyö ja sopimuspohjainen järjestys ovat haasteiden edessä, joten ilmastokriisin ratkaiseminen vaatii uudenlaista lähestymistapaa. Tynkkynen näkee selkeän tarpeen sille, että muut maat alkavat edetä samanmielisten liittoutumilla, koska virallinen prosessi etenee liian hitaasti vastustuksen vuoksi, ja näissä koalitioissa Suomella voisi olla nykyistä huomattavasti aloitteellisempi rooli.

Ilmastonmuutoksen hillinnän osalta tulos jäi selvästi alle sen, mitä nyt tarvittaisiin, minkä vuoksi kuilu Pariisin sopimuksen tavoitteiden ja maiden nykyisten toimien välillä ammottaa edelleen leveänä. Monenkeskinen ilmastoyhteistyö säilyi kuitenkin vaikeista neuvotteluista huolimatta, mikä on tärkeää kaikkein haavoittuvimpien maiden tukemiseksi.

Belémin saavutukset ja Suomen uudet velvoitteet

Vaikka kokonaisanti jäikin laihaksi, Belémin kokouksessa saatiin kuitenkin aikaan myös joitakin tärkeitä edistysaskeleita. Maailman maat hyväksyivät esimerkiksi ilmaston kuumenemiseen sopeutumisen mittarit, jotka tarjoavat yhteisen kehikon työn seuraamiseen. Lisäksi neuvotteluissa päätettiin uudesta reilun siirtymän mekanismista, jonka tarkoituksena on tukea erityisesti kehitysmaita vihreään talouteen siirtymisessä. Sopeutumisrahoituksen kolminkertaistamisesta linjaaminen antaa toivoa siitä, että kaikkein haavoittuvimmat maat saavat tulevaisuudessa parempaa tukea ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varautumiseen.

Virallisten neuvottelujen ulkopuolella, niin sanottujen liepeillä, useat maat edistivät myös erillisiä aloitteita, jotka liittyivät erityisesti fossiilienergiasta irtaantumiseen ja metsäkadon pysäyttämiseen. Brasiliassa julkistettiin esimerkiksi merkittävä rahasto trooppisten maiden metsäkadon pysäyttämiseksi, mikä on konkreettinen toimi globaalin luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Tynkkynen painottaa tässä yhteydessä, että Suomen on nyt osoitettava, miten se aikoo konkreettisesti edistää näitä kansainvälisiä ponnisteluja. Hän muistuttaa samalla, että hallituksen toteuttamat jättileikkaukset kehitysyhteistyöstä heikentävät merkittävästi Suomen kykyä ja uskottavuutta toimia aktiivisena toimijana globaalissa ilmastokamppailussa.

Tynkkysen kritiikki hallituksen kansallista ryhtiä kohtaan

Kun kansainvälinen edistys on kovin vaatimatonta, kansallisen ilmastotyön merkitys korostuu Tynkkysen mukaan aivan uudella tavalla. Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja on antanut hallitukselle heikon arvosanan sen suorituksesta, sillä ilmastoasiat eivät ole edenneet sillä vakavuudella ja kiireellisyydellä kuin kriisi edellyttäisi. Hallitusohjelmaan luvattu päästövelan lyhentämisohjelma piti Tynkkysen mukaan julkaista jo viime vuoden loppuun mennessä, mutta sitä ei ole näkynyt eikä kuulunut julkisuuteen. Tämä viivästys osoittaa hallituksen hitauden ratkaisevien ilmastopäätösten tekemisessä, mikä syventää entisestään Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamisen haastetta.

Viime aikoina hallitus on Tynkkysen mukaan ansioitunut lähinnä alueidenkäyttölain parissa, mikä olisi saattanut hyydyttää miljardien eurojen arvoiset tuulivoimainvestoinnit Suomeen. Tällaiset lainsäädännölliset hidasteet lähettävät sijoittajille ja markkinoille väärän signaalin Suomen sitoutumisesta puhtaaseen siirtymään, mikä vaarantaa maan taloudellisen kilpailukyvyn. Tuoreimpana hallitus päätti viedä asian korkeimpaan hallinto-oikeuteen asti, jotta se voisi estää kansalaisia saamasta tietoa ilmastopolitiikan keskeisestä päätöksenteosta. Tämä läpinäkyvyyden puute horjuttaa kansalaisten luottamusta hallinnon kykyyn ja haluun toimia vastuullisesti ilmastokriisin torjunnassa.

Tynkkynen peräänkuuluttaa hallitukselta nyt välitöntä ryhtiliikettä, jossa se aloittaa toiminnan ilmastokriisin vaatimalla vakavuudella. Hän korostaa, että Suomi ei voi luovuttaa ilmastotoimien suhteen pelkästään siksi, että tavoitteiden saavuttaminen on vaikeaa. Vihreät muistuttavat, että tehokkailla ilmastotoimilla voi olla jopa positiivinen vaikutus Suomen talouteen, sillä ne luovat uusia työpaikkoja ja investointimahdollisuuksia. Suomen pitää näyttää esimerkkiä niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin, jotta globaali 1,5 asteen lämpenemisen raja pysyy saavutettavissa.

Konkreettisia vaatimuksia Suomen ilmastopolitiikkaan

Oras Tynkkynen listaa useita keskeisiä alueita, joilla Suomen hallituksen tulisi välittömästi tehostaa toimintaansa ja osoittaa sitoutumisensa ilmastokriisin ratkaisuun. Näiden toimenpiteiden toteuttaminen on välttämätöntä, jotta Suomi voi kantaa oman ilmastovastuunsa tehokkaasti ja uskottavasti sekä kotimaassa että kansainvälisillä areenoilla.

• Hallituksen on välittömästi julkistettava luvattu päästövelan lyhentämisohjelma, jotta päästövähennysten tavoite saavutetaan.
• Kehitysyhteistyön rahoitus on palautettava tasolle, joka mahdollistaa Suomen aktiivisen osallistumisen globaaliin ilmastorahoitukseen ja oikeudenmukaiseen siirtymään.
• Suomen on ryhdyttävä aloitteellisemmaksi toimijaksi samanmielisten liittoutumissa, jotka edistävät fossiilista irtautumista ja metsäkadon pysäyttämistä neuvottelujen ulkopuolella.
• Mahdolliset tuulivoimainvestointeja hyydyttävät lainsäädännölliset esteet, kuten suunniteltu alueidenkäyttölaki, on peruttava välittömästi, jotta puhdas energiantuotanto voi edetä ilman viiveitä.
• Hallituksen on varmistettava ilmastopolitiikan päätöksenteon täysi läpinäkyvyys, eikä se saa estää kansalaisten tiedonsaantia oikeudellisin toimin.