Valtio etsii uutta tasapainoa raviurheilun rahoitukseen

Suomen valtio siirtyy vuonna 2027 rahapelijärjestelmään, jossa vedonlyöntiä ja verkossa pelattavia kasinopelejä tarjoaa useampi toimiluvanhaltija. Muutos ei ole vain kilpailupoliittinen ratkaisu, koska rahapelituotot ovat liittyneet Suomessa pitkään yleishyödyllisen toiminnan rahoitukseen. Raviurheilu joutuu tämän muutoksen keskelle erityisen näkyvästi.

Totopelaaminen on muodostanut historiallisen yhteyden raviurheilun ja rahapelijärjestelmän välille. Uusi laki siirtää totopelit kilpaillulle markkinalle, jossa tuotto ei automaattisesti kulje samalla tavalla hevosalalle. Valtion pitää siksi ratkaista, kuinka siirtymä toteutetaan ilman äkillistä iskua kilpailutoimintaan ja maaseudun yrityksiin.

Hallitus on linjannut, että hevossektorin toiminnan jatkuvuutta turvataan vuosien 2027–2029 siirtymävaiheessa. Tarkka määräraha jäi vielä vuoden 2026 budjettivalmistelussa ratkaistavaksi. Päätös vaikuttaa raviratoihin, palkintoihin, kasvatukseen ja tuhansien ihmisten toimeentuloon.

Hevosala on muutakin kuin peli

Hevosala työllistää Suomessa noin 15 000 ihmistä suoraan tai välillisesti. Hevosten ylläpitoon liittyvien vuosittaisten rahavirtojen on arvioitu olevan vähintään 327 miljoonaa euroa. Vaikutukset ulottuvat rehuntuotantoon, kuljetuksiin, eläinlääkintään, rakentamiseen ja maaseudun palveluihin.

Valtion näkökulmasta raviurheilun rahoitus ei ole pelkkä urheilupoliittinen kysymys. Ratojen ja tallien toiminta tukee alueellista elinvoimaa paikkakunnilla, joilla vaihtoehtoisia työpaikkoja on vähän. Hevosala ylläpitää lisäksi osaamista, infrastruktuuria ja maa-alueiden käyttöä.

Julkinen tuki tarvitsee silti perustelut ja selkeät tavoitteet. Valtion pitää pystyä osoittamaan, mitä rahoituksella turvataan ja millaisia tuloksia siltä odotetaan. Avoimuus korostuu aikana, jolloin julkiseen talouteen kohdistuu muutenkin säästöpaineita.

Siirtymäraha ostaa aikaa

Vuosien 2027–2029 siirtymärahoitus antaa raviurheilulle mahdollisuuden rakentaa uutta kaupallista pohjaa hallitusti. Aika voi auttaa Hippos ATG:tä käynnistämään toimintansa ja suomalaisia ratoja kehittämään omia tulonlähteitään. Tuki ei kuitenkaan voi muuttua pysyväksi korvikkeeksi uudistumiselle.

Valtion kannattaa kytkeä siirtymärahaan mitattavia tavoitteita. Ala voi raportoida esimerkiksi kilpailutarjonnan, hevosten määrän, työllisyyden, nuorisotoiminnan ja omarahoitusosuuden kehityksestä. Tavoitteiden pitää olla realistisia, jotta lyhyen aikavälin markkinavaihtelu ei romahduta toimintaa.

Raviurheilun pitää samalla osoittaa, miten se vähentää riippuvuuttaan julkisesta rahoituksesta. Hippos ATG mahdolliset tuotot, mediaoikeudet, tapahtumat, kumppanuudet ja omistajuusmallit muodostavat uuden rahoituspaletin. Mikään yksittäinen lähde ei todennäköisesti korvaa vanhaa järjestelmää kokonaan.

Valtio saa uuden markkinan

Lisenssijärjestelmä voi tuoda Suomeen verotuloja ja valvonnan piiriin yhtiöitä, jotka ovat aiemmin palvelleet suomalaisia ulkomailta. Uudistuksen tavoitteena on nostaa kanavointiastetta eli luvallisille toimijoille suuntautuvan pelaamisen osuutta. Tavoite onnistuu vain, jos suomalainen järjestelmä on sekä houkutteleva että uskottavasti valvottu.

Valtio joutuu tasapainottamaan kaksi erilaista päämäärää. Markkinan pitää tarjota riittävästi kilpailua, jotta pelaajat eivät siirry luvattomiin palveluihin. Sääntelyn pitää samalla estää aggressiivinen markkinointi ja ehkäistä pelaamisesta aiheutuvia taloudellisia sekä terveydellisiä haittoja.

Raviurheilu tuo tähän jännitteeseen oman lisänsä. Pelaamisen kasvu voi vahvistaa lajin taloutta, mutta valtion tehtävänä ei voi olla pelikulutuksen lisääminen rahoituksen vuoksi. Hevosalan tukimallin pitää siksi kestää myös tilanne, jossa rahapelaamisen kokonaismäärä ei kasva.

Veikkauksen rooli muuttuu

Veikkaus säilyttää yksinoikeuden esimerkiksi lottotyyppisiin arvontapeleihin, raaputusarpoihin ja fyysisiin raha-automaatteihin. Yhtiö voi samalla hakea toimiluvan vedonlyönnin ja verkkokasinopelien kilpaillulle markkinalle. Valtio toimii tämän vuoksi sekä lainsäätäjänä että Veikkaus-konsernin omistajana.

Roolien erottaminen vaatii läpinäkyvyyttä. Kilpaillulla markkinalla toimivan Veikkaus-yhtiön pitää noudattaa samoja ehtoja kuin yksityisten ja ulkomaisten kilpailijoiden. Valvontaviranomaisen riippumattomuus on tärkeä osa järjestelmän uskottavuutta.

Veikkauksen ja Suomen Hippoksen yhteistyö jatkuu kuvaoikeuksissa vuoteen 2030. Sopimus antaa kotimaisille raveille näkyvyyttä, mutta se ei estä Hipposta tekemästä sopimuksia muiden toimiluvanhaltijoiden kanssa. Valtio-omisteinen yhtiö ja Hippoksen puoliksi omistama Hippos ATG voivat siis kilpailla samoista asiakkaista.

Alueellinen kysymys

Raviradat sijaitsevat eri puolilla Suomea, ja niiden taloudellinen asema vaihtelee. Suuri kaupunkirata voi rakentaa tuloja tapahtumista, ravintolapalveluista ja yritysyhteistyöstä eri tavalla kuin pieni maakuntarata. Yhtenäinen rahoitusmalli ei tämän vuoksi kohtele kaikkia ratoja samalla tavalla.

Valtio voi tarkastella ratoja myös aluekehityksen näkökulmasta. Pieni rata voi olla paikkakunnalle tärkeä tapahtumakeskus, harjoitteluympäristö ja työpaikkojen synnyttäjä. Toiminnan yhteiskunnallinen arvo ei aina näy lipputuloissa tai pelivaihdossa.

Rahoituksen ei silti pidä ylläpitää kaikkia rakenteita muuttumattomina. Ratojen yhteistyö, erikoistuminen ja palvelujen jakaminen voivat parantaa tehokkuutta. Julkinen tuki voi ohjata muutokseen ilman, että koko alueellinen verkosto puretaan nopeasti.

Valtion päätöslista

Vuoden 2027 ratkaisut ulottuvat yksittäistä budjettikohtaa pidemmälle. Valtio rakentaa samalla rahapelipolitiikkaa, elinkeinopolitiikkaa ja haittojen ehkäisyä. Päätösten vaikutuksia pitää seurata usean vuoden ajan.

  • siirtymärahoituksen tarkka taso vuosille 2027–2029
  • tuen jakoperusteet ratojen, palkintojen ja kasvatuksen välillä
  • rahapeliverojen sekä lupamaksujen kehitys
  • lisenssimarkkinan kanavointiasteen seuranta
  • rahapelihaittojen ehkäisyyn varatut resurssit
  • Veikkauksen omistajaohjauksen ja valvonnan erottaminen
  • hevosalan työllisyys- ja aluevaikutusten mittaaminen

Valtio ei voi ratkaista raviurheilun tulevaisuutta yksin, mutta se voi estää hallitsemattoman rahoituskatkoksen. Siirtymäajan pitää antaa alalle mahdollisuus rakentaa kannattavampaa toimintaa ja uusia tulonlähteitä. Tuen pitää samalla olla ennakoitavaa, läpinäkyvää ja yhteiskunnallisesti perusteltua.

Vuosi 2027 käynnistää pitkän muutoksen eikä päätä keskustelua. Hippos ATG menestys, Veikkauksen asema ja kansainvälisten yhtiöiden kiinnostus selviävät vasta toiminnan alettua. Valtion tehtäväksi jää varmistaa, ettei suomalaisen raviurheilun perusta katoa markkinakokeilun ensimmäisten vuosien aikana.

Tietolähteet

Valtioneuvosto: vedonlyönti, totopelit ja verkon kasinopelit avautuvat toimilupakilpailulle 1.7.2027.

Suomen Hippos: hevosalan rahavirrat ovat vähintään 327 miljoonaa euroa vuodessa ja ala työllistää noin 15 000 henkilöä.

Suomen Hippos: hevossektorin jatkuvuutta on tarkoitus turvata vuosien 2027–2029 siirtymävaiheessa, mutta määrärahan taso ratkaistaan budjettiprosessissa.

Suomen Hippos: Veikkauksen kuvaoikeussopimus jatkuu vuoteen 2030, mutta ei sulje pois muita lisenssimarkkinan sopimuksia.

Jätä kommentti