Suomen kuntakenttä on ajautunut syvään epävarmuuteen, sillä hallituksen kaavailema valtionosuusjärjestelmän (VOS-uudistus) uudistus on kaatunut lopullisesti, minkä kansanedustaja Riitta Kaarisalo (SDP) näkee täydellisenä katastrofina. Kaarisalo pitää uudistuksen kariutumista mittaluokaltaan valtavana epäonnistumisena, joka vetää kirjaimellisesti maton koko kuntakentän ja kuntalaisten taloudellisen suunnittelun alta. Nykyisen hallituksen poukkoileva ja sisäisesti riitaisa päätöksenteko on jättänyt kunnat täysin varpailleen ilman niitä kipeästi odotettuja ratkaisuja, joita ne olisivat tarvinneet sopeutuakseen sote-uudistuksen jälkeiseen toimintaympäristöön. Kuntien lakisääteiset palvelut, kuten koulutus, varhaiskasvatus, päivähoito ja tulevat työllisyyspalvelut, rahoitetaan pääasiassa valtionosuuksilla ja kunnallisverolla, joten rahoituspohjan epävarmuus horjuttaa suoraan peruspalveluiden saatavuutta. Kaarisalo ärähtääkin voimakkaasti todeten, että kunnat ja kuntalaiset joutuvat jälleen kerran maksamaan laskun hallituksen ilmeisestä kyvyttömyydestä hoitaa keskeisimpiä velvollisuuksiaan.

Sote-historian haamu ja muuttunut kuntakenttä

Kuntien valtionosuusuudistus oli ehdottomasti yksi tämän hallituskauden tärkeimmistä ja merkittävimmistä tehtävistä, sillä nykyinen järjestelmä on auttamatta vanhentunut. Sote-uudistuksen toteuduttua kuntien tehtäväkenttä muuttui perustavanlaatuisella tavalla, kun vastuu sosiaali- ja terveyspalveluista siirtyi hyvinvointialueille. Uudistuksen piti vihdoin korjata sote-historian jäänteet ja päivittää valtionosuuksien laskentaperusteet vastaamaan kuntien nykyisiä tehtäviä, sekä uuden TE-uudistuksen tuomaa vastuuta.

Valtionosuudet ovat korvaus siitä, että kunnat tuottavat lakisääteisiä palveluita kuntalaisilleen, joten niiden laskentapohjan on oltava ajanmukainen ja oikeudenmukainen. Kunnat ovat kipeästi kaivanneet VOS-uudistusta, jotta ne voisivat jälleen harjoittaa pitkäjänteistä talouden suunnittelua, joka on välttämätöntä investointien ja palveluiden turvaamiseksi. Kaarisalo onkin suorasukaisen tyrmistynyt siitä, että siinä missä hallitus on keskittynyt jatkuvasti haukkumaan edeltäjäänsä ja sen politiikkaa, omat kriittiset ja rakenteelliset työt jäävät nyt tekemättä. Uudistuksen epäonnistuminen on jättänyt valtavan aukon kuntien rahoituspohjaan ja vaikeuttanut entisestään kuntien kykyä selvitä taloudellisesti erittäin haastavassa tilanteessa.

Jyväskylän tilanne: katastrofin kertautuminen

Kaarisalon kotikaupungissa Jyväskylässä tilanne on erityisen hälyttävä, sillä kaupungin taloutta on jo aiemmin tasapainotettu mittavilla 55 miljoonan euron säästöillä edellisellä kaudella. Jyväskylän talous olisi ollut Kaarisalon mukaan kuta kuinkin tasapainossa, mutta VOS-uudistuksen kaatuminen muuttaa tilanteen täysin. Nyt edessä ovat kymmenien miljoonien eurojen lisäleikkaukset ja mahdolliset veronkorotukset, sillä ilman uudistusta kaupungin talouden pitkäjänteiseltä suunnittelulta putoaa pohja pois.

Kaarisalo toteaa järkyttyneenä, että Jyväskylään kertyy ilman VOS-uudistusta pahimmillaan lähes 30 miljoonaa euroa rakenteellista alijäämää vuosittain, mikä on kaupungin tulevaisuuden kannalta kestämätön tilanne. Tällainen tilanne pakottaa kunnat tekemään kohtuuttomia leikkauksia lakisääteisiin palveluihin, joista ei Kaarisalon mielestä ole enää varaa leikata euroakaan, sillä palveluiden taso on jo valmiiksi tiukoilla. Täydellisesti vedetään matto kuntien ja kaupunkien jalkojen alta, mikä johtaa kuntalaisten palveluiden heikentymiseen, joka koskettaa erityisesti lapsia ja nuoria. Kuntalaisten on pian varauduttava entistä rankempiin sopeutustoimiin, jotka hallituksen kyvyttömyys nyt välttämättä aiheuttaa.

Leikkauspolitiikan kohtuuton kuorma palveluihin

Kansanedustaja Kaarisalo tuo esiin sen kohtuuttoman tilanteen, mihin hallitus on kunnat ajanut, sillä kuntien olisi nyt kyettävä tekemään jopa kolmannes lisää säästöjä, vaikka talous ei ole edelleenkään tasapainossa. Pohjalla ovat jo hallituksen valtionosuusleikkaukset, ja lisää leikkauksia on tulossa erityisesti perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen, jotka ovat kuntien keskeisimpiä lakisääteisiä tehtäviä.

VOS-uudistuksen sössiminen kaiken tämän päälle on Kaarisalon mielestä täysin käsittämätöntä, koska se on suoraan ristiriidassa hallituksen puheiden kanssa. Hän kysyykin kärjekkäästi, että tätäkö hallitus tarkoittaa, kun se puhuu jatkuvasti koulutuksen erityissuojelusta. Koulutus ja varhaiskasvatus ovat yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta kriittisiä investointeja, joihin kohdistuvat leikkaukset heikentävät pitkällä aikavälillä Suomen kilpailukykyä ja hyvinvointia. Lisäleikkausvaran etsiminen lakisääteisistä peruspalveluista on todella vaikeaa, sillä kunnat ovat jo tehneet suuria sopeutustoimia.

Hallituksen olisi Kaarisalon mukaan kannettava vastuunsa ja löydettävä pikaisesti ratkaisu tähän megaluokan epäonnistumiseen, joka uhkaa koko kuntakentän vakautta. Kuntien ja kaupunkien toimintaedellytysten turvaaminen on elintärkeää, jotta ne voivat jatkossakin tarjota kuntalaisilleen laadukkaita palveluita, joita he ovat tottuneet saamaan. Kunnat ovat olleet riippuvaisia VOS-uudistuksesta, jotta ne olisivat voineet reagoida sote-uudistuksen tuomiin muutoksiin.

Poliittisen epäonnistumisen laajemmat seuraukset

Valtionosuusuudistuksen kariutuminen on osoitus hallituksen kyvyttömyydestä viedä läpi suuria ja monimutkaisia rakenteellisia uudistuksia, jotka ovat Suomen talouden ja julkisen talouden tasapainottamisen kannalta ratkaisevia. Uudistuksen epäonnistuminen voi heijastua monin tavoin myös muihin hallitusohjelman tavoitteisiin, sillä se vie hallitukselta uskottavuutta ja kuluttaa poliittista pääomaa. Lisäksi VOS-uudistuksen kaatuminen johtaa välittömästi eriarvoisuuden kasvuun kuntien välillä, sillä se säilyttää vanhan, epätasapuolisen rahoitusmallin. Ne kunnat, joiden talous on jo valmiiksi haastava, kärsivät tästä tilanteesta suhteettomasti eniten, mikä korostaa entisestään alueellisen epätasa-arvon ongelmia.

Kaarisalo ja SDP vaativat nyt, että hallitus ryhtyy viipymättä korjaamaan tämän vakavan virheen ja esittää uusia toimenpiteitä kuntien rahoituspohjan vakauttamiseksi. Kuntien taloudellinen tilanne on pakko vakauttaa, jotta ne voivat keskittyä perustehtäväänsä eli palveluiden tuottamiseen, eikä jatkuvaan säästämiseen ja sopeuttamiseen. Hallituksen tulisi ottaa oppia tästä epäonnistumisesta ja keskittyä tulevaisuudessa entistä paremmin yhteistyöhön ja pitkäjänteiseen valmisteluun suurissa ja monimutkaisissa uudistuksissa. Uudistuksen kaatuminen on osoitus siitä, että politiikassa ei riitä pelkkä toiveajattelu, vaan tarvitaan myös kykyä viedä asiat maaliin asti.

VOS-uudistuksen kaatumisen välittömät vaikutukset

Valtionosuusjärjestelmän uudistuksen kaatuminen on luonut vakavan kriisin, joka vaatii hallitukselta välitöntä reagointia. Seuraavat asiat kuvaavat tilanteen vakavuutta kuntakentällä:

• Rahoitusvajeen Syveneminen: Kuntien rakenteellinen alijäämä kasvaa merkittävästi, koska nykyinen valtionosuusjärjestelmä ei vastaa kuntien todellisia kustannuksia sote-uudistuksen jälkeen.
• Peruspalveluiden Uhka: Lisäleikkaukset kohdistuvat suoraan lakisääteisiin palveluihin, erityisesti koulutukseen ja varhaiskasvatukseen, heikentäen niiden laatua.
• Taloudellisen Suunnittelun Epävarmuus: Kuntien pitkäjänteinen talouden suunnittelu ja investoinnit jäävät odottamaan, sillä rahoituspohja on täysin epäselvä.
• Kuntien Erityisrasitus: Ne kunnat, joilla on jo ennestään haastava talous, joutuvat tekemään kaikkein rankimmat sopeutustoimet, mikä lisää alueellista eriarvoisuutta.