Vasemmistoliitto vaatii vahvempaa rahoitusta ruotsinkielisille palveluille ja lapsiperheille
Vasemmistoliitto vaatii hallitusta turvaamaan ruotsinkieliset sosiaali- ja terveyspalvelut sekä lapsiperheiden kanssa työskentelevien järjestöjen toiminnan. Puolueen mukaan palvelujen tulevaisuudesta ei voida keskustella uskottavasti ilman ratkaisuja, joilla julkista taloutta vahvistetaan oikeudenmukaisen verotuksen avulla.
Vasemmistoliiton kansanedustaja Veronika Honkasalo, puolueen toinen varapuheenjohtaja Otto Bruun ja puolueen ruotsinkielisen valtakunnallisen toimielimen puheenjohtaja Dan Bäckman arvostelevat 27. elokuuta 2026 päivätyssä tiedotteessa hallituksen leikkauksia. Heidän mukaansa päätökset vaarantavat erityisesti ruotsinkielisiä palveluja sekä lapsiperheille ja vammaisille ihmisille tukea tarjoavien järjestöjen työtä.
Puolue nostaa samalla kysymyksen vaalikeskusteluun. Tiedotteessa julkistetaan joukko ruotsin- ja kaksikielisiä ehdokkaita tuleviin eduskuntavaaleihin, ja vasemmistoliitto ilmoittaa tavoittelevansa vahvaa ehdokasasettelua kaikissa kaksikielisissä vaalipiireissä.
Verotusta tarjotaan vaihtoehdoksi asiakasmaksujen korotuksille
Vasemmistoliiton keskeinen viesti on, ettei hyvinvointipalvelujen rahoitusvajetta pitäisi paikata pienituloisiin kohdistuvilla asiakasmaksujen korotuksilla. Otto Bruun esittää vaihtoehdoksi esimerkiksi miljonääriveroa, jonka avulla suurempi osa sopeutuksesta kohdistuisi kaikkein varakkaimpiin.
Bruunin mukaan pienituloisten eläkeläisten ja lapsiperheiden maksurasituksen kasvattaminen olisi väärä ratkaisu tilanteessa, jossa monien kotitalouksien talous on jo valmiiksi tiukka. Tiedotteessa ei kuitenkaan täsmennetä, millaisella veropohjalla, veroprosentilla tai varallisuusrajalla puolueen mainitsema miljonäärivero toteutettaisiin. Myöskään ehdotuksen arvioituja verotuottoja ei avata.
Veronika Honkasalo katsoo, että oikeistopuolueiden lupausten ja käytännön rahoitusratkaisujen välillä on ristiriita. Hänen mukaansa laadukkaita kaksikielisiä palveluja ei voida puolustaa samaan aikaan, kun niiden taloudellista perustaa heikennetään. Honkasalo kuvaa vasemmiston veroehdotuksia yritykseksi käynnistää laajempi keskustelu siitä, millä tavoin kaksikielisen hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus voidaan turvata pitkällä aikavälillä.
Puolueen ulostulo liittää kielipalvelut osaksi laajempaa julkisen talouden kiistaa. Kysymys ei sen näkökulmasta ole vain palvelujen järjestämisestä ruotsiksi, vaan siitä, riittävätkö hyvinvointialueiden ja järjestöjen voimavarat palvelujen tuottamiseen ylipäätään.
FDUV:n avustukseen uhkaa tulla suuri leikkaus
Vasemmistoliitto nostaa esimerkiksi FDUV:n, joka toimii ruotsinkielisten kehitysvammaisten ihmisten ja heidän läheistensä etujärjestönä. Puolueen mukaan järjestölle myönnettävä STEA-avustus on vaarassa pienentyä jopa kahdella kolmasosalla.
Vasemmistoliitto pitää mahdollista leikkausta osoituksena siitä, että yleiset säästötoimet voivat osua erityisen voimakkaasti pieneen kieliryhmään. Ruotsinkielisellä järjestökentällä yksittäisen toimijan merkitys voi olla suuri, koska samaa palvelua tai neuvontaa tarjoavia vaihtoehtoja on vähemmän kuin suomenkielisessä toiminnassa.
Tiedotteessa ei eritellä FDUV:n avustuksen aiempaa tai suunniteltua euromäärää. Siinä ei myöskään arvioida yksityiskohtaisesti, mistä toiminnoista järjestö joutuisi tinkimään, jos avustus supistuisi esitetyllä tavalla. Puolueen mukaan näin mittava vähennys muodostaisi joka tapauksessa selvän riskin ruotsinkielisten kehitysvammaisten ihmisten edunvalvonnalle ja tuelle.
Toiseksi esimerkiksi nostetaan Hem och Skola -toiminta. Se tukee kotien ja koulujen välistä yhteistyötä ruotsinkielisessä opetuksessa. Vasemmistoliitto arvioi järjestöavustusten leikkausten heijastuvan tätä kautta lapsiperheisiin, vaikka säästöt eivät kohdistuisi suoraan perheille maksettaviin etuuksiin.
Järjestöihin kohdistuvien vaikutusten ohella puolue varoittaa palveluketjujen heikkenemisestä. Järjestöt tarjoavat muun muassa neuvontaa, vertaistukea ja matalan kynnyksen toimintaa, joiden puuttuminen voi lisätä julkisten palvelujen tarvetta myöhemmin. Tämä vaikutusketju on vasemmistoliiton perustelujen ytimessä, vaikka tiedotteessa ei esitetä siitä laskelmia.
Katse kohdistuu RKP:n ja kokoomuksen hallitusvastuuseen
Bruun vaatii hallitusta perumaan järjestöihin kohdistuvia leikkauksia. Hänen mukaansa erityisesti RKP:llä ja kokoomuksella olisi hallituspuolueina mahdollisuus estää säästöt, jos ne asettaisivat asian hallitusyhteistyön ehdoksi.
Vasemmistoliiton arvostelu kohdistuu voimakkaasti RKP:hen, joka profiloituu ruotsinkielisten palvelujen ja kielellisten oikeuksien puolustajana. Bruun pitää leikkausten etenemistä RKP:n kannalta neuvottelupoliittisena epäonnistumisena. Hänen mukaansa vaa’ankieliasemassa olevan hallituspuolueen pitäisi pystyä vaikuttamaan ratkaisuihin ennen kuin ne osuvat sen omille keskeisille kannattajaryhmille.
RKP ilmaisi kesäkokouksessaan halua oikeudenmukaisempaan poliittiseen linjaan, mitä vasemmistoliitto pitää sinänsä myönteisenä. Dan Bäckman kuitenkin kyseenalaistaa suunnanmuutoksen uskottavuuden. Hänen mukaansa hallituksen lapsiperheisiin vaikuttavat ratkaisut ovat jatkuneet, vaikka RKP:ssä on puhuttu uudenlaisesta painotuksesta.
Bäckman viittaa tiedotteessa RKP:n Otto Anderssonin lupauksiin puolueen suunnan muuttamisesta. Vasemmistoliiton tulkinnan mukaan hallituksen päätöksenteossa ei vielä näy sellaista muutosta, joka estäisi lyhyen aikavälin säästöjen kielteiset seuraukset lapsiperheille tai ruotsinkielisille palveluille.
Tiedotteessa ei ole hallituksen, RKP:n tai kokoomuksen vastausta vasemmistoliiton arvosteluun. Siinä ei myöskään käsitellä hallituksen mahdollisia perusteluja järjestöavustusten vähentämiselle tai vaihtoehtoisia tapoja korvata supistuvaa rahoitusta.
Kaksikielisistä palveluista rakennetaan vaaliteemaa
Vasemmistoliitto kytkee palveluja koskevan arvostelunsa tuleviin eduskuntavaaleihin. Puolueen ruotsinkielinen toiminta lähtee vaalisyksyyn kasvavin odotuksin, ja Bäckmanin mukaan jäsenmäärä on noussut itäiseltä Uudeltamaalta Pohjanmaalle. Tiedotteessa ei ilmoiteta jäsenmäärää tai sen prosentuaalista kasvua.
Puolue tavoittelee ruotsin- ja kaksikielisiä ehdokkaita kaikkiin kaksikielisiin vaalipiireihin. Bäckmanin mukaan tarkoituksena on tarjota ruotsinkielisille äänestäjille vaihtoehto politiikalle, joka perustuu hänen näkemyksensä mukaan lyhytjänteisiin leikkauksiin.
Vasemmistoliiton vaaliviestissä yhdistyvät sosiaalipolitiikka, kielelliset oikeudet ja verotus. Puolue pyrkii haastamaan asetelmaa, jossa ruotsinkielisten etujen puolustaminen yhdistyy ensisijaisesti RKP:hen. Samalla se tavoittelee näkyvyyttä kaksikielisillä alueilla, joilla hyvinvointialueiden palvelut, koulujen arki ja järjestötoiminnan jatkuvuus koskettavat laajaa äänestäjäjoukkoa.
Tiedotteessa nimetyt ehdokkaat vaalipiireittäin
Vasemmistoliiton ruotsinkielinen toimielin kertoo julkistavansa lisää nimiä syksyn aikana. Elokuun 2026 tiedotteessa ehdokkaiksi ilmoitetaan seuraavat henkilöt:
- Helsingin vaalipiiri: Mia Haglund.
- Uudenmaan vaalipiiri: Ruut Luukkonen Loviisasta ja Jan Rundt Raaseporista.
- Varsinais-Suomen vaalipiiri: puolueen toinen varapuheenjohtaja Otto Bruun Kemiönsaarelta sekä Johan Ekman Turusta.
- Vaasan vaalipiiri: Dan Bäckman, Vera Sui ja Ralf Sund Vaasasta.
Luettelo kuvaa tiedotteen julkaisuhetken tilannetta. Puolueen ilmoituksen perusteella ehdokasjoukko täydentyy myöhemmin, joten nyt esitellyt nimet eivät muodosta lopullista kokonaisuutta.
Rahoitusratkaisut ratkaisevat lupausten uskottavuuden
Vasemmistoliiton ulostulon poliittinen kärki on vaatimus siitä, että ruotsinkielisten palvelujen puolustaminen näkyisi myös budjettiratkaisuissa. Pelkät tavoitteet kaksikielisyydestä eivät puolueen mukaan riitä, jos hyvinvointialueiden, koulujen ja järjestöjen käytettävissä olevat voimavarat samaan aikaan vähenevät.
Puolue tarjoaa verotuksen kiristämistä kaikkein varakkaimmille vaihtoehdoksi asiakasmaksuille ja menoleikkauksille. Ehdotuksen vaikutusten arviointi edellyttäisi kuitenkin tarkempaa mallia veron toteutuksesta, tuotosta ja suhteesta muihin julkisen talouden ratkaisuihin. Näitä yksityiskohtia ei lähdetiedotteessa esitetä.
Kiista jatkuu siten sekä talous- että arvovalintana. Hallituspuolueiden on ratkaistava, kuinka paljon järjestötoimintaan ja kaksikielisiin palveluihin osoitetaan rahoitusta, kun taas oppositio joutuu osoittamaan, että sen esittämät veroratkaisut toisivat riittävästi tuloja ilman kohtuuttomia sivuvaikutuksia.
Vasemmistoliiton kannalta aihe on myös vaalistrateginen. Puolue pyrkii osoittamaan, ettei ruotsinkielisten palvelujen puolustaminen edellytä oikeistopainotteista talouspolitiikkaa. Se haastaa erityisesti RKP:n näyttämään, miten puolueen puheet oikeudenmukaisemmasta linjasta vaikuttavat hallituksen konkreettisiin päätöksiin järjestöavustuksista, lapsiperheistä ja sosiaali- ja terveyspalveluista.
