Kokoomuksen eduskuntaryhmän toinen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo on tyrmännyt jyrkin sanoin Keskustan julkaiseman vaihtoehtobudjetin. Wallinheimo katsoo Keskustan talouslinjan olevan täysin vastuuton ja vain kiihdyttävän Suomen jo ennestään huolestuttavaa velanottoa. Hän ihmettelee avoimesti, ottaako Keskusta julkisen talouden kriittisen tilan lainkaan todesta, sillä puolueen ehdotukset peruuttavat hallituksen säästöpäätöksiä, lisäävät velkaa ja kiristävät yrittäjien verotusta. Keskustan vaihtoehtobudjetin vaikutusarvioiden salaaminen herättää myös Wallinheimossa erityistä kritiikkiä.

Keskusta vasemmiston ikeessä: Linjat sekoittuvat

Wallinheimo kiteyttää kokoomuksen näkemyksen Keskustan budjettilinjasta osuvasti toteamalla, että Keskustan vaihtoehdon ja vasemmisto-opposition, erityisesti SDP:n linjan, välillä ei ole juuri minkäänlaista eroa. Kokoomusedustajan mukaan Keskusta toimii oppositiossa ”vasemmisto-opposition innokkaana tukipuolueena”, hyläten samalla tavoitteen velkaantumisen taittamisesta, joka on Orpon hallituksen keskeinen tavoite. Wallinheimo muistuttaa, että Keskusta on aiemmin itsekin ilmoittanut sitoutuvansa velkajarruun ja vastuulliseen taloudenpitoon, mutta nyt puolueen esitys johtaisi rajuihin menolisäyksiin. Tämä ristiriitaisuus herättää Wallinheimon mukaan epäilyjä Keskustan talouspoliittisesta uskottavuudesta.

Wallinheimo nostaa esiin erityisesti Keskustan ehdotuksen, joka peruuttaisi hallituksen suunnitelman yhteisöveron alentamisesta 18 prosenttiin. Hän kutsuu tätä härskiksi silmänkääntötempuksi, koska mainittua veromuutosta ei edes ole esitetty ensi vuoden budjettiin, vaan sen on määrä tulla voimaan vasta vuonna 2027. Keskusta käyttää Wallinheimon mukaan tätä erikoista temppua kikkaillakseen rahoitusta omille avauksilleen. Samalla Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen puhuu säästölistoista, mutta lykkää todelliset säästöesitykset hamaan tulevaisuuteen. Tällainen vastuuton talouspolitiikan linja on Wallinheimon mielestä käsittämätön.

Miljardiluokan velkaelvytys ja ”taikaseinä”

Wallinheimon mukaan Keskustan vaihtoehto lisäisi valtion velkaantumista miljardikaupalla. Hän laskee Keskustan lisäävän menoja ja keventävän veroja yhteensä häkellyttävät seitsemän miljardia euroa. Vaikka sopeutustoimia jäisi vaihtoehtoon 2,6 miljardin euron edestä, Wallinheimon mukaan nettoefekti olisi silti velan tankkaaminen ”kuin punamultahallituksen pahimpina vuosina”. Tämä velkaelvytys pahentaisi Suomen julkisen talouden tilaa entisestään, joka on jo ennestään epävakaa ja alijäämäinen.

Kokoomusedustaja pitää Keskustan paperia epäuskottavana, koska se sisältää useita kyseenalaisia rahoituslähteitä ja menolisäyksiä. Keskusta esimerkiksi taikoisi sata miljoonaa euroa harmaan talouden torjunnasta, jota Wallinheimo kutsuu ”taikaseinäksi”. Harmaan talouden torjunnan tuottoja onkin usein kritisoitu niiden epävarmuudesta ja liiallisesta optimistisuudesta. Lisäksi Keskusta peruisi kaikki hallituksen ehdotukset veropohjan tiivistämisestä, mikä Wallinheimon mukaan entisestään heikentäisi budjetin rahoituspohjaa.

Rakennusalan sotku ja yrittäjien veropiiska

Keskustan talouslinja herättää Wallinheimossa huolta myös sen vaikutuksista rakennusalalle. Keskustan velkaelvytys voisi Wallinheimon mukaan pahentaa rakentamisalan sotkua, sillä ongelmana on tällä hetkellä tuhannet valmiit mutta myymättömät asunnot. Jos markkinalle työnnetään lisää valtion tukemaa asuntotuotantoa, markkinaehtoinen rakentaminen ei Wallinheimon mukaan pääse ikinä liikkeelle. Wallinheimo maalailee kuvaa, jossa rakentamisen toimiala siirtyy Keskustan opein ”vaivihkaa valtion hoidettavaksi”, mikä olisi hänen mielestään erittäin haitallista vapaalle markkinataloudelle.

Wallinheimo kritisoi myös Keskustan väitteitä yritysten toimintaedellytyksiin panostamisesta, sillä Keskusta todellisuudessa korottaisi miljardiluokalla yritysten verotusta. Keskustan haikailema Viron veromalli tarkoittaisi Wallinheimon mukaan osinkoverotuksen kiristämistä jopa yli kahdella miljardilla eurolla. Tällainen ”veropiiska” olisi kylmää kyytiä lukuisille suomalaisille pk-yrityksille. Viron mallin käyttöönotto syrjisi Wallinheimon mukaan myös uutta pääomaa ja hidastaisi siten kasvua ja innovaatioiden syntymistä. Wallinheimo painottaa, että verotuksen tulee olla kilpailukykyinen ja kannustava, jotta Suomi houkuttelisi investointeja ja yrittäjyyttä.

Talouskasvun tuplaaminen ja 55 kohdan lista

Keskusta pyrkii esittämään itsensä talouskasvun vauhdittajana, ja se ehdottaa jälleen 55 kohdan listaa, jolla talouskasvu muka tuplaantuisi. Wallinheimo kuitenkin muistuttaa, että Orpon hallitus on jo toteuttanut yli puolet näistä Keskustan ehdottamista toimenpiteistä. Loput ehdotukset ovat Wallinheimon mukaan joko tehottomia tai julkiselle taloudelle äärimmäisen kalliita. Keskustan esitys ei Wallinheimon mukaan ole uskottava, sillä se ei sisällä selkeää rahoitusta eikä kestäviä ratkaisuja velkaantumisen taittamiseksi.

Wallinheimon mukaan Keskustan väitteet siitä, että nämä keinot tuplaavat talouskasvun, eivät pidä paikkaansa. Hän naurahtaa, että tällaisille puheille ”nauraa naurismaan aidatkin”. Kokoomus korostaa, että Suomi nousee jaloilleen vain vahvistamalla työllisyyttä, houkuttelemalla investointeja ja tukemalla yrittäjyyttä – linjalla, jota hallitus on jo noudattanut. Wallinheimo vaatii Keskustaa suuntaamaan energiansa populististen lupausten sijaan Suomen talouden korjaamiseen ja vastuulliseen talouspolitiikkaan.

Wallinheimon pääkritiikin kohteet Keskustan budjetissa

• Velanoton kiihdyttäminen: Keskustan ehdotukset lisäisivät velkaa miljardiluokassa ja peruuttaisivat hallituksen säästötoimia.
• Yhteisöveron kikkailu: Ehdotus peruuttaa myöhemmin voimaan tuleva veronalennus rahoituslähteenä on Wallinheimon mielestä härski silmänkääntötemppu.
• Harmaan talouden ”taikaseinä”: Satojen miljoonien rahoitus harmaan talouden torjunnasta ilman uskottavaa laskelmaa.
• Yritysverotuksen kiristäminen: Viron mallin mukainen osinkoverotuksen kiristys olisi Wallinheimon mukaan haitallinen pk-yrityksille ja kasvulle.
• Velkaelvytys rakennusalalla: Lisätty valtion tukema asuntotuotanto markkinaongelmien aikana estäisi markkinaehtoisen rakentamisen elpymisen.
• Epäuskottavat kasvulistat: Keskustan ”tuplakasvun” lista sisältää jo toteutettuja tai tehottomia/kalliita keinoja ilman selkeää rahoitusta.