Suomen julkinen talous on ajautunut poikkeuksellisen haastavaan tilaan, jossa valtionvelan nopea kasvu ja korkotason nousu ovat luoneet uuden uhan maan taloudelliselle vakaudelle. Tilanne on herättänyt voimakkaita vastakkainasetteluja politiikassa, erityisesti Kokoomuksen ja edellisen hallituspohjan välillä. Korkomenot yksinään nousevat ensi vuonna yli kolmeen miljardiin euroon, mikä on valtava summa, joka on poissa esimerkiksi hyvinvointipalveluista. Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sinuhe Wallinheimo onkin nostanut esiin huolen siitä, että edellisen hallituksen, jota hän kutsuu ”punamullan velkajuhlaksi”, aikana tehdyt valinnat ovat johtaneet siihen, että veronmaksajien rahat sulavat palvelujen sijaan velan hoitamiseen. Hän vaatii edellisen hallituksen puoluejohtoa laskemaan, kuinka paljon panostuksia tällä menetettyllä summalla olisi voitu tehdä sosiaali- ja terveyspalveluihin (sote).
Talouden myrskyisä maailmantilanne
Suomi kamppailee tällä hetkellä monen samanaikaisen kriisin keskellä, jotka tekevät talouden tasapainottamisesta erityisen vaikeaa. Maailmanlaajuinen turvallisuustilanne on heikentynyt merkittävästi, mikä on lisännyt puolustusmenoja ja yleistä epävarmuutta. Samalla korot ovat nousseet nopeasti vastauksena inflaatioon, mikä on suoraan lisännyt valtion velanhoitokuluja ja nakertanut kotitalouksien ostovoimaa. Wallinheimo korostaa, että juuri tällaisissa olosuhteissa poliittisten päättäjien kyky tehdä kestäviä eikä vain helppoja ratkaisuja joutuu todelliseen testiin.
Hän painottaa, että nykyisen hallituksen on toimittava isänmaan edun mukaisesti vahvistamalla kasvun edellytyksiä työn, yrittämisen ja luottamuksen kautta. Wallinheimon mukaan näitä toimenpiteitä ei pidä asettaa vastakkain julkisen talouden suunnan korjaamisen kanssa, vaan niiden on tapahduttava rinnakkain. Muutoksen toteuttaminen vie aikaa, varsinkin kun olosuhteet ovat poikkeuksellisen haastavat. Wallinheimo kritisoi oppositiota, erityisesti SDP:tä, siitä, että heidän ohjeillaan ”hanskat olisi pudotettu” jo vaikeuksien alussa, mikä olisi vain syventänyt maan pulmia entisestään.
Rakenteellisten uudistusten jättäminen
Wallinheimo muistuttaa, ettei Suomen julkisen talouden ongelmat ole syntyneet vain yhden hallituskauden aikana, vaan ne ovat seurausta pitkäaikaisista päätöksistä ja tekemättä jättämisistä. Hän kuitenkin suuntaa kritiikkinsä voimakkaasti edelliseen hallituskauteen, jolloin lukuisat asiantuntijoiden varoitukset julkisen talouden tilasta sivuutettiin. Tuolloin jätettiin tekemättä välttämättömät rakenteelliset uudistukset, jotka olisivat hillinneet menojen kasvua ja parantaneet työllisyyttä. Tämä ajanjakso, jonka aikana velkaa otettiin runsaasti esimerkiksi koronapandemian ja hyvinvointialueuudistuksen rahoittamiseen ilman riittäviä säästöjä, on Wallinheimon mukaan johtanut nykyiseen velkakierteeseen.
Velan kasvattamisen seuraukset näkyvät nyt suoraan valtion budjetissa, kun korkomenot ovat räjähtäneet käsiin. Wallinheimo peräänkuuluttaa poliittista vastuuta ja kysyy, miksi edellisen hallituksen puoluejohto ei nähnyt tai halunnut nähdä talouden kehityksen suuntaa.
Korkomenot syövät palvelut
Velan korkomenot ovat erittäin konkreettinen ja dramaattinen esimerkki siitä, miten menneisyyden päätökset vaikuttavat suoraan nykyisten kansalaisten palveluihin. Ensi vuonna valtion velanhoitokuluihin arvioidaan sulavan yli kolme miljardia euroa veronmaksajien rahaa. Wallinheimo kehottaa edellisen hallituksen puoluejohtoa tekemään laskelman siitä, mitä panostuksia tällä kolmella miljardilla eurolla olisi voinut saada aikaan. Esimerkiksi sote-palveluissa, jotka kamppailevat jatkuvasti resurssipulan ja hoitojonojen kanssa, tällaisella summalla olisi ollut merkittävä vaikutus.
Kolme miljardia euroa olisi voitu käyttää esimerkiksi uusien hoitajien palkkaamiseen, perusterveydenhuollon vahvistamiseen, erikoissairaanhoidon jonojen purkamiseen tai lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden parantamiseen. Sen sijaan, rahat valuvat nyt velkojen korkoihin, eivätkä ne tuota mitään konkreettista arvoa kansalaisille. Tämä tilanne korostaa julkisen talouden tervehdyttämisen kiireellisyyttä ja tärkeyttä.
Orpon hallituksen korjausliikkeet
Wallinheimo muistuttaa, että nykyinen Orpon hallitus on aloittanut mittavat toimenpiteet julkisen talouden suunnan korjaamiseksi, jotka hidastavat velan kertymistä merkittävästi. Hän esittää konkreettisia lukuja: ilman hallituksen tekemiä päätöksiä Suomi ottaisi tänä vuonna noin neljä miljardia euroa enemmän velkaa ja ensi vuonna 3,5 miljardia euroa enemmän. Nämä luvut osoittavat, että hallitus pyrkii tehokkaasti leikkaamaan menoja ja kasvattamaan tuloja kestävällä tavalla.
Vaikka talouden tasapainottaminen aiheuttaa lyhyellä aikavälillä kivuliaita päätöksiä ja säästöjä, ne ovat Wallinheimon mukaan välttämättömiä, jotta Suomi välttää syvemmän velkakriisin ja pystyy turvaamaan tulevaisuudessa tarvittavat palvelut. Poliittinen keskustelu säästötoimien oikeudenmukaisuudesta ja vaikutuksista jatkuu kiivaana.
Julkisen talouden kestävyys tulevaisuudessa
Julkisen talouden kestävyys on pitkän aikavälin kysymys, joka vaatii jatkuvaa työtä ja päättäjiltä kykyä katsoa yli vaalikausien. Wallinheimo korostaa, että kyseessä on paitsi taloudellinen, myös moraalinen kysymys: jätetäänkö tuleville sukupolville hoidettavaksi kestämätön velkataakka. Vaikka nykyinen hallitus pyrkii korjaamaan tilannetta, velkakertymä on jo huomattava, ja velanhoitokulut syövät vuosittain yhä suuremman osan valtion budjetista.
Tämä tilanne edellyttää laaja-alaista yhteisymmärrystä ja sitoutumista rakenneuudistuksiin, jotka parantavat työllisyyttä ja hillitsevät menojen kasvua pysyvästi. Muutoin miljardit eurot valuvat edelleen palvelujen sijaan velanhoitoon.
Korkomenojen hinta sosiaali- ja terveyspalveluissa
- Hoitojonojen purkaminen: Kolmen miljardin euron summalla olisi voitu palkata tuhansia uusia hoitajia tai lääkäreitä, mikä nopeuttaisi hoitoon pääsyä merkittävästi.
- Perusterveydenhuollon vahvistaminen: Panostukset terveyskeskuksiin olisivat parantaneet kansalaisten perusturvallisuutta ja ennaltaehkäisevää työtä.
- Mielenterveyspalvelut: Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden resurssipulaa olisi voitu helpottaa huomattavasti.
- Vanhuuden hoiva: Vanhusten hoivapalveluiden laadun parantaminen ja henkilöstömitoitusten turvaaminen olisivat olleet mahdollisia.
- Tutkimus ja kehitys: Sote-alan tutkimukseen ja uusien hoitomuotojen kehittämiseen olisi voitu ohjata merkittäviä resursseja.
Vastuulliset valinnat välttämättömiä
Suomen julkisen talouden korjaaminen on pitkä ja kivulias prosessi, mutta välttämätön, jotta tulevaisuudessa ei jouduta tilanteeseen, jossa velanhoitokulut syrjäyttävät palvelut kokonaan. Wallinheimon kritiikki osoittaa poliittisen vastuun merkityksen ja tarpeen tehdä kestäviä valintoja, vaikka ne olisivatkin lyhyellä aikavälillä epäsuosittuja.
