STEA:n avustukset herättävät kysymyksiä
Suomessa sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus, STEA, jakaa vuosittain satoja miljoonia euroja erilaisille hankkeille. Tämän vuoden avustusaineisto on herättänyt keskustelua, sillä monet avustuskohteet näyttävät olevan kaukana alkuperäisestä tarkoituksesta, eli heikoimmassa asemassa olevien auttamisesta tai terveyden edistämisestä.
Esimerkiksi Palkansaajien Hyvinvointi ja Terveys ry:n saama lähes 571 000 euron avustus on suunnattu lomatoimintaan työssäkäyville perheille. Vaikka loma-apu voi olla tarpeellista, herää kysymys, miksi tällaisia avustuksia myönnetään järjestöille, jotka keskittyvät työssäkäyviin, ei heikoimmassa asemassa oleviin.
Rahan virtaaminen erikoiskohteisiin
Ihmisoikeusliitto ry:n 140 000 euron avustus köyhyydestä tiedottamiseen ei suoraan auta köyhiä, vaan keskittyy tiedottamiseen poliitikoille ja medialle. Tämä herättää kysymyksiä siitä, onko veronmaksajien rahoja käytettävä sellaiseen, joka ei suoraan tuo hyötyä köyhille.
Vantaan Venäläinen Klubi on saanut STEA-avustuksia vuodesta 2017 yhteensä noin 2,6 miljoonaa euroa. Vaikka järjestö kuvaa itseään sillanrakentajaksi, on sen saama tuki myös herättänyt keskustelua, sillä rahaa käytetään muun muassa maahanmuuttajataustaisten henkilöiden hyvinvoinnin edistämiseen. Samoin Suomi-Syyria Ystävyysseura ry:n avustukset arabiankielisten kotoutumiseen ja koulutukseen voivat herättää kysymyksiä, onko tällaisia hankkeita tarkoituksenmukaista rahoittaa sosiaali- ja terveysalan varoista.
Identiteettityö ja vaikuttamistyö avustusten kohteina
Identiteettityölleen rahoituksen saaneet järjestöt, kuten Kuopion Setlementti Puijola ry ja Sateenkaariperheet ry, ovat myös herättäneet keskustelua. Avustukset sukupuoli-identiteettiä pohtiville ja perheiden monimuotoisuuteen keskittyvään työskentelyyn saattavat tuntua kaukana varsinaisesta sosiaali- ja terveysavustusten tarkoituksesta.
Erityisesti Sateenkaariperheet ry:n avustus 260 000 euroa vaikuttamistyöhön viittaa siihen, että rahoitus on siirtynyt yhä enemmän poliittiseen toimintaan. Tämä herättää huolta siitä, kuinka STEA:n varoja käytetään ja mikä on niiden lopullinen hyöty kansalaisille.
Uudet kriteerit avustusten jakamiselle
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman on ilmoittanut uusista kriteereistä, jotka tulevat voimaan vuonna 2027. Nämä kriteerit tulevat keskittymään vain sellaiseen toimintaan, joka todistetusti tuottaa hyötyä heikoimmassa asemassa oleville. Rydmanin mukaan vaikuttamistyöhön suunnatut avustukset loppuvat, mikä saattaa tiukentaa avustusten saamiseen liittyviä ehtoja.
Poliittinen keskustelu käy kuumana
Miko Bergbom, perussuomalaisten eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, on puolustanut Rydmanin linjauksia, korostaen, että veronmaksajien rahoja on käytettävä harkitusti ja aitoon auttamiseen. Kriitikot, kuten SOSTE:n pääsihteeri Vertti Kiukas, ovat kuitenkin varoittaneet, että leikkaukset voivat vaikeuttaa järjestöjen mahdollisuuksia auttaa heikoimmassa asemassa olevia.
Viime viikkoina on käyty laajaa keskustelua siitä, kuinka järjestöjen rahoitus tulisi arvioida ja kuinka avustusten jakamista voidaan parantaa. Onko nyt oikea aika tarkastella järjestöjen toimintaa ja rahoitusta kriittisesti?
Veronmaksajien rahoja käytetään eri tavoin
Veronmaksajien rahoja käytetään siis monenlaisiin hankkeisiin, jotka eivät aina näytä tukevan suoraan sosiaali- ja terveyspoliittisia tavoitteita. Tässä muutamia esimerkkejä STEA:n avustuskohteista:
- Palkansaajien Hyvinvointi ja Terveys ry: 571 000 euroa lomatoimintaan
- Ihmisoikeusliitto ry: 140 000 euroa köyhyystiedotukseen
- Suomi-Syyria Ystävyysseura ry: 270 102 euroa kotoutumiseen
- Sateenkaariperheet ry: 260 000 euroa vaikuttamistyöhön
- Kuopion Setlementti Puijola ry: 220 000 euroa sukupuoli-identiteettityöhön
Yhteenveto
STEA:n avustukset jakautuvat laajasti, ja niiden tarkoituksenmukaisuus herättää kysymyksiä. Onko nyt aika arvioida, miten veronmaksajien rahat käytetään ja mihin ne todella menevät? Keskustelu aiheesta jatkuu, ja tulemme seuraamaan tilannetta tarkasti.
