Vestman vaatii tiedustelulle rajattua toimivaltaa myös asuintiloihin
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja, kokoomuksen kansanedustaja Heikki Vestman vaatii perustuslain muuttamista niin, että tiedustelua voitaisiin vakavissa kansallisen turvallisuuden tilanteissa kohdistaa myös pysyväisluonteiseen asumiseen käytettäviin tiloihin. Vestman perustelee muutosta Suomen heikentyneellä turvallisuusympäristöllä ja Euroopassa ilmenneillä sabotaasitapauksilla.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän 2. lokakuuta 2026 julkaiseman tiedotteen mukaan nykyinen perustuslain sääntely rajoittaa tiedusteluviranomaisten mahdollisuuksia toimia silloin, kun epäilty vieraan vallan agentti, sabotööri tai terroritoimintaan kytkeytyvä henkilö käyttää asuntoa toimintansa suunnitteluun, valmisteluun tai välineiden säilyttämiseen. Vestmanin mukaan tällainen rajoitus voi muodostaa vakavan aukon kansallisen turvallisuuden suojaan.
Ehdotettu muutos ei Vestmanin esittämässä muodossa antaisi tiedusteluviranomaisille yleistä tai rajoittamatonta oikeutta toimia kodeissa. Hänen mukaansa toimivaltuuksien käyttämisen pitäisi perustua tuomioistuimen lupaan ja kohdistua sotilaalliseen toimintaan tai muuhun erittäin vakavaan kansallisen turvallisuuden uhkaan.
Muutos kohdistuisi poikkeuksellisen vakaviin uhkiin
Vestman erottaa toisistaan tavallisten ihmisten kotirauhan ja tilanteet, joissa asuntoa käytetään Suomeen kohdistuvan vihamielisen toiminnan tukikohtana. Hän painottaa kotirauhan olevan keskeinen perusoikeus, joka on turvattava suomalaisille myös jatkossa. Hänen mukaansa sama suoja ei kuitenkaan saisi estää puuttumista vieraan valtion lukuun tapahtuvaan toimintaan, joka vaarantaa Suomen tai Suomessa asuvien ihmisten turvallisuuden.
Käytännössä kysymys on siitä, millä edellytyksillä tiedustelutoimia voitaisiin ulottaa tilaan, jota käytetään vakituiseen asumiseen. Nykyinen perustuslain suoja on tällaisissa tiloissa erityisen vahva. Vestman katsoo, ettei voimassa oleva sääntely vastaa enää turvallisuustilannetta, jossa vihamieliset toimijat voivat käyttää yksityisiä asuntoja suojautuakseen viranomaisten tiedonhankinnalta.
Vestman viittaa perusteluissaan tasavallan presidentin ja sotilastiedustelun julkisuudessa esittämiin arvioihin. Niiden pohjalta Suomen on hänen mukaansa varauduttava myös sabotaasi-iskuihin. Tiedotteessa korostetaan erityisesti Venäjän toimintaan liitettyjä tapauksia eri puolilla Eurooppaa sekä sitä, että vastaavanlaisten uhkien mahdollisuus on otettava vakavasti myös Suomessa.
Sabotaasiuhka nostaa tiedustelun keinot tarkasteluun
Euroopan muuttunut turvallisuusympäristö on lisännyt keskustelua kriittiseen infrastruktuuriin, viranomaistoimintaan ja yhteiskunnan keskeisiin järjestelmiin kohdistuvasta vaikuttamisesta. Sabotaasi voi tarkoittaa esimerkiksi fyysistä vahingontekoa, operaation valmistelua, välineiden piilottamista tai toimintaa, jonka tavoitteena on aiheuttaa häiriöitä ja epävarmuutta. Vestmanin mukaan tiedusteluviranomaisten pitäisi pystyä hankkimaan tietoa tällaisesta toiminnasta ennen kuin uhka ehtii toteutua.
Tiedustelun tarkoitus poikkeaa rikostutkinnasta. Sen keskeinen tavoite on tuottaa ennakolta tietoa kansallista turvallisuutta uhkaavasta toiminnasta. Vestmanin esiin nostama ongelma liittyy juuri ennakolliseen tiedonhankintaan: jos vakavaa operaatiota valmistellaan pysyväisluonteisessa asuintilassa, viranomaisten keinot voivat hänen arvionsa mukaan jäädä riittämättömiksi.
Perustuslain muuttaminen olisi tästä näkökulmasta edellytys sille, että tavallisella lailla voitaisiin säätää tarkemmista toimivaltuuksista. Samalla alemmanasteisessa lainsäädännössä pitäisi määritellä muun muassa toimien kohteet, luvan hakeminen, käytön valvonta, tiedon käsittely sekä oikeusturvan takeet. Tiedotteessa ei kuvata kaikkia näitä yksityiskohtia, vaan siinä keskitytään perustuslaillisen esteen poistamiseen.
Tuomioistuimen lupa olisi keskeinen oikeusturvakeino
Vestmanin mukaan tiedustelutoimien ulottaminen vakituiseen asumiseen käytettyyn tilaan pitäisi sitoa tuomioistuimen ennakkolupaan. Lupavaatimus olisi keskeinen keino varmistaa, että näin voimakasta toimivaltuutta käytettäisiin vain laissa tarkasti rajatuissa tilanteissa. Tuomioistuimen tehtävänä olisi arvioida, täyttyvätkö toimelle asetetut perusteet ja onko puuttuminen oikeassa suhteessa epäiltyyn uhkaan.
Perusoikeuksiin puuttuvassa lainsäädännössä olennaisia ovat myös välttämättömyys ja täsmällinen rajaus. Pelkkä yleinen epäily tai tavanomainen rikollisuus ei Vestmanin esittämän perustelun perusteella kuuluisi muutoksen kohteeksi. Kyse olisi vieraan valtion toimintaan, terrorismiin, sotilaalliseen uhkaan tai muuhun poikkeuksellisen vakavaan kansallisen turvallisuuden vaarantamiseen liittyvistä tilanteista.
Vestmanin kannanotto ei siten koske kotirauhan yleistä heikentämistä, vaan rajatun poikkeuksen luomista kaikkein vakavimpia uhkia varten. Lopullisen sääntelyn sisältö ratkaisee kuitenkin sen, kuinka tarkasti toimivaltuudet kohdennetaan ja millaisiksi niiden valvonta sekä jälkikäteinen oikeusturva muodostuvat.
Perustuslain 10 pykälä on valmistelun ytimessä
Valmistelussa tarkastellaan perustuslain 10 pykälää, jossa säädetään yksityiselämän, kunnian ja kotirauhan suojasta sekä luottamuksellisen viestin salaisuudesta. Vestman johti pykälän tarkistamista käsitellyttä parlamentaarista ohjausryhmää. Parlamentaarinen valmistelu merkitsee, että muutoksen perusteita ja suuntaa on käsitelty hallitus- ja oppositiopuolueiden kesken ennen varsinaista eduskuntakäsittelyä.
Perustuslakia koskeva hallituksen esitys on tiedotteen mukaan parhaillaan perustuslakivaliokunnan käsiteltävänä. Valiokunnan tehtävänä on arvioida ehdotuksen suhdetta perusoikeusjärjestelmään ja valmistella asiasta mietintö eduskunnan täysistunnolle. Vestman arvioi valiokunnan antavan mietintönsä lähiviikkoina.
Perustuslain muutoksesta riippuvat tavallisen lain esitykset hallituksen on määrä antaa eduskunnalle syksyn aikana. Näissä esityksissä ratkaistaisiin käytännön tasolla, millä menettelyllä tiedustelua voitaisiin kohdistaa asuintiloihin ja millaisia viranomaisia, uhkia sekä tiedustelumenetelmiä sääntely koskisi.
Aihe liittyy laajempaan poliittiseen keskusteluun uusien toimivaltuuksien parlamentaarisesta tuesta. Keskustelun aiempia vaiheita käsittelee myös uutinen Vestman vaatii SDP:n tukea tiedusteluviranomaisten uusille toimivaltuuksille.
Eduskunta ratkaisee kotirauhan ja turvallisuuden tasapainon
Perustuslain muuttaminen on aina tavallisen lain säätämistä raskaampi poliittinen ja oikeudellinen prosessi. Ratkaisu ei jää yksin perustuslakivaliokunnalle, vaan lopullisen päätöksen tekee eduskunnan täysistunto perustuslain muuttamista koskevien menettelysääntöjen mukaisesti. Käytännössä muutos edellyttää laajaa parlamentaarista hyväksyntää.
Käsittelyn keskeinen kysymys on, miten kansallisen turvallisuuden parantaminen sovitetaan yhteen yksityiselämän ja kotirauhan vahvan suojan kanssa. Vestman painottaa, että tavallisten ihmisten oikeudet on säilytettävä. Samalla hän pitää kestämättömänä tilannetta, jossa vihamielisen valtion palveluksessa toimiva henkilö voisi käyttää asuntoa suojana tiedustelulta.
Tiedote edustaa Vestmanin ja kokoomuksen eduskuntaryhmän näkemystä. Siinä ei esitellä muiden eduskuntaryhmien kantoja eikä mahdollisia kriittisiä arvioita ehdotuksen rajauksista. Valiokuntakäsittelyssä huomiota voidaan odottaa kiinnitettävän ainakin toimivaltuuksien tarkkarajaisuuteen, riippumattomaan lupamenettelyyn, viranomaisvalvontaan sekä siihen, kuinka sivullisten yksityisyys suojataan.
Seuraavat vaiheet ratkaisevat toimivallan rajat
Vaikka poliittinen keskustelu on keskittynyt siihen, saavatko tiedusteluviranomaiset toimia pysyväisluonteisissa asuintiloissa, käytännön vaikutukset selviävät vasta lakiesitysten yksityiskohtien perusteella. Ratkaisevaa on myös se, millainen näyttökynnys tuomioistuimen luvan saamiselle asetetaan ja kuinka tiedustelutoimien välttämättömyys osoitetaan.
- Perustuslakivaliokunta valmistelee mietinnön perustuslain muuttamista koskevasta esityksestä.
- Eduskunnan täysistunto ottaa kantaa siihen, hyväksytäänkö perustuslain muutos.
- Hallitus antaa muutokseen liittyvät tavallisen lain esitykset, joissa toimivaltuuksien ehdot määritellään tarkemmin.
- Tuomioistuimen lupamenettelyn, valvonnan ja oikeusturvan yksityiskohdat ratkaisevat, kuinka laajaksi uusi toimivalta käytännössä muodostuu.
Vestmanin mukaan uudistuksen lähtökohtana on estää vakavan vihamielisen toiminnan valmistelu ennen vahingon syntymistä. Eduskunnan arvioitavaksi jää, voidaanko tavoite toteuttaa tavalla, joka vahvistaa viranomaisten kykyä torjua sabotaasia ja vieraiden valtioiden toimintaa mutta säilyttää samalla kotirauhan pääsääntöisesti vahvana perusoikeutena.
