Vihreät haluaa kansalaisjärjestöille lakisuojaa ja leikkaukset perutuiksi

Vihreät haluaa kansalaisjärjestöille lakisuojaa ja leikkaukset perutuiksi

Vihreät haluaa kansalaisjärjestöille lakisuojaa ja leikkaukset perutuiksi

Vihreät haluaa vahvistaa kansalaisjärjestöjen asemaa Suomessa lainsäädännöllä. Puolueen mukaan järjestöjen toiminta on niin keskeinen osa hyvinvointivaltiota, demokratiaa ja yhteiskunnan kriisinkestävyyttä, ettei niiden tulevaisuus saisi riippua voimakkaasti yksittäisen hallituksen poliittisista valinnoista.

Puolue vaatii samalla Petteri Orpon hallituksen järjestöihin kohdistamien leikkausten perumista. Erityisesti Vihreät nostaa esille sosiaali- ja terveysalan järjestöt, joiden rahoituksen vähentämisen se arvioi heikentävän muun muassa mielenterveystyötä, perheiden palveluja, vapaaehtoistoimintaa ja haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten oikeuksien toteutumista.

Vihreiden puheenjohtajan Sofia Virran mukaan järjestöjä ei pitäisi nähdä vain avustuksia saavina organisaatioina. Hän korostaa niiden käytännön työtä ihmisten tukemisessa, yhteisöjen rakentamisessa ja oikeuksien puolustamisessa. Puolue esitteli linjauksensa 10. lokakuuta 2026 julkaisemassaan tiedotteessa.

Järjestöjen asemaa halutaan vahvistaa lainsäädännössä

Vihreiden keskeinen ehdotus on selvittää, kuinka kansalaisjärjestöjen ja koko kansalaisyhteiskunnan asema voitaisiin tunnistaa nykyistä vahvemmin lain tasolla. Tiedotteessa ei nimetä valmista lakimallia, eikä siitä käy ilmi, tarkoittaisiko tavoite esimerkiksi uutta erillislakia, muutoksia valtionavustuksia koskeviin säädöksiin vai järjestöjen kuulemista ja toimintaedellytyksiä vahvistavia velvoitteita.

Puolue perustelee lainsäädännön tarvetta pitkäjänteisyydellä. Järjestöt tekevät usein työtä, jonka tulokset syntyvät useiden vuosien aikana, mutta rahoitusta voidaan myöntää lyhyiksi jaksoiksi. Epävarmuus vaikeuttaa toiminnan suunnittelua, henkilöstön palkkaamista ja sellaisten tukimuotojen ylläpitämistä, joihin ihmiset ovat ehtineet luottaa.

Vihreiden näkemyksen mukaan järjestökentän ei pitäisi joutua jokaisella hallituskaudella tilanteeseen, jossa sen perustehtäviä rakennetaan uudelleen vaihtuvien määrärahapäätösten varassa. Lakisääteisen aseman vahvistaminen ei kuitenkaan automaattisesti tarkoittaisi tiettyä rahoitustasoa. Jatkovalmistelussa olisi ratkaistava, mitä oikeuksia tai velvollisuuksia lakiin kirjattaisiin ja kuinka julkisen vallan talousarviovalta samalla säilyisi.

Leikkausten vaikutukset näkyvät puolueen mukaan arjen tuessa

Virran mukaan järjestörahoituksesta säästäminen ei poista avun tarvetta. Jos ennalta ehkäisevää työtä, matalan kynnyksen palveluja tai yhteisöllistä toimintaa vähennetään, ongelmat voivat myöhemmin kärjistyä. Se voi puolueen arvion mukaan kasvattaa sekä inhimillistä kuormitusta että julkisten palvelujen kustannuksia.

Sosiaali- ja terveysjärjestöt tarjoavat esimerkiksi keskusteluapua, vertaistukea, neuvontaa ja mahdollisuuksia vapaaehtoistoimintaan. Osa toiminnasta täydentää hyvinvointialueiden ja kuntien palveluja, mutta järjestöt voivat myös tavoittaa ihmisiä, jotka eivät hakeudu viranomaisten palveluihin tai jotka tarvitsevat tukea ennen raskaampien palvelujen piiriin päätymistä.

Vihreät muistuttaa, että kansalaisyhteiskunta on sote-järjestöjä laajempi kokonaisuus. Siihen kuuluvat myös nuoriso-, liikunta-, kulttuuri-, ympäristö-, ihmisoikeus- ja rauhanjärjestöt sekä suuri määrä paikallisia yhdistyksiä. Paikallistasolla toiminta voi tarkoittaa kaikkea harrastusryhmistä ruoka-apuun, luonnonsuojelusta ikääntyneiden kohtaamispaikkoihin ja nuorten tukemisesta maahan muuttaneiden neuvontaan.

Leikkausten seuraukset voivat siksi vaihdella huomattavasti järjestön koon, rahoituspohjan ja toimialan mukaan. Suurella valtakunnallisella toimijalla saattaa olla useita rahoituslähteitä, kun taas pieni yhdistys voi olla yhden avustuksen varassa. Vihreiden vaatima vaikutusten arviointi olisi puolueen mukaan keino tunnistaa ennakolta, millaisiin ihmisryhmiin ja palveluihin säästöt kohdistuvat.

Kansalaisyhteiskunta nähdään osana kokonaisturvallisuutta

Vihreät liittää järjestöjen aseman myös Suomen kokonaisturvallisuuteen. Puolueen mukaan turvallisuus ei rakennu ainoastaan puolustuksesta, rajaturvallisuudesta tai viranomaisten toimintakyvystä, vaan myös ihmisten keskinäisestä luottamuksesta, auttamisverkostoista ja yhteisöjen kyvystä toimia poikkeustilanteissa.

Järjestöillä voi kriiseissä olla tärkeä tehtävä tiedon välittäjinä, vapaaehtoisten kokoajina ja erityistä tukea tarvitsevien ihmisten tavoittajina. Niillä on usein valmiita verkostoja ja paikallistuntemusta, joiden rakentaminen vie vuosia. Virran viesti on, ettei kerran purettuja rakenteita pystytä palauttamaan nopeasti silloin, kun vakava häiriö tai kriisi on jo alkanut.

Kokonaisturvallisuusnäkökulma laajentaa keskustelua järjestötuista. Jos rahoitusta tarkastellaan vain vuosittaisena menona, järjestöjen ylläpitämien verkostojen merkitys varautumiselle voi jäädä vähälle huomiolle. Vihreät haluaa, että järjestöjen kriisivalmius ja asema osana yhteiskunnan selviytymiskykyä tunnistettaisiin myös tulevissa ratkaisuissa.

Riippumattomuus kuuluu demokraattiseen järjestelmään

Puolue perustelee esitystään lisäksi demokratian toimivuudella. Kansalaisjärjestöt osallistuvat julkiseen keskusteluun, tuovat päätöksentekoon eri ihmisryhmien kokemuksia ja valvovat oikeuksien toteutumista. Ne voivat myös arvostella hallitusta ja muita vallankäyttäjiä.

Virran mukaan järjestöjen tehtävä ei ole mukautua kulloisenkin hallituksen poliittisiin tavoitteisiin saadakseen rahoitusta. Vihreät pitää riippumattomuutta olennaisena periaatteena etenkin silloin, kun järjestö puolustaa vähemmistöjen asemaa, seuraa ihmisoikeuksia tai nostaa esille julkisen vallan toiminnassa havaittuja puutteita.

Samalla mahdollisessa uudessa sääntelyssä olisi ratkaistava, miten riippumattomuus, avustusten läpinäkyvyys ja julkisten varojen valvonta sovitetaan yhteen. Vihreiden tiedote ei ota yksityiskohtaisesti kantaa esimerkiksi rahoituksen jakoperusteisiin tai siihen, mikä taho arvioisi järjestöjen yhteiskunnallista merkitystä. Nämä kysymykset olisivat keskeisiä, jos aloite etenisi konkreettiseksi lainvalmisteluksi.

Virran ulostulo liittyy laajempaan oppositiopolitiikkaan, jossa Vihreät on arvostellut hallitusta erityisesti hyvinvointiin, perheisiin ja ennalta ehkäiseviin palveluihin vaikuttavista päätöksistä. Puheenjohtajan muista sosiaalipoliittisista avauksista voi lukea artikkelista Sofia Virta haastaa Orpon lapsilinjasta – viisi vaatimusta ja yksi jokeri.

Vihreiden ehdotuksessa on vielä avoimia kysymyksiä

Puolueen vaatimus jättää avoimeksi sen, kuinka kattavasti eri järjestöryhmät kuuluisivat mahdollisen lainsäädännön piiriin. Suomessa toimii hyvin erilaisia yhdistyksiä pienistä vapaaehtoisvoimin toimivista paikallisyhdistyksistä valtakunnallisiin ammatillisiin organisaatioihin. Kaikki eivät myöskään saa valtionavustuksia, vaan toimintaa rahoitetaan jäsenmaksuilla, lahjoituksilla, säätiötuilla, kuntien avustuksilla tai palvelujen myynnillä.

Myös esityksen taloudelliset vaikutukset edellyttäisivät tarkempaa arviointia. Monivuotiset avustuspäätökset voisivat lisätä ennakoitavuutta, mutta samalla ne sitoisivat tulevien vuosien määrärahoja nykyistä pidemmäksi ajaksi. Poliittisessa käsittelyssä jouduttaisiin punnitsemaan järjestöjen toiminnan jatkuvuutta suhteessa valtiontalouden liikkumavaraan.

Vihreät ei tiedotteessaan esitä arviota siitä, kuinka paljon leikkausten peruminen maksaisi tai millä aikataululla muutokset pitäisi toteuttaa. Se ei myöskään kerro, milloin puolue aikoo tuoda asiasta eduskunnalle lakialoitteen tai muun yksityiskohtaisen esityksen. Tässä vaiheessa kyse on poliittisesta linjauksesta ja vaatimuksesta käynnistää ratkaisujen valmistelu.

Puolue kokoaa tavoitteensa rahoitukseen ja varautumiseen

Vihreiden tiedotteen perusteella puolueen keskeiset vaatimukset voidaan tiivistää seuraavasti:

  • kansalaisjärjestöjen asemaa ja toimintaedellytyksiä vahvistetaan lainsäädännössä,
  • sosiaali- ja terveysjärjestöihin kohdistuvat rahoitusleikkaukset perutaan,
  • avustuksissa siirrytään nykyistä laajemmin monivuotisiin päätöksiin,
  • leikkausten vaikutukset ihmisiin, palveluihin ja julkisiin menoihin arvioidaan etukäteen,
  • järjestöjen riippumattomuutta sekä niiden kriisi- ja toimintavalmiutta vahvistetaan.

Vaatimusten eteneminen riippuu siitä, saavatko ne tukea muilta eduskuntapuolueilta ja millaiseksi mahdollinen lakimalli muodostuisi. Hallituksen tai muiden puolueiden vastauksia ei Vihreiden tiedotteessä esitetä. Siksi poliittisen kiistan seuraava vaihe ratkaisee, jääkö avaus periaatteelliseksi kannanotoksi vai johtaako se konkreettiseen valmisteluun.

Vihreiden viesti on, että järjestöpolitiikkaa pitäisi tarkastella avustusmenojen lisäksi hyvinvointivaltion, demokratian ja turvallisuuden rakenteena. Puolue pyrkii nostamaan keskusteluun erityisesti sen, mitä tapahtuu, jos pitkään toimineet auttamisen ja osallistumisen verkostot menettävät rahoituksensa. Samalla sen on vielä täsmennettävä, millainen oikeudellinen suoja olisi käytännössä toteuttamiskelpoinen ja miten uudistus rahoitettaisiin.

Lähteet

Vihreät – De Gröna: Kansalaisjärjestöjen asema turvattava lailla, tiedote 10.10.2026.

Jätä kommentti