Vihreät ovat onnistuneet saarnoissaan – ainakin osittain. Viime viikkoina käydyt neuvottelut hallituspuolueiden ja keskustan kanssa kulminoituivat kompromissiin, jossa vihreiden periaatteet pääsivät osittain läpi alkuperäisestä, tiukasta hallituksen esityksestä. Lopullisessa mallissa näkyy keventämistä, jouston mahdollisuus ja riippumattoman finanssipolitiikan valvojan tavoite.

Kansanedustaja Saara Hyrkön mukaan Vihreät saivat neuvotteluissa mukaan useita keskeisiä vaatimuksiaan: malli on nyt merkittävästi joustavampi, ja kriisitilanteissa tarvittava reagointikyky on huomioitu. Lisäksi riippumattoman valvojan asema säilyy keskeisenä painopisteenä. Vihreiden eduskuntaryhmä hyväksyi sopuun sitoutumisen yhdessä SDP:n, keskustan ja hallituspuolueiden kanssa.

Puheenjohtaja Sofia Virta korosti yhteispohjan merkitystä: hän näkee laajapohjaisen parlamentaarisen sopimuksen Suomen edun kannalta toimivampana kuin tiukkasääteisen mallin, joka rajoittaisi liikaa hallituksen liikkuvuutta. Virta arvioi, että Vihreiden läsnäolo neuvottelupöydässä mahdollisti alkuperäiseen esitykseen merkittäviä parannuksia.

Sääntöjen jäykkyydestä joustavuuden suuntaan

Alkuperäinen hallituksen tiukka malli sai kritiikkiä monelta suunnalta: liiallisesta jäykkyydestä ja terävyydestä sopeuttaa taloutta kriiseissä. Vihreiden mukaan ehdotus olisi linkittänyt Suomen talouspolitiikkaa liiaksi tiukkoihin säännöksiin ilman joustovaraa.

Kompromissin myötä malli sisältää jouston elementit, jotka antavat mahdollisuuden reagoida poikkeustilanteisiin kuten pandemiavuosiin, kansainvälisiin kriiseihin tai ilmastoshokkeihin. Hyrkkö muistutti, ettei taloudellisia pelisääntöjä tule sitoa niin tiukasti, että järjenkäytölle ei jää sijaa.

Samaan aikaan Vihreät painottavat, että riippumaton finanssipolitiikan valvoja on säilytettävä – ilman sitä valvonnan uskottavuus ja läpinäkyvyys jäävät kyseenalaisiksi. Valvojan tehtävä on arvioida, noudutetaanko sovittuja rahoitusasematavoitteita.

Erityinen huolenaihe liittyy valvontalaitosten resurssien vakauteen ja riippumattomuuteen: ehdotuksessa on esitetty tehtävien siirtämistä VTV:ltä Talouspolitiikan arviointineuvostolle, mikä on herättänyt kommentteja riippumattomuuden heikkenemisestä.

Talouden kestävyys – vihreää ajattelua ja politiikkaa

Vihreiden uuden talouslinjan taustalla on pitkäjänteisyys: puolue on korostanut, että talouspolitiikka ei saa nojata vain lyhyen aikavälin ratkaisuihin, vaan pitää ottaa huomioon sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus sekä ekologiset rajat.

Heidän mukaansa julkista taloutta täytyy vahvistaa siten, että finanssipolitiikalla on liikkumavaraa tuleviin häiriöihin. Menokehykset ovat keskeisiä, niin että haastavina aikoina ei jouduta tinkimään peruspalveluista.

Vihreät ovat myös laatineet oman vaihtoehtobudjetin vuodelle 2025, jossa esitetään julkisen talouden tasapainotusta noin 160 miljoonan euron verokevennyksillä ansiotuloihin ja verotuksen painopisteen siirtämisellä työn verotuksesta haittojen verottamiseen. Heidän tavoitteensa on rakentaa talous, joka kantaa vastuuta ympäristöstä, ihmisistä ja velanhoidosta tulevaisuudessa.

Lisäksi Vihreät ovat toimittaneet hallitukselle yli 50 ratkaisua sisältävän paketin, joka pyrkii yhdistämään talous- ja ympäristökriisit ratkaisuihin panostamalla koulutukseen, vihreään siirtymään ja innovaatioihin.

Kritiikkiä ja skeptisiä näkökulmia

Ei kannatuskritiikki ole jäänyt vaille vastakaikua. Kokoomuksen Karoliina Partanen arvostelee vihreitä siinä, että heidän talousvisioissaan nojattaisiin ennustetta nopeampaan kasvuun sen sijaan, että tehtäisiin rohkeita sopeutuksia. Hän näkee vihreiden ehdotuksia epärealistisina talousolojen kiristyessä.

Toisaalta talousasiantuntija Vesa Vihriälä varoittaa, että Suomen velkaantumisura on kestämätön, ja että sopeutustoimet on otettava vakavasti myös seuraavalla hallituskaudella. Valuuttaturvamurin sijaan tarvitaan rohkeaa politiikkaa – ei pelkkää toivetta siitä, että kasvu pelastaa tilanteen.

Valtiontalouden tarkastusvirasto on myös nostanut esiin, että hallituksen kehysriihessä hyväksytyt lisämenot heikentävät julkista taloutta entisestään, eikä riittäviä toimia ole esitetty velkaantumisen taittamiseksi.

Miltä uusi sopimus näyttää arjessa?

Sopimus ei ole pelkkää paperia. Sen vaikutukset konkretisoituvat talouspolitiikassa seuraavilla tavoilla:

• Joustavampi malli antaa hallitukselle liikkumavaraa, kun kriisitilanteet vaativat nopeita toimenpiteitä.
• Riippumaton valvonta takaa, että eduskunta ja kansalaiset voivat seurata sopimuksen toteutumista.
• Vihreä talousajattelu haastaa perinteiset mallit ja pyrkii yhdistämään talouskasvun ekologiseen ja sosiaaliseen vastuuseen.
• Vaihtoehtobudjetti osoittaa keinovalikoimaa myös opposition puolelta.

Suomen talouden heikko suhdanne, inflaatio ja kansainväliset kriisit ovat todellisuutta, jota ei voi sivuuttaa. VTV on varoittanut, että jatkuva velkaantuminen on erityisen huolestuttavaa nykyisessä turvallisuusympäristössä. Hallitus on turvautunut myös poikkeuslausekkeeseen EU-sääntöjen joustojen hyödyntämiseksi.

Mutta kritiikkiä tulee myös sisältäpäin: päätöksen jäykkyys, riskinä valvonnan heikkeneminen ja kasvun varaan rakentuva usko herättävät kysymyksiä.

Monet kuitenkin näkevät, että juuri parlamentaarinen yhteisymmärrys yli puoluerajojen voi tarjota uskottavan pohjan suomalaiselle talouspolitiikalle – etenkin kun korostuvat avoimuus, valvonta ja vastuullisuus.

Lista: sopimuksen keskeiset elementit

1. Mallin keventäminen verrattuna aiempaan ehdotukseen
2. Joustomahdollisuus kriisitilanteissa
3. Riippumaton valvoja, arvio rahoitusasematavoitteiden toteutumisesta
4. Vihreä lähestymistapa: talouden, ympäristön ja ihmisten tasapaino
5. Vaihtoehtobudjetti ja laaja keinojoukko (yli 50 ehdotusta)
6. Välttämättömät sopeutustoimet ja varautuminen tulevaisuuden kriiseihin
7. Avoimuus ja valvonnan resursointi