Vihreiden kansanedustaja Fatim Diarra on esittänyt poikkeuksellisen kovaa kritiikkiä hallituksen toimeentulotuen uudistamista koskevaa esitystä kohtaan. Diarra jätti tänään Perustuslakivaliokunnan lausuntoon eriävän mielipiteensä, sillä hänen mukaansa esityksessä olevat leikkaukset ja sanktiot vaarantavat suoraan perustuslain takaaman välttämättömän toimeentulon turvan. Kyseessä on laaja-alainen toimeentulotuen kokonaisuudistus, joka on osa hallituksen mittavia julkisen talouden säästöjä ja sosiaaliturvan heikennyksiä.

Lakiesityksessä ehdotetaan muun muassa toimeentulotuen perusosan leikkaamista ja sanktioluontoisten alentamisten lisäämistä. Hallitus pyrkii uudistuksellaan vahvistamaan tuen viimesijaisuutta ja kannustamaan ihmisiä hakeutumaan ensisijaisiin etuuksiin sekä kokoaikatyöhön. Tavoitteena on saavuttaa jopa kymmenien miljoonien eurojen säästöt toimeentulotukimenoista.

Säästöt vs. ihmisarvoinen elämä: Kritiikin ydin

Diarra kritisoi voimakkaasti sitä, että leikkaukset kohdistuvat nimenomaan perustuslaissa turvattuun välttämättömään toimeentuloon. Hän korostaa, ettei tuen alentamista voi perustella yksinomaan julkisen talouden säästötavoitteilla, jos se samalla uhkaa ihmisarvoista elämää tai muodostuu yksilön kannalta kohtuuttomaksi. Perustuslain 19 §:n 1 momentti takaa jokaiselle oikeuden välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.

”Tuen alentamista ei voi perustella vain julkisen talouden säästöillä, jos se vaarantaa ihmisarvoisen elämän tai muodostuu yksilön kannalta kohtuuttomaksi,” Diarra tähdentää. ”Näin uhkaa hallitusten esittämien muutosten johdosta käydä.” Tässä lauseessa Diarra tiivistää huolensa siitä, että säästöjen tavoittelu ajaa perusoikeuksien edelle.

Hallituksen esityksessä onkin mainittu, että perusosan alentaminen voitaisiin tehdä vain, jos se ei vaarantaisi ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa eikä alentamista voitaisi pitää muutenkaan kohtuuttomana. Diarran mukaan hallituksen esityksen kokonaisvaikutus kuitenkin uhkaa tätä perustuslaillista kynnystä. Esimerkiksi perusosaa ehdotetaan leikattavaksi yksin asuvien osalta kolme prosenttia ja muiden 18 vuotta täyttäneiden osalta noin kaksi prosenttia.

Kansainväliset moitteet ja kumuloituvat leikkaukset

Diarra nostaa esiin Suomen saamat useat huomautukset Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitealta perusturvan riittämättömästä tasosta. Komitea on useaan otteeseen todennut, että Suomen sosiaaliturvaetuudet, mukaan lukien toimeentulotuen perusosa ja työmarkkinatuki, alittavat selvästi uudistetun Euroopan sosiaalisen peruskirjan asettaman minimitason. Näitä moitteita on tullut jo vuosina 2015, 2017 ja viimeisimpänä vuonna 2023.

”Kansainvälisiltä valvontaelimiltä saatujen huomautusten mukaan jo nyt perusturva on Suomessa ihmisoikeuksien näkökulmasta riittämätön,” Diarra huomauttaa. Hän katsoo, että kun otetaan huomioon kaikki hallituksen tällä kaudella toteuttamat sosiaaliturvan leikkaukset, ei kyse ole enää yksittäisistä heikennyksistä. Diarra antaa tässä kohtaa muutoksista kovan tuomion. Hän toteaa suoraan, että kyse on vakavista ihmisoikeusloukkauksista.

Euroopan sosiaalinen peruskirja edellyttää, että sosiaaliavustuksen tason on oltava vähintään 50 prosenttia ekvivalentista mediaanitulosta. Komitea on todennut, ettei Suomen perustoimeentulotuki ole vastannut tätä minimivaatimusta jo ennen nyt esitettyjä lisäleikkauksia. Hallitusohjelma on asettanut tavoitteeksi vähentää toimeentulotukiriippuvuutta ja säästää toimeentulotukimenoista, mutta kritiikki kohdistuu keinoihin, joilla näihin tavoitteisiin pyritään.

Viimesijaisuus ja sanktioiden ongelmat

Diarra pitää sinänsä hyvänä esityksen tavoitetta vahvistaa toimeentulotuen roolia viimesijaisena tukena. Hän korostaa kuitenkin, ettei keinona tuen viimesijaisuuden vahvistamiseen voi olla ihmisten sanktiointi ja perusturvan alentaminen. Hallituksen esitys vahvistaisi tuen hakijan velvoitteita hakea kokoaikatyötä ja ensisijaisia etuuksia. Jos näin ei Kelan kehotuksesta huolimatta tapahdu kuukauden sisällä, voitaisiin perusosaa alentaa jopa 50 prosenttia.

Sanktioiden kohdentumisessa nähdään suuri riski juuri heikoimmassa asemassa oleville. ”Toimeentulotuen saajissa on merkittävä määrä ihmisiä, joilla on erilaisia toimintakyvyn tai voimavarojen puutteita,” Diarra toteaa. Tällaisia ryhmiä ovat usein esimerkiksi pitkäaikaissairaat, vammaiset tai henkilöt, joilla on monenlaisia sosiaalisia tai terveydellisiä ongelmia.

Diarra uskoo, että hallituksen muutosten johdosta sanktioluonteinen perusturvan alentaminen kohdistuu perusteettomasti juuri tällaisiin heikommassa asemassa oleviin henkilöihin. Alentaminen vaikuttaisi vain sen henkilön perusosaan, joka on laiminlyönyt velvoitteensa, mutta näiden ihmisten mahdollisuus hakeutua työhön tai ensisijaisiin etuuksiin voi olla heidän elämäntilanteessaan merkittävästi heikentynyt.

Suomen sosiaaliturvajärjestelmän tulevaisuus

Hallituksen toimeentulotukiuudistus ja muut sosiaaliturvan leikkaukset ovat herättäneet laajaa keskustelua niiden yhteisvaikutuksista ja perustuslaillisesta kestävyydestä. Diarran lausunnon myötä huomio kiinnittyy entistä vahvemmin siihen, miten Suomi aikoo vastata kansainvälisten valvontaelimien moitteisiin ja samalla pitää kiinni perustuslaillisista velvoitteistaan.

Muutokset toimeentulotuessa astuisivat pääosin voimaan helmikuun 1. päivänä 2026. Tuleva aika näyttää, miten eduskunta suhtautuu perustuslakivaliokunnan lausuntoon ja Diarran esittämään jyrkkään kritiikkiin. Järjestöt ovat jo aiemmin varoittaneet, että lakiesitysten yhteisvaikutukset voivat pakottaa ihmisiä elämään pitkiäkin aikoja 40 prosenttia alennetulla toimeentulotuella.

Toimeentulotuen uudistuksen keskeiset kiistakohdat

Fatim Diarran kritiikki ja muu julkinen keskustelu ovat nostaneet esiin useita keskeisiä kiistakohtia hallituksen toimeentulotuen uudistusehdotuksessa:

• Perusosan leikkaus: Yksin asuvien perusosaa leikataan 3 %, ja muiden 18 vuotta täyttäneiden osalta noin 2 %, mikä heikentää välttämätöntä toimeentuloa.
• Sanktiot ja alentamismenettely: Velvoitteiden laiminlyönti voisi johtaa perusosan alentamiseen jopa 50 % (tai 40 % pitkän ajan). Tämä kohdistuu erityisesti toimintakyvyn puutteista kärsiviin.
• Perustuslainmukaisuus: Kritiikki koskee sitä, vaarantaako leikkausten ja sanktioiden yhteisvaikutus perustuslain 19 §:n mukaisen välttämättömän toimeentulon.
• Kansainvälisten sopimusten rikkominen: Muutokset voivat pahentaa tilannetta, josta Suomi on saanut toistuvasti moitteita Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitealta (ESRK). ESRK on todennut perusturvan tason olevan jo nyt liian matala.
• Viimesijaisuuden vahvistaminen: Vaikka viimesijaisuuden vahvistaminen on tavoite, keinona käytettävät rangaistukset kyseenalaistetaan ihmisoikeusnäkökulmasta.