Korkeakoulutuksen maksullisuus herättää huolta
Vihreiden kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan jäsen Mari Holopainen on jälleen nostanut esiin huolen yliopistojen autonomiasta ja hallituksen suunnitelmista korkea-asteen koulutuksen maksullisuuden lisäämisestä. Holopainen kehottaa hallitusta kuuntelemaan yliopistojen ja opiskelijajärjestöjen laajaa kritiikkiä esityksestä, joka mahdollistaisi korkeakoulututkinnon suorittamisen kokonaan maksullisena avoimessa korkeakoulussa.
Helsingin Sanomien mukaan useat yliopistot ovat jo nyt ilmoittaneet, etteivät ne aio harkita maksullisten tutkintojen käyttöönottoa, vaikka laki hyväksyttäisiin. ”Yliopistojen poikkeuksellisen laaja ja yhtenäinen kritiikki osoittaa, että hallituksen korkeakoulupolitiikka on väärällä tiellä”, Holopainen toteaa.
Esityksen mahdolliset seuraukset
Hallitus on esittänyt, että korkeakoulututkinnon suorittaminen avoimessa korkeakoulussa voisi jatkossa olla maksullista, jopa niin, että tutkinnon hinta nousee kymmeniintuhansiin euroihin. Esimerkiksi lääkärikoulutuksessa tutkinnon kustannukset voisivat nousta jopa yli 100 000 euroon. Tämä herättää kysymyksiä siitä, kuka todella pystyy maksamaan tällaisia summia ja millaisia vaikutuksia tämä tulee aiheuttamaan koulutuksen saavutettavuudelle.
Kritiikkiä esitystä kohtaan on tullut monilta tahoilta, ja monet asiantuntijat uskovat, että malli luo kalliin rinnakkaisväylän vain harvoille maksukykyisille opiskelijoille. Holopainen mainitsee, että maksullisuus ei ratkaise Suomeen kohdistuvaa osaajapulaa tai kasvattamaan korkeakoulutettujen määrää, vaan se päinvastoin rajoittaa mahdollisuuksia opiskeluun.
Tarve lisärahoitukselle ja opetuksen laadulle
Holopaisen mukaan Suomi tarvitsee enemmän korkeakoulutettuja, mutta ratkaisu ei ole lisätä maksullisuutta. Hän vaatii, että hallituksen tulisi keskittyä korkeakoulujen perusrahoituksen vahvistamiseen sekä opetuksen laadun turvaamiseen. ”Maksuton ja yhdenvertainen korkeakoulutus on yksi suomalaisen yhteiskunnan vahvuuksista, eikä siitä pidä tinkiä”, hän sanoo.
Valmistelutavan kritiikki
Holopainen on myös arvostellut hallituksen valmistelutapaa, jonka mukaan poliittinen päätös tehdään ennen vaikutusten arviointia. Itä-Suomen yliopiston rehtori Tapio Määttä on kertonut, että hallituksen esityksessä päätökset on tehty poliittisesti ilman riittävää valmistelua.
”Näin merkittäviä koulutuspoliittisia ratkaisuja ei tule tehdä, vaan niistä on käytävä avointa keskustelua”, Holopainen painottaa. Hän varoittaa, että tällaiset käytännöt uhkaavat yliopistojen autonomiaa ja voivat johtaa hallituksen kontrollin kasvuun koulutuksessa.
Poliittisen päätöksenteon läpinäkyvyys esille
Hallituksen on myös otettava kantaa siihen, aikooko se muuttaa ministeri Wille Rydmanin tekemää tutkimusrahoituksen päätöstä, joka on aiheuttanut huolta tieteen riippumattomuuden näkökulmasta. Holopainen kysyy, hyväksyykö hallitus ennakkotapauksen, jossa poliittinen valikointi vaikuttaa tutkimuksen hanketason päätöksiin.
”Maksullisten tutkintojen edistäminen yliopistojen laajasta kritiikistä huolimatta kertoo huolestuttavasta suunnasta. Suomalaisen tiede- ja korkeakoulupolitiikan tulee perustua avoimeen valmisteluun ja yhdenvertaisiin mahdollisuuksiin opiskella”, Holopainen päättää.
- Yliopistojen autonomia
- Maksullinen koulutus
- Korkeakoulutuksen laatu
Yhteenveto
Vihreät vaativat hallitukselta muutoksia korkea-asteen koulutuksen rahoitukseen ja päätöksentekotapaan. Holopaisen mukaan maksullisuuden lisääminen on huono suunta ja se uhkaa korkeakoulutuksen saavutettavuutta Suomessa.
