Puhelimien aikakausi
Kaisa Tammi, rikosseuraamusalan asiantuntija ja valtion lastensuojeluyksiköiden johtaja, tuo esiin huolensa lasten kasvamisesta digitaalisen maailman keskellä. Hän kertoo, että nykyajan lapset altistuvat aikamoisille asioille, joita aikuisetkaan eivät kykene täysin hallitsemaan. ”Puhelimessa on auki maailma, jota kukaan aikuinenkaan ei hallitse”, Tammi toteaa. Tämä uutinen on erityisen ajankohtainen ottaen huomioon viimeaikaiset tapahtumat, kuten Vuosaaren tyttöjengin tapauksen, jossa nuoret tytöt ovat olleet osallisina rikollisessa toiminnassa.
Vanhempien haasteet
Tammen mukaan monet vanhemmat kohtaavat vaikeuksia kasvattaa lapsiaan. ”Meillä on monenlaisia vanhempia, ja osalla on vaikeuksia kasvattaa lapsia. Lapsen elämän ei silti tule mennä alamäkeen”, hän sanoo. Hyvinvointivaltion turvaverkot tulevat apuun, kun vanhempien taidot eivät riitä. Tammi korostaa myös, että viranomaiset voivat toisinaan olla lapsille lähin tuki ja turva.
Lasten sijoitukset lastensuojelulaitoksiin
Suomessa on tällä hetkellä noin 8 000 lastensuojelulaitoksiin sijoitettua lasta. Tammi kertoo, että näistä lapsista vain 2–3 prosenttia, eli vajaat 300, on sijoitettu koulukotiin, joka on lain mukaan viimesijainen sijaishuollon paikka. Koulukodeissa on kaksi erilaista asuinyksikköä: tavanomaiset lastenkotiyksiköt sekä erityisen huolenpidon yksiköt, joissa lapsia valvotaan tiukasti. Koulukodeissa asuvat lapset ovat pääasiassa teinejä, ja heitä yhdistää usein päihteiden käyttö sekä aggressiivinen käytös.
Käytöksen juurisyyt
Tammi tarkastelee myös syitä, miksi lapset hakeutuvat rikollisiin porukoihin. ”Osa rikoksia tekevistä lapsista tulee taustoista, joissa he eivät ole pärjänneet oikein missään”, hän selittää. Tämä vaikea tilanne voi johtaa siihen, että lapset etsivät hyväksyntää rikollisista porukoista. Tammen mukaan lastensuojelulakiin on tulossa muutoksia, jotka voivat parantaa lapsien tilannetta. Uudet säännökset voisivat tuoda mukanaan kuntouttavia palveluja, jotka auttavat lapsia välttämään rikollista identiteettiä.
Yhteiskunnan rooli
Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew korostaa lainsäädännön merkitystä lastensuojelussa. ”Vihdoin tulee rotia sijaishuoltopaikkoihin”, hän toteaa. Garedew iloitsee siitä, että laki mahdollistaa kasvatuksellisten rajojen asettamisen, mikä on tärkeää nuorten turvallisuuden kannalta. Uuden lainsäädännön myötä lastensuojelulaitoksille annetaan enemmän valtaa ja vastuuta lasten hyvinvoinnista.
Lastensuojelulaissa tapahtuvat muutokset
Lastensuojelulain muutoksilla pyritään myös siihen, että viranomaiset pystyvät puuttumaan lasten käytökseen ennen kuin se pahenee. Tammi painottaa, että lapsen käytöstä on tutkittava syvällisesti. ”Väkivaltaa käyttävä lapsi on todennäköisesti itse nähnyt väkivaltaa”, hän toteaa. Tämä nostaa esiin tärkeän kysymyksen vanhempien vastuusta lapsensa kasvatuksessa. ”Aikuiset eivät saa kohdistaa väkivaltaa lapsiin”, Tammi muistuttaa.
Yhteenveto
Väkivalta, päihteet ja huonot kasvatusolosuhteet ovat monia nuoria vaivaavia ongelmia. Tammi ja muut asiantuntijat korostavat, että ennakoivat toimet ovat avainasemassa. Lastensuojelulaista tehdyt muutokset voivat tuoda toivottuja parannuksia lasten elämään. Lastensuojeluviranomaisten on tärkeää löytää lapsen käytöksen taustalla olevat syyt, jotta oikeat toimet voidaan kohdistaa. Turvallinen lapsuus on perusta tulevaisuuden hyvinvoinnille.
- Viimeisimmät uutiset lastensuojelusta
- Koulukotien rooli nuorten elämässä
- Lastensuojelulainsäädännön kehityssuunnat
Lähteet
Kuvan lähde: Kaisa Tammi (Suomen Uutiset)
Yksi kommentti artikkeliin ”Lapset ja digitaalinen maailma: Kaisa Tammen näkemykset”