Kasvipohjainen ruoantuotanto keskiöön kansallisessa ruokastrategiassa
Vasemmistoliiton kansanedustaja Veronika Honkasalo on ottanut vahvasti kantaa Suomen kansalliseen ruokastrategiaan ja ruokapoliittiseen selontekoon. Hän kritisoi strategiaa siitä, ettei se huomioi riittävästi kasvipohjaisen ruoantuotannon merkitystä tulevaisuuden ruokajärjestelmän kestävän kehityksen ja huoltovarmuuden kannalta.
Honkasalo on toiminut maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsenenä ja piti vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoron eduskunnassa korostaen, että kasvipohjaisuus tulisi nähdä ruokajärjestelmän muutosten lähtökohtana, ei vain pienenä osana nykyistä eläintuotantoon perustuvaa mallia.
Kasvipohjaisuuden rooli kestävän ruokatuotannon kivijalkana
Puheessaan Honkasalo muistutti, että ruokajärjestelmän pitää olla kestävä niin ympäristön, talouden kuin ihmisten terveydenkin kannalta. Hän korostaa, että kasvipohjainen ruoantuotanto tukee näitä kaikkia tavoitteita:
- Ympäristöystävällisyys: Kasvipohjainen tuotanto vähentää ilmaston kuumenemiseen ja maaperän köyhtymiseen liittyviä riskejä.
- Huoltovarmuus: Runsaat kotimaiset kasviproteiinin lähteet vähentävät riippuvuutta ulkomaisista tuotantopanoksista.
- Taloudellinen kestävyys: Kasvipohjainen sektori tarjoaa merkittäviä kasvumahdollisuuksia ja työllistää laajasti.
- Kansanterveys: Kasviperäinen ruokavalio tukee hyvinvointia ja tarjoaa terveellisiä vaihtoehtoja kuluttajille.
Taloudelliset mahdollisuudet kasvipohjaisessa ruokasektorissa
Honkasalo nostaa esiin myös kasvipohjaisen ruoantuotannon merkittävät taloudelliset mahdollisuudet. Alan arvioidaan tarjoavan jopa yli puolet ruokasektorin kasvupotentiaalista lähitulevaisuudessa. Tässä kasvussa keskeisiä ovat kasviproteiinit, solumaatalous sekä kasvimeijerituotteet.
– Kasvipohjainen sektori kätkee sisäänsä mittavat innovaatio- ja vientimahdollisuudet, jotka voivat vahvistaa Suomen kansantaloutta ja luoda merkittävästi uusia työpaikkoja, Honkasalo toteaa.
Nykyisen politiikan puutteet ja kasvipohjaisen siirtymän tärkeys
Honkasalo kritisoi, että strategian nykyinen linja pitää kiinni voimakkaasti tehoeläintuotannosta, vaikka sen tehokkuus huoltovarmuuden ja resurssien käytössä on kyseenalainen. Hän huomauttaa, että eläintuotanto tarvitsee runsaasti fossiilisia polttoaineita, lannoitteita ja rehua, jotka ovat usein ulkomailta tuotuja, eli ruokaturvanäkökulmasta kasviperäinen tuotanto on tehokkaampi.
Kasvipohjainen ruokajärjestelmä ei tarkoita eläintuotannon täydellistä lakkauttamista, vaan asteittaista siirtymää, joka ottaa huomioon myös maanviljelijöiden toimeentulon ja tukee reilua siirtymää.
Kasvipohjaisen ruokajärjestelmän muodostuminen osaksi kestävää tulevaisuutta
Honkasalon mukaan Suomen ruokastrategian visiona on tehdä Suomesta “kestävien ruokajärjestelmien johtava kehittäjä vuoteen 2040 mennessä”. Tämä tavoite kuitenkin jää saavuttamatta nykyisellä kasvipohjaisuuden vähäisellä painotuksella.
Kasvipohjainen ruoantuotanto on tieteellisesti todistettu ja käytännössä välttämätön ratkaisu, jolla voidaan vastata ilmastonmuutoksen, ruokaturva- ja kansanterveyskysymysten haasteisiin. Honkasalo korostaa poliittisen tahtotilan merkitystä murrosprosessissa.
Yhteenveto: Kasvipohjainen ruokajärjestelmä – Suomen uusi suunta
Yhteenvetona Veronika Honkasalo painottaa, että Suomen ruokapoliittinen keskustelu ja strategiat tarvitsevat selkeän suunnanvaihdoksen kohti kasvipohjaista ruoantuotantoa. Tämä siirtymä turvaa maanviljelijöiden toimeentulon, edistää ympäristön kestävyyttä, vahvistaa huoltovarmuutta ja mahdollistaa taloudellisen kasvun.
- Kasvipohjainen ruoantuotanto vähentää ilmaston kuormitusta ja ympäristörasitteita.
- Se turvaa paremmin ruoan huoltovarmuuden riippumattomalla proteiinintuotannolla.
- Tarjoaa merkittäviä taloudellisia ja työllistämismahdollisuuksia ruokasektorilla.
- Edistää kansanterveyttä terveellisemmillä vaihtoehdoilla.
- Vaatii hallitukselta rohkeaa ja murroksellista ajattelua ruokastrategiassa.
Lähteet
Veronika Honkasalo: Suomen tulevaisuuden ruokajärjestelmän tulee olla kasvipohjainen, Vasemmistoliitto, 14.4.2026. Lähde
