Inka Hopsu esittää 11 toimenpidettä demokratian puolustamiseksi
Vihreiden eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Inka Hopsu on nostanut esiin huolen demokratian tilasta Suomessa. Hallituksen tekemät järjestöleikkaukset uhkaavat Hopsun mukaan demokraattista perustaa, ja hän on esittänyt yhdentoista toimen ohjelmaa tilanteen parantamiseksi.
Hopsu korostaa, että liberaalin demokratian puolustaminen on yksi aikamme tärkeimmistä tehtävistä. Hänen mukaansa on välttämätöntä herätä ajoissa ja ryhtyä toimiin demokratian vahvistamiseksi. Ehdotukset sisältävät muun muassa median toimintaedellytysten turvaamisen sekä demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen vahvistamisen.
Järjestöleikkaukset uhkaavat kansalaisyhteiskuntaa
Ajankohtaisin esimerkki itse asiasta on hallituksen suunnitelmat leikata sosiaali- ja terveysjärjestöjen STEA-avustuksia, mikä Hopsun mukaan on uhka heikoimmassa asemassa oleville. Leikkausten myötä järjestöjen rahoitus putoaisi merkittävästi, mikä rajoittaa niiden kykyä toimia ja osallistua lainvalmisteluun.
Hopsu on sitä mieltä, että valtion tulisi turvata järjestöille ennakoitavaa rahoitusta. Hän ehdottaa, että lainvalmistelun lausuntoajat tulisi sitoa lakiin, jotta järjestöjen ääni kuuluisi paremmin päätöksenteossa.
Demokratian kaventaminen huolestuttaa
Hopsu painottaa, että hallituksen toimet eivät ole vain budjettille haitallisia, vaan ne ovat myös uhka demokratian toimivuudelle. Hänen mukaansa, kun valtio leikkaa tuen juuri niiltä järjestöiltä, jotka puolustavat heikoimpia, se vaientaa kansalaisyhteiskunnan äänen ja kaventaa demokratiaa.
Vaalipiirimuutokset vaativat huomiota
Hopsu tukee myös hallituksen esitystä vaalipiirien vähimmäismäärän laskemisesta, mutta hän huomauttaa, että muutos on vain osa suurempaa kokonaisuutta. Vihreät haluavat korjata piileviä äänikynnyksiä, jotka haittaavat demokratian toteutumista erityisesti pienissä vaalipiireissä.
Hänen mukaansa on tärkeää, että kaikki äänestävät saavat aidon mahdollisuuden vaikuttaa. Hopsu muistuttaa, että tämä on vain yksi askel kohti laajempia muutoksia, joita tarvitaan demokratian vahvistamiseksi Suomessa.
Nuoret mukaan päätöksentekoon
Hopsu ehdottaa myös äänestysikärajan laskemista 16 vuoteen. Tämä on ollut Vihreiden kanta jo pitkään, ja Hopsu nostaa esiin esimerkkejä muista maista, kuten Britanniasta ja Itävallasta, jotka ovat laskeneet äänestysikää nuorten osallistumisen lisäämiseksi.
Hän korostaa, että nuoret ovat tulevaisuuden päättäjiä, ja heidän tulisi saada äänensä kuuluviin päätöksenteossa. Esimerkiksi päätökset ilmastosta ja koulutuksesta vaikuttavat suoraan nuorten tulevaisuuteen.
Toimenpiteet demokratian vahvistamiseksi
- Median toimintaedellytysten turvaaminen
- Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen vahvistaminen
- Medialukutaidon edistäminen
- Kansalaisyhteiskunnan tukeminen
- STEA-avustusten ennakoitavuus
- Vaalipiirien vähimmäismäärän laskeminen
- Äänestysikärajan laskeminen 16 vuoteen
Hopsun mukaan on tärkeää, että Suomi pysyy kansainvälisessä kilpailussa mukana ja ottaa nuoret paremmin huomioon päätöksenteossa. Vihreät haluavat edistää demokratiaa ja kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksia kaikilla tasoilla.
Lisätietoja aiheesta löydät myös muista Vihreiden julkaisuista ja tiedotteista.
Oletko kiinnostunut vaalikeskusteluista ja politiikasta? Kaikki ajankohtaiset uutiset löydät sivustoltamme täältä.
