Ruotsinkielisen hoidon rahoitus esiin
Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen (RKP) eduskuntaryhmän puheenjohtaja Otto Andersson on tuonut julki huolensa ruotsinkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksesta. Anderssonin mukaan hyvin toimiville ruotsinkielisille hyvinvointialueille tulisi myöntää suurempi osuus rahoituksesta. Samalla hän vastustaa suunnitelmia, jotka tähtäävät hyvinvointialueiden määrän vähentämiseen.
Kieli ja palvelun laatu
Andersson korostaa, että vaikka Suomi on tunnettu maailman parhaasta kielilainsäädännöstä, sen toteutuminen arjessa on riittämätöntä. ”Se, joka tarvitsee hoitoa, pitäisi voida saada sitä omalla kielellään”, hän toteaa. Anderssonin mukaan hallituksen kieliselvitys on osoittanut, että ruotsinkielisiä sosiaali- ja terveyspalveluja ei vieläkään toteuteta lain vaatimalla tavalla.
Uudet keinot tarvitaan
Andersson vaatii, että tarvitaan uusia toimintamalleja, jotka vahvistavat ruotsinkielisiä palveluja. ”Emme voi tyytyä vain toteamaan ongelmien olevan olemassa. Jos olemme vakavissamme kaksikielisyyden suhteen, meidän on myös luotava kannustimia, jotka edesauttavat sen toimimista käytännössä”, hän sanoo. Hän haluaa, että osa hyvinvointialueiden rahoituksesta sidotaan siihen, kuinka hyvin ne pystyvät tarjoamaan ruotsinkielistä palvelua.
Rahoituksen yhteys palvelun laatuun
Anderssonin mukaan, jos hyvinvointialue tarjoaa hyvää hoitoa ruotsiksi, panostaa kielitaitoiseen henkilökuntaan ja varmistaa, että ihmiset saavat palvelua omalla kielellään, sen tulisi olla myös näkyvissä rahoituksessa. ”Hyvä palvelu pitäisi näkyä rahoituksessa”, hän painottaa. Tämä olisi askel kohti parempaa palvelua ja kestävämpää kaksikielisyyttä.
Rakenneuudistukset eivät riitä
Samalla kun Andersson varoittaa siitä, että hoitokeskustelu vaarantaa jälleen kerran rakenteelliset kysymykset, hän painottaa, ettei vähempien hyvinvointialueiden määrä automaattisesti paranna hoidon laatua. ”Ihmiset eivät saa nopeampia lääkäriaikoja, parempaa vanhustenhoitoa tai parempaa palvelua ruotsiksi pelkästään sillä, että piirroksia kartoitetaan uudelleen”, hän toteaa.
Keskustelu palvelun kehittämisestä
Anderssonin mukaan hyvinvointialueet tarvitsevat nyt rauhoittumisaikaa kehittääkseen toimintaansa ja parantaakseen palvelua. ”Fokuksen on siirryttävä hallinnosta tuloksiin. Meidän pitäisi puhua vähemmän organisaatiokaavioista ja enemmän siitä, miten ihmiset saavat apua ajallaan, miten lähipalvelut toimivat ja miten me palautamme luottamuksen hoitoon”, hän sanoo.
Kaksikielisyyden merkitys
RKP:n näkemyksen mukaan ruotsinkieliset palvelut ovat perusosa hyvinvointivaltiota. ”Kun olet sairas, kun tarvitset hoitoa tai kun lapsesi tarvitsee apua, sinun pitäisi voida käyttää omaa kieltäsi. Kyse on turvallisuudesta, arvokkuudesta ja tasa-arvosta”, Andersson kiteyttää. Hänen mukaansa hyvinvointialueiden määrää ei tule vähentää, vaan palvelua on parannettava.
Yhteenveto
Anderssonin mukaan, jos ruotsinkielinen hoito onnistuu hyvin, se tulee näkyä myös rahoituksessa. Hän vaatii, että kaksikielisyydestä on tehtävä todellinen käytäntö, ei vain laki.
- Hyvinvointialueiden rahoitus tulisi sitoa palvelun laatuun.
- Kaksikielisyys on keskeinen osa hyvinvointivaltiota.
- Rakenteelliset muutokset eivät yksin paranna hoidon laatua.
Linkki etusivulle: Suomalaiset vaalit
