SDP:n kansanedustaja Aki Lindén kommentoi Helsingin Sanomien uutisointia
SDP:n kansanedustaja Aki Lindén on tuonut esiin tärkeitä näkökulmia Helsingin Sanomien hiljattain julkaisemassa uutisessa, jossa käsiteltiin Kelan matkakorvausten siirtoa hyvinvointialueille. Lindénin mukaan keskustelussa on jäänyt huomiotta ehdotuksen todellinen tavoite. Hän korostaa, että kyse ei ole pelkästään rahoituksen siirrosta, vaan laajemmasta tarpeesta parantaa sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen ohjausta.
Matkakorvausten kasvupaineet
Kelan matkakorvausten kustannukset ovat nousseet nopeasti, viime vuonna niiden määrä oli noin 364 miljoonaa euroa. Tämä on yli 20 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2022, mikä tarkoittaa noin seitsemän prosentin kasvua. Vertailun vuoksi hyvinvointialueiden kokonaiskulut ovat kasvaneet vain noin 1,3 prosenttia samalla aikavälillä. Lindén kysyy, ohjaako nykyinen järjestelmä toimintaa parhaalla mahdollisella tavalla, kun matkakorvaukset kasvavat niin nopeasti.
Palveluiden ja matkakustannusten yhdistäminen
Lindén esittää, että jos hyvinvointialueet vastaisivat sekä palveluiden järjestämisestä että matkakustannuksista, ne voisivat paremmin arvioida palveluverkkoa asiakkaiden saavutettavuuden näkökulmasta. Hänen mukaansa nykyinen malli, jossa palveluverkosta päättävä taho ja kuljetuskustannuksista vastaava taho ovat eri toimijoita, ei tue kaikkein parasta ohjausta.
Kilpailutuksen mahdollisuudet
Lindén mainitsee myös, että Kela-kyytien kilpailutuksessa on edelleen mahdollista tehostaa toimintaa. Arvioiden mukaan kilpailutuksessa ja organisaatiossa voitaisiin saavuttaa jopa sadan miljoonan euron säästöt. Kuitenkin hän painottaa, että nämä säästöt eivät synny automaattisesti siirtämällä vastuuta, vaan vaativat aktiivista johtamista ja toiminnan kehittämistä.
Rahoituksen hajanaisuus ja sen purkaminen
Lindénin mukaan keskustelu matkakorvauksista liittyy laajempaan kysymykseen sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavaisesta rahoituksesta. Suomessa on pitkään keskusteltu siitä, että sote-palveluiden rahoitus on hajautunut liian moneen kanavaan. Matkakorvaukset ovat vain yksi osa tätä ongelmaa, ja niiden lisäksi tulisi tarkastella myös muita rahoituskanavia, kuten sairaanhoidon Kela-korvauksia ja lääkekorvauksia.
Kokonaisuuden hallinta ja säästöpotentiaali
Lindén uskoo, että jos matkakorvaukset, sairaanhoidon Kela-korvaukset ja lääkekorvaukset kytkettäisiin tiiviimmin yhteen hyvinvointialueiden rahoituksen kanssa, olisi mahdollista vähentää päällekkäisyyksiä ja parantaa resurssien käyttöä. Hän arvioi, että tässä on merkittävä säästöpotentiaali, joka voisi olla vähintään noin 150 miljoonaa euroa vuodessa.
Keskustelun tärkeys ja tulevat haasteet
Lindén pitää avointa keskustelua asiasta erittäin tärkeänä. Hän korostaa, että keskustelua ei pidä rajata vain yhteen kustannuserään, vaan katsoa laajempaa kuvaa. Tavoitteena on kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusta niin, että se toimii tehokkaammin ja paremmin ihmisten palveluiden näkökulmasta.
Yhteenveto
Lindénin mukaan on olennaista ymmärtää, että säästöt eivät synny pelkästään hallinnollisista siirroista. Virheellinen toteutus voisi jopa johtaa hallinnon paisumiseen. Suunnitellut muutokset edellyttävät huolellista arviointia, jotta tavoitteet voidaan saavuttaa. Lindén päättää, että keskustelun tulisi keskittyä siihen, miten sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus voitaisiin rakentaa niin, että se todella palvelee kansalaisten tarpeita.
- Tutustu vaalituloksiin
- Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus
- Kelan matkakorvaukset ja niiden vaikutus
