Suomen puolustuksen kehitys: Askeleita eteenpäin, mutta työtä riittää

Eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Miko Bergbom: “Suomen puolustus ei ole koskaan valmis mutta isoja askeleita on otettu lyhyellä aikavälillä” - Suomen Uutiset

Puolustuskyky ei ole valmis

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Miko Bergbom korostaa, että Suomen puolustus ei ole koskaan täysin valmis. Vaikka viime vuosina on otettu suuria askeleita, kuten Natoon liittyminen, jalkaväkimiinojen palauttaminen ja reservin ikärajan nostaminen, kehitystyön on jatkuttava. Bergbomin mukaan on vaarallista, jos poliitikot uskovat, että nykyiset toimenpiteet riittävät.

Tärkeitä päätöksiä puolustuksen tukemiseksi

Suomi on viime vuosina tehnyt merkittäviä päätöksiä turvallisuutensa parantamiseksi. Naton jäsenyyden myötä maan puolustusmenot on asetettu tavoitteeksi nostaa viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Bergbom pitää tätä rahoitusta tärkeänä arvovalintana, sillä itsenäisyys on Suomelle kaikkein arvokkain asia. Hän varoittaa, ettei puolustuskykyä saa laiminlyödä taloudellisten paineiden vuoksi.

Uusien haasteiden äärellä

Ukrainan sodan myötä on syntynyt uusia kysymyksiä puolustustarpeista. Bergbom torjuu kritiikin, jonka mukaan kalliit kalustohankinnat olisivat vanhentuneita, kuten F-35-hävittäjät tai merivoimien Laivue 2020. Hän muistuttaa, että sodankäynnin keinot kehittyvät jatkuvasti, ja on vaarallista keskittyä vain nykyhetken tapahtumiin.

Asevelvollisuus ja reservin ylläpito

Bergbom näkee asevelvollisuuden säilyttämisen keskeisenä osana Suomen puolustusjärjestelmää. Hän huomauttaa, että maan kokoinen valtio ei pärjää pelkästään ammattiarmeijalla. Huolestuttavaa on kuitenkin se, että yli kolmannes miehistä jättää palveluksen suorittamatta. Tämän vuoksi on tärkeää löytää keinoja, joilla nuorisoa kannustetaan osallistumaan puolustukseen.

Jalkaväkimiinat ja kansainvälinen tilanne

Bergbom puolustaa myös jalkaväkimiinojen käyttöä puolustuksessa, vastaten niistä käydyistä keskusteluista. Hänen mielestään jalkaväkimiinat ovat edullinen ja tehokas pelote, joka on käytössä vain sodan aikana ja vastuullisesti. Hän kritisoi väitteitä, joiden mukaan Suomen irtautuminen Ottawan sopimuksesta olisi ollut negatiivinen asia, ja pitää tätä kehitystä positiivisena Suomen puolustuksen vahvistamisena.

Ydinenergialain muutos ja Venäjä

Bergbom on myös tyytyväinen ydinenergialain muutokseen, joka mahdollistaa ydinräjähteiden kuljettamisen Suomen kautta Naton puolustamiseksi. Hän korostaa, että on järjetöntä, jos Suomi kuuluisi Naton ydinasepelotteen piiriin mutta samalla irtaantuisi siitä. Venäjän tilanne on huolestuttava, ja vaikka rauha Ukrainassa saavutettaisiin, Venäjä jatkaa joukkojen kouluttamista ja sotilasinfrastruktuurin rakentamista lähellä Suomen rajoja.

Yhteisöllisyyden ja maanpuolustuksen tukeminen

Perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen on ehdottanut, että vapaaehtoista maanpuolustusta tulisi tukea enemmän julkisilla varoilla. Itä-Suomen yliopiston tutkimuksen mukaan aktiivireserviläisiä motivoi ennen kaikkea yhteisöllisyys, turvallisuushuoli ja halu puolustaa kotiseutua. Tämä osoittaa, että maanpuolustus on tärkeä asia monille nuorille.

Uudistuksia ja tulevaisuuden näkymät

Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman nostaa esiin uuden käytännön, jossa kaikille 17-vuotiaille järjestetään yhteinen kutsuntainfopäivä ennen varsinaisia kutsuntoja. Tämä tuo maanpuolustuksen tiedon helposti saavutettavaksi ja tasapuolisesti kaikille nuorille. Samalla hallitus pyrkii parantamaan vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuutta.

Palkitsemisia maanpuolustuksessa

Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne on saanut Puolustusvoimien Pääesikunnan Huollon ansioristin työstään maanpuolustuksen logistiikan ja huoltovarmuuden vahvistamiseksi. Tämä palkitseminen viittaa siihen, että maanpuolustuksen tukemiseen kiinnitetään yhä enemmän huomiota myös hallituksen taholta.

Vaarat ja haasteet

Suomen puolustuspolitiikassa on vielä monia haasteita. Maanpuolustuksen tulevaisuus riippuu siitä, onnistummeko pitämään puolustuskyvyn ja -valmiuden riittävällä tasolla. Siksi Bergbomin ja muiden kansanedustajien tekemä työ on äärimmäisen tärkeää. Maanpuolustustahtoa tulee nostaa ja nuoria innostaa osallistumaan tähän tärkeään tehtävään.

  • Puolustusmenojen nostaminen
  • Reserviläisten motivointi
  • Yhteisöllisyyden tukeminen
  • Jalkaväkimiinojen käyttö

Yhteenvetona voidaan todeta, että Suomi on ottanut tärkeitä askelia puolustuksen kehittämisessä, mutta työtä riittää. Miko Bergbomin kaltaisten päättäjien panos on ratkaiseva, jotta Suomi voi edelleen ylläpitää vahvaa puolustusta ja turvallisuutta. Ota selvää lisää Suomen puolustuksesta ja sen kehityksestä täältä.

aiheeseen liittyvä artikkeli | aiheeseen liittyvä artikkeli | aiheeseen liittyvä artikkeli

Lue myös

Jätä kommentti